torstai 6. heinäkuuta 2017

Göteborg ja Göteborgin tulevat kirjamessut 2017


Göteborg on Ruotsin toiseksi suurin kaupunki asukasluvultaan, ja Turun ystävyyskaupunki.


Kaupungissa liikennöivät raitiovaunut, jotka Turusta poistettiin jo 1970-luvun alussa

Ullevilla järjestetään konsertteja ja jalkapallo-otteluita.

Håkan Hellström on vetänyt stadionille yli 70 000 katsojaa. Hellström tunnetaan etenkin laulustaan Känn Ingen sorg for mig Göteborg.

Laulun keskellä riimittyy asiat hyvin ja biisissä mainitaan raitiovaunutkin
...
Ta mig till kärlek ta mig till dans
Ge mig nåt som tar mig någonstans
För jag vill veta om kärlek finns

Känn ingen sorg för mig Göteborg
Och Singoalla tror att, om himlen finns är jag förlorad
Men känn ingen sorg för mig Göteborg
Känn ingen sorg för mig Göteborg

Det var en kväll på ett diskotek
Jag följde varje hennes danssteg
Vi kanske ses det finns en chans
På nån spårvagn någonstans


Laulu alkaa toisenlaisissa tunnelmissa:
Ge mig arsenik 
För stan är full av tanter och tragik

Kuva on Ullevin Coldplayn konsertista, jossa oli vain 66 000 katsojaa johtuen ehkä siitä, että Coldplaylla on kaksi sivulavaa ja kulku sinne päälavalta.


Kävin Göteborgissa yhdessä kirjastossa. Se oli niin pieni, että siellä oli vain ruotsinkielisiä teoksia. Varaukset olivat hyllyssä. Varauslapussa luki toisin kuin Suomessa varaajan etu- ja sukunimi.

Syyskuun lopussa 2017 on Göteborgin kirjamessut, joissa Suomi ja Suomi 100 ovat näyttävästi esillä.

Paikalla on suomalaisia kirjailijoita, mutta myös Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, joka osallistuu PISA-tutkimus -keskusteluun, puhutaan mm. lukutaidosta, joka on tärkein koulussa opetetteva taito (on minun mielipiteeni), inhimillinen ja toisia huomioiva käytös on yhtä tärkeä, mutta sitä ei mitata PISA:ssa. Suomen tulokset Pisassa ovat hieman huonontuneet, mutta ovat olleet parempia kuin Ruotsissa. Suomessa on huolena pokien heikentyneet tulokset lukemisessa, ja eri ryhmien eriytymisessä. Ne, joilla menee hyvin, menee PISA-tutkimuksessakin hyvin.

Messuilla puhutaan myös vähemmistökielien asemasta kirjastohyllyillä. Ainakin Kistan kirjastossa Tukholmassa oli paljon suomenkielistä kirjallisuutta lainattavissa.

Kirjailija Kaj Korkea-aho osallistuu keskusteluun, aiheena on "onko huumori tehokas tapa käsitellä nuoren identiteettiongelmia".

Kjell Westö osallistuu pariinkin eri keskusteluun, hän on kuvannut Helsingiä erityisen hyvin ja sukupolvia. Westön kirjoista esittelyssä mainitaan Hägring 38, ja Missä kuljimme kerran. Westö luultavasti esittelee elokuussa sekä suomeksi että ruotsiksi elokuussa ilmestyvän Riikinkeltainen taivas ja ruotsiksi Den svavelgula himlen.

Kuuluisin esiintyjä Suomesta on presidentti Tarja Halonen, joka puhuu demokratiasta.

Kirjailija Tommi Kinnunen esiintyy, kuten Miika Nousiainen.

Suomi 100-teema on esillä monella tavalla, ja siksi puhutaan myös vuodesta 1917, ja sisällissodasta ('Året efter att Finland blev självständigt utbröt inbördeskrig'). Itse käytän termiä vapaussota tai kansalaissota, jotkut puhuvat kapinasta tai veljessodasta. Keskustelun pääpaino on ns. voittajien historiankirjoituksessa. Valkoinen voittaja kirjoitti historian. Keskusteluun osallistuvat Sture Lindholm (s.1964), joka on  suomenruotsalainen kirjailija, sekä Anna Lindholm, joka on kirjoittanut aiheesta kirjan Projekt Ines, "Genom brev och intervjuer, arkiv och egna reflektioner närmar sig Anna Lindholm fem kvinnor i inbördeskrigets Finland: sig egen morfars mor Ines Nyberg ", eli Ines tulee hänen isoäidistään. Esittelyjä ei kaivanne Jörn Donner, eikä Sirpa Kähkönen, jolta olen blogannut kirjan Vihan ja rakkauden liekit, joka käsittelee hänen isoisänsä tarinaa.

PS. Voittajien historia olisi kirjoitettu myös, jos punaiset olisivat voittaneet, mutta olisiko Suomi ollut suvereeni tai demokraattinen? Olen joskus pohtinut näitä, mitä jos olisi tapahtunut toisin ...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti