lauantai 29. elokuuta 2015

Kirjallinen retki pohjoismaissa

Valokuvaaja Johannes Jansson/norden.org (Kuva on lisensoitu Creative Commons Navngivelse 2.5 Danmark -lisenssillä. Kuvaa saa käyttää vapaasti, kunhan kuvalähde mainitaan (esim. NN – norden.org). Norden.org -sivuilla on kuva 1,2 MB:n kokoisena

Osallistun Annamin haasteeseen Kirjallinen retki pohjoismaissa nyt. Suomi on kaksikielinen tasavalta ja kuuluu Pohjoismaihin, tämä on tärkeä haaste. Minusta Pohjoismaiden yhteistyö on mitä kannatettavin asia.

Kirjallinen retken pohjoismaissa sisälsi seuraavat elementit
Suomi: Jari Tervon teossarja Esikoinen, Revontultentie ja Pyrstötähti on blogattu täällä.
Ruotsi: Selma Lagerlöfin Peukaloisen retket villihanhien seurassa, on myös hyvä tutustuminen Ruotsin maantietoon
Ruotsi: Stieg Larsson: Miehet, jotka vihaavat naisia
Norja: Henrik Ibsen: Päiväkummun pidot
Tanska: Karen Blixen: Seitsemän kertomusta
Tansaka: Johannes Vilhelm Jensen: Herran puukengät
Islanti: Kristin Steinsdottir: Omaa tietä
Grönlanti: en lukenut haaste-aikana mitään, mutta Kim Leinen Ikuisuusvuonon profeetat -kirjasta olen blogannut näin.
Ahvenanmaata ja Färsaaria muistin myös alla olevin kirjallisin opuksin.


Ahvenanmaa Euroopan unionissa on Eurooppatiedotuksen kirja, jonka tekstistä vastaa Sören Silverström (2005) ja päivityksestä Andrea Karlsson (2013), ja ulkoasusta Mika Launis.

Kirja alkaa Ahvenanmaan sijoittamisella maantieteellisesti ja suurvaltapoliittisesti. Saariryhmä on demilitarisoitu vuodesta 1856 alkaen. Kansainliitto päätti, toisin kuin ahvenanmaalaiset toivoivat, saariryhmän jäämisestä Suomelle. Ahvenenmaalla on kuitenkin laaja itsehallinto, josta on velvollisuus pitää huolta. Tärkeitä kysymyksiä ovat ruotsin kieli, kulttuuri, paikalliset tavat sekä kotipaikkaoikeus. Ahvenanmaalla on oma itsehallintolaki, joka on voimassa myös EU-aikana, lisäksi jäsenyysneuvotteluiden jälkeen "EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät Ahvenanmaalla jo voimassa olleet rajoitukset. Ne koskevat omistusoikeutta ja elinkeinon harjoittamista: maanomistus ja yritystoiminta ovat varsin tiukasti sidottuja ahvenanmaalaisten kotiseutuoikeuteen (hembygdsrätt). Ahvenanmaa ei kuulu EU:n välillistä verotusta koskevaan lainsäädäntöön vaan sen vienti ja tuonti ovat EU:n veroalueen ulkopuolella".
Kirja kertoo pähkinän kuoressa myös Ahvenanmaan aseman "Ahvenanmaa on itsehallintoa käyttävä, demilitarisoitu ja yksikielinen Suomeen kuuluva ruotsinkielinen maakunta. Asukkaita on noin 28 500. Ahvenanmaahan kuuluu noin 6 500 isompaa tai pienempää saarta ja luotoa".
Ahvenanmaa saa säätää lakeja itsenäisesti monilla aloilla.
Ahvenanmaa on myös Pohjoismaiden neuvoston jäsen, sillä on oma lippu ja postimerkit.

Olen itsekin käynyt Maarianhaminassa kolme kertaa (siis ollut pidemmän aikaa kuin laivanvaihdon tai pysähdyksen ajan), kesällä Maarianhaminassa pääsee kävellen paikasta toiseen tai kannattaa ottaa pyörä, olen ollut saarella kerran pyörälläkin. Aika ajoin Ahvenanmaasta keskustellaan täällä mantereella. Olen itse mieltänyt sen demilitarisoiduksi ruotsinkieliseksi alueeksi, joka päättää itsenäisesti asioistaan. Se on minusta toimiva malli.



Pilvi Riikka Taipale, Johan von Bonsdorff: Saarimatkailijan Färsaaret, Like 2006, 335 sivua, johon sisältyy sisällysluettelo ja hakemisto.

Itse asiassa  -teoksessa on kaksi kirjaa, sillä Johan von Bonsdorffin (1940 - 2002) ja Martti Lintusen alkujaan ruotsiksi kirjoittama Atlantens cowboys : ett reportage om mänskor och livets villkor från istid till kristid på Färöarna -teos on käännetty Taipaleen toimesta suomeksi.  Tämä Atlantin cowboyt onkin luotaus Färsaariin matkakertomuksena ja kertomuksina saarelaisista ja saarista, öljyn koeporauksista, itsenäisyyspyrkimyksistä ja kulttuuriperinteestä.

Saarimatkailijan Färsaaret  on uskomaton tietokirja matkailijalle, sen alkuosassa selvitetään tietoja Färsaarista. Färsaaret kuuluu Tanskalle itsehallinnollisena alueena. Saarella on parlamentti, joka päättää sisäisistä asioista. Tanska kuuluu EU:hun, mutta Färsaaret ei kuulu, toisin siis kuin Ahvenanmaa. Asukasluku on kirjan mukaan 48 000, lampaita saarilla on enemmän kuin ihmisiä. Saarella on vulkaaninen maaperä, saaria on 18, saarilla puhutaan fääriä ja opiskellaan tanskaa. Ilmasto on merellinen, golf-virta lämmittää saaren ilmastoa, ja tihkusateita on paljon ja talvella lämpötila on nollan yläpuolella. Pääkaupunki on Tórshavn, teoksen mukaan Torin satama. Saarilla on paljon lintuja. Rottia on riesaksi asti. Paha talouskriisi koettiin 1990-luvulla. Nyt saarella on soos öljyn koeporaustoimintaa.

Suomi on samassa lohkossa kuin Färsaaret. Färsaaret on 29.8.2015 Fifa rankingissa Färsaaret on sijalla 75 ja Suomi sijalla 89, Islanti on korkeimmalla sijalla 24, Tanska 25, Ruotsi 37 ja Norja sijalla 68, ennen Färsaaria ja peräänpitäjä on Suomi.

*****
Kirjallinen retkeni Pohjoismaissa jatkuu aina toisinaan, Pohjoismaat jakavat meidän kanssamme samanlaiset vapauden ja tasa-arvon ihanteet, ja mallin hyvinvointiyhteiskunnasta, jossa työssäkäyvät ja menestyvät ihmiset rahoittavat veroillaan palveluita, jotka ovat universaaleja tai eduskunnan säätämällä lailla määriteltyjä. Koulutus on ilmaista tai edullista, ihmiset kokevat kuuluvansa hyvinvointiyhteiskuntaan ja pyrkivät omalta osaltaan kasvattamaan yhteistä hyvää. Ihmiset osallistuvat vaaleihin, ja luottavat edustukselliseen demokratiaan.

Lopuksi näkökohta, joka ei tule useinkaan mieleen, Suomessa ja Pohjoismaissa ihmiset osaavat lukea ja kirjoittaa ja saavat lukea ja kirjoittaa vapaasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti