lauantai 27. huhtikuuta 2013

Toukotyöt nykyisin


Keväällä linnut muuttavat pohjoiseen, ja ravitalonaapurit etelään viettäville postimerkinkokoisille takapihoilleen.

Nykyajan toukotyöt

Ruoho kasvaa, vihertää,
rivitalonaapur postimerkkitontillaan ahertaa

Perennat koukkii nyppii
hallantuhoista tasajalkaa hyppii

Selän takia ompi sairaslomalla,
sapatilla pitkällä somalla,

levittää lantaa,
multaa kantaa,

selkään koske ei,
hip hip hei.

--
Sanojen Seitti (c) Jokke

torstai 18. huhtikuuta 2013

Antti Tuurin Pohjanmaan lehmät



Antti Tuurin Pohjanmaa- filmissä lehmistä ei ole juuri mainintoja.

Pohjanmaa -kirjassa sen sijaan lehmät tai lehmien pito ovat monestikin keskusteluissa.

Teoksessa on viisikymmentäyksi lukua, niin luvussa XX eli kahdennessakymmenennessä luvussa alkaa lehmäkeskustelu, missä äiti ja Sylvi arvostelevat Paavoa, jolla ei ole enää lehmiä vaan kettuja ja ilmeisesti sikala.

"Äiti ja Sylvi rupesivat siitä Paavolle motkottamaan ...

"tämä talo kenenkään muun isännän aikana ei vielä lehmätönnä päivää nähnyt... Paavo vedätti taloon maidot osuuskaupan ruokapuolelta   .. ei ikinä anteeksi antanut"

Paavo antaa täyslaidallisen takaisin

-minkälaisella vaivalla taloa oli ennenvanhaan pidetty, lehmät oli lypsetty käsipelillä ja niitä oli passattu, ettei siinä ollut työn iloa eikä hetken rauhaa ...
-Jos talossa olisi nyt kaksikymmentä lehmää ja vaikka minkälaiset koneet, monikaan ei joutaisi istua tuvassa ...
... ja mikä kaikesta oli palkkana; maidon hinnasta saatin tapella joka jumalan vuosi, maanviljelijöitä haukuttiin isänmaan pettureiksi ...
Paavo sanoi, että oli saanut lehmistä niin tarpeekseen, ettei enää voinut syödä lehmän lihaakaan ja oli ajatellut lopettaa voin käytönkin ja siirtyä .... jääkaappimargariiniin (margariinista on teoksesa rankka toteamus, jota en kirjaa tähän) ... juotavaksi hän oli ajatellut ottaa pelkästään punaviinin 
Äiti ja Sylvi sanoivat, että heille Paavon oli turha lehmistä saarnata ... talolle oli häpeä, että maito piti hakea osuuskaupasta

Asiaan palataan vielä tanssiaisten yhteydessä, jossa puhutaan sonnan luomisesta ja navettasaappaiden vaihtamisesta. Kirja kertoo heinäkuun viikonlopusta vuonna 1978, jolloin Saaran kotitalolla tehdään heinätöitä. Tilalla on lehmiä, jota varten heinää tehdään. Myös Saara joutuu (tai pääsee :) navettatöihin (luomaan lantaa =).

Valmistuneelle ylioppilaalle


Gaudeamus igitur, iuvenes dum sumus
pian lauletaan, vaikka lukio meni vähän sumus

alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo
alussa seisoi kyllä järki ja opiskelut

tuli hylsyä, ja nelosta
alkoi harmittaa, suoritin kursseja vain pelosta

loppui maltti, sitten itseluottamus, lopulta voimat
melkein!

innostuin, kiinnostuin, syvennyin
harjoittelin, vahvistuin

äiti saa pian keittää kahvit koko suvulle
mummi paistaa pullat, kummi halii, tie on auki jatkoluvulle

Tieto lisääntyi, mutta viisastuinko?

Luulen, että opin lukiossa jotain myös elämästä?

Vaikka otin siipeeni,
niin ne ne eivät koskaan katkenneet

(runo itse itselle, tämä saa toiselle vaihtamalla esim. suoritin muotoon suoritit, mutta ei ehkä kannata :)

***
Onnitteluruno

Lauloimme Gaudeamus igiturin
Onnittelut ylioppilas (kuuden :) laudaturin

Ylioppilaslakki on lukion kruunu
kultakutreillesi sen sait

Lyyra hohtaa
Silmäsi tuikkii

oppia eämään hait
viisautta, yleissivistystä sait

Olkoon opintiesi antoisa ja avartuva
Tämä hetki on kuitenkin onnen ja juhlan

Kohottakaamme Ylioppilaalle maljamme

***
Värssyjä onnittelukorttiin tai muuten :)

Kun on älliä
saa pelkkiä älliä
****

Oppia elämään hait
ammattiosaamista sait
Onnea valmistuneelle
***
Ylioppilaslakki on yleissivistyksen kruunu
valkoinen symboloi tiedon puhtautta
***
Anna tiedonjanon johtaa sinua
Lyyra hohtakoon kun on vaikeaa
***
Lauloit Gaudeamus igiturin
Onnittelut ylioppilas (kuuden :) laudaturin
***
Ylioppilaslakki on lukion kruunu
kultakutreillesi sen sait
***
Lyyra hohtaa
Silmäsi tuikkii
Onnea ylioppilaalle
***
oppia eämään hait
viisautta, yleissivistystä sait
Onnea ylioppilaalle
***
Olkoon opintiesi antoisa ja avartuva
Tämä hetki on kuitenkin onnen ja juhlan
Kohottakaamme Ylioppilaalle maljamme
Onnea ylioppilaalle
***
Kouluun jää knopit
Työelämään opit
***

Erilaisia ylioppilaita  voi olla monen tyyppisiä. 

Kirjoituksista voi saada seuraavia arvosanoja ovat l, e, m c, b, a ja hylätty i.

Hyvät, mutta tylsät paperit ovat llllllll, kiinnostavampia ovat seuraavat

abba (kansainvälinen musikaalinen ylioppilas)
ebba
mamma (isoäitikin voi olla ylioppilas)
babba (ja isoisä)
cacca (kirjoitukset eivät häävisti menneet)
lacca (lakkaa päälle, ennen ei ollut edes m- eikä e-arvosanaa oli vain l, c ja a sekä i)
lallallaa (kirjoittanut yhdeksän ainetta)
lellellee (aika hyvät paperit)
calle (kallelle hyvät paperit)
macee (on makeeta olla ylioppilas)
macce (hyvä Markku)
amme (luin kirjoituksiin kylvyssä)
alla (kaikista voi tulla ylioppilaita)
allacca (hyvin allakoitu, on hyvin suunniteltu ja puoliksi läpäisty)
mellacca (tulee mellakka, pojastahan tuli ylioppilas)
cama
bell (kilistetään kelloa)
bella (hän on niin kaunis ylioppilas)
lama (1990-luvun alun ylioppilas)
leea

Nämä voi kompensaatiolla päästä läpi
alli
malli (minusta stubbilla on tällainen todistus, reaali oli minusta i ja kielet ällilä)
ammi
emmi
mica (micasta tuli ylioppilas)
micaela
lalli
elli
lelli
lacci (tälläkin pitäisi lakki irrota)
illa (päässee läpi vaikka huonoa tekee)
lilla (maasta se pienikin ylioppilaaksi ponnistaa)
lillac
lima
eicca
milla (milla sä sait lakin)

Näistä ei ehkä tullut ylioppilaita
illi
illa (pahaa tekee)
alli
lilli
liima
miila
iili
mimmi
bibi (olin sairas kirjoitusten aikana)
Toivotaan syksyllä parempaa onnea.

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Ulla Saajos: Linoruntu


Ulla Saajos: Linoruntu, runoja on Samuli Parosen seura ry:n kustantama, neliosainen kuudenkymmenenviiden runon teos.

Humen niimoria ei Linorunnussa esiinny, eli konorukoelma on perinteisempi (= Nimen huumoria ei Linorunnussa (runolinnussa) -runokokoelmassa siis ole), ja kansikin hieman johtaa harhaan.

Teos alkaa mukavasti toteamuksella, että pieniä poikia, paljassäärisiä mahtuu maailmaan, ojia on vielä tutkimatta.

Hyvä toteamus, toivottavasti punkkirokotteet ovat kunnossa, sillä, kuten runossa todetaan "kedot kasvavat villikukkaa" ja niityillä on punkkeja, mitä ei runossa mainita.

Asiaan.

Runot ovat vaihtelevia, välin on loppusointuja ja säkeitä, välin ei.

Kesä on runoissa läsnä.
7
Jo on kaunis kalliolla,
perhosia lehmihaassa,
lehmät taivaan laitumella, 
pilvikarja karkusessa ...

Oivia oivalluksia
13
Keväällä heräävät kasvit ja hullut
-mahla kiertää ja valo saa sekaisin ....

Toisessa osassa tyyli ja aiheet vaihtelevat ennakoimattomasti, osa runoista ovat rujoja

28
Tiedän miehiä, jotka osuvat
kuin sattumalta kolaripaikalle.
He ampuvat toisen osapuolen
-kauriin laillisella käsiaseella, 
joka sattumoisin 
oli ....

Selkenee ja viimeinen runo käy jo  kauniiksi unilauluksi.
65
...
nuku nuppu nurmikolla
aamu antaa aurikoisen 
päivä poudan, ilta ruskon ...


tiistai 2. huhtikuuta 2013

Olli-Pekka Moisio: Peilityyni



Olli-Pekka Moisio: Peilityyni, Minerva, 2005, omistettu Päiville, ja se on hyvä omistus, sillä runot ovat rakkaudella kirjoitettu.

Runot alkava minä-muodossa ja preesenssissä edetään
Tyhjyyden kaipaava kosketus
löysi minusta sen
mitä pelkäsin eniten (Oppiva ihminen runon loppuosaa)

Toivon huntu -runossa muuttuu aikamuoto "Kahlasin lumessa ... toivoin näkeväni sinut  .."

Preesenssiin palaten

Nukut
hengität syvään
...

Asetan kasvoni
kasvojesi eteen
ja hengitän sinua itseni sisään.

(Alkua ja loppua runosta Nukut syvään hengittäen)

Peilityyni on minusta hyvä runokirja:

 "rakkaudesta hetkeen / sen kääntämiseksi sanoiksi, / lauseiksi / Mielen yhtyessä/ sanaan ...."

Tätähän runous on.