lauantai 24. helmikuuta 2024

Annika Welling & Aino Kännö: Biegga Tuliketun jäljillä

 

Annika Welling & Aino Kännö: Biegga Tuliketun jäljillä, Sininen Jättiläinen 2023, sivumäärä 74.

Annika Wellingin tekstiin perustuva Biegga Tuliketun jäljillä on laadukas ja hempeä lastenkirja, jossa on Aino Kännön kuvitus. Kirja ei ole kuvakirja vaan kuvitettu satu ja Satu sen myönteisimmässä mielessä. 

Biegga utelias Huskyn pentu, etsii Tulikettua, jonka puuhkahäntä heittää kipinöitä, josta syntyvät revontulet. Bieggaa ajaa matkalle uteliaisuus ja pikku isäntä, joka pyytää, että Biegga selvittäisi, onko tarina totta.

Jokaisessa hyvässä tarinassa sankari saa matkalla ystäviä, niin myös Biegga matkaseurana on eri eläimiä, orava, kuukkeli, kettuja. Matkalla tavataan maagisia henkilöitä, kuten Kaamos Ukko, Leidi Pohjonen, joka soittaa taikahuilua ja Joulupukkikin.

Lopulta tavataan satoja vuotta vanha Tulikettu, ja sitten on kotimatkan aika.

Kirja on laadukas, ja siinä on paljon lukemista, ei kuitenkaan sisällä mitään pahaa, eikä edes liian jännittävää. Teksti on sujuvaa ja vivahteikasta, ja kuvitus on erinomaista.

lauantai 3. helmikuuta 2024

Pierre Michon: Rimbaud the Son

 

Pierre Michon: Rimbaud the Son, alkuteos Rimbaud le fils 1991, kääntäneet englanniksi Jody Gladding ja Elizabeth Deshays, Yale University Press 2013, sivumäärä 79.

Ranskalainen Arthur Rimbaud 1854-1891 oli runouden uudistaja. Rimbaud oli nero, joka lopetti runoilun jo 20-vuotiaana ja alkoi seikkailla, oli esimerkiksi asekauppiaana Afrikassa.

Pierre Michon (s. 1945) on kirjoittanut teoksen Rimbaudista. Teksti on hyvin kaunista, mutta haastavaa.

Pierre Michonin sanojen seitin keskellä käy kuitenkin läpi pääasiat: äiti synnytti Arthurin, isä, joka oli kapteeni, häipyi kotoa, ja Arthur oli äidin vaikutuksille altis. Äiti oli hyvin ankara ja uskonnollinenkin. Kirjan mukaan äiti ei rakastanut Arthuria, joka tutustui varhain Isä meidän -rukoukseen ja Vergiliukseen.     

Koulussa Arthurilla oli opettajana  Izambard, joka kouli Rimbaudia runoilijaksi, joka "ammatti" oli monen yhteiskunnan parempiosaisen haave, Izambard toi ja loi Arthurille riippumattomuutta äidistään.

Hiljalleen Arthur irrottautuu äitinsä helmoista. Theodore de Banville (1823-1891) oli seuraava vaikuttaja. Arthur Rimbaud oli kirjeenvaihdossa de Banvillen kanssa. 

Seuraava vaikuttaja ja kumppani (?) oli naimisissa oleva runoilija Paul Verlaine, jonka kanssa Arthur 17-vuotiaana häipyi ulkomaille Englantiin Lontooseen ja Brysseliin. Lopulta Verlaine jopa ampui Rimbaudia ja joutui vankilaan. He tapasivat myös vankeustuomion jälkeen. Verlaine julkaisi myöhemmin Rimbaudin runoja. 

Yllä oleva teksti liittyy lopulta aika vähän Rimbaudin tekstiin, josta en ymmärtänyt juuri mitään, enkä edes sen tarkoitusta, mutta oli hyvin hienoa tekstiä.

torstai 25. tammikuuta 2024

Janita Virtanen: Suuret sanat

 


Janita Virtanen: Suuret sanat, tarinoita suosikkibiisien takaa, Bazar 2022. Sivumäärä 208.

Janita Virtasen (s. 1988) kirjassa Suuret sanat, tarinoita suosikkibiisien takaa on esitetty  21 suomalaista biisiä ja siten myös biisin tekijää. Kirja on hyvä.

Eniten minulle merkitsee biiseistä ensimmäinen ja viimeinen, eli Anssi Kelan Nummela ja Aknestikin Suomirokkia, jonka sanat ja osa sävelestä on Jukka Takalon käsialaa.

Kirjan alkusanoissa nostetaan härmärokin pioneereiksi Juice, Hector ja Isokynä Lindholm, heidän legendaarisia biisejä ei ole tässä ja heillä onkin niin monta ikonista biisiä Juicella esimerkiksi Syksyn sävel, Hectorilla Lumi teki enkelin eteiseen ja Isokynällä Pieni ja hento ote.



Ensimmäinen esitelty  biisi on Anssi Kelan Nummela, joka on kahdella tavalla poikkeuksellinen Anssi Kela -biisi, se syntyi teksti edellä. Kolmeen säkeistöön oli tiivistetty artistin 30 ensimmäistä vuosikymmentä, biisi syntyi nopeasti. Luvussa Anssi kertoo muistakin biiseistään ja siitä että uran kehittyessä biisin teko on vaikeutunut tai ainakin pitkittynyt.


Nummelan liveveto tässä syksyltä 2023 Helsingin Altaalta. Minulla on kerättynä Anssi Kelan levyt.

Kakkosluvussa paneudutaan Ilkka Alangon Juppihippipunkkariin. Olen nähnyt bändin kerran livenä.

Kolmantena on Yön Joutsenlaulu, jonka on tehnyt ja tekstittänyt Jussi Hakulinen, joka kuoli kirjan julkaisun jälkeen 2022. Joutsenlaulu on yksi härmärockin merkkipaaluja, joka ei kuitenkaan istunut Yön keikkasettiin. Myös Hakulinen lähti yhtyeestä ensimmäisen kerran pari vuotta Joutsenlaulun jälkeen 1985. Myöhemmin Hakulinen teki yölle toisen mestariteoksen Rakkaus on lumivalkoinen. Minulla on Yön levyjä nippu.

Edu Kettuselta esitellään biisi Kone älä hyydy. Biisi ei kuulu suosikkeihini pidän enemmän Edu Kettusen  Taivaansinisestä BMW:stä ja Lentäjän pojasta. Minulla on pino Edu Kettusen levyjä.

Pauli Hanhiniemen koko ura on mennyt minulta ohi lukuunottamatta niitä biisejä, jotka soivat radiossa. En edes ole kuullut biisiä Äiti pojastaan pappia toivoi. Moni pitää Hanhiniemen biiseistä. Hanhiniemi on tehnyt muille biisejä myös, kuten Yölle.

Pelle Miljoonan ura huipentui biisiin Moottoritie on kuuma, jonka Pelle sanoitti 2024 menehtyneen Ari Taskisen sävellykseen.

Heikki Salo teki laskelmoidusti Marraskuun Miljoonasateen sinkuksi, biisi on iso hitti.

Tero Vaara Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä. Tero on Porista ja biisi tuli Mamban esikoisalbumille. Biisi soi keikoilla (jossa en ole ollut) enkä ole ollut Jarkko Martikaisenkaan jolta esitellään biisi Valssi tanssitaidottomille

Knipi teki biisin  Matkustaja on todella nerokas biisi, mutta se tuli vasta kokoelmaan 2004, mutta oli raakileena pidempään ja Knipin mielestä "onnistetunut tekele" minusta Ekotripin paras.

Jussu Pöyhönen, esittelee biisinsä Pitääxsunaina. Jussu poimi idean korvata ks x:lla lehden nuorten palstalta. Suurlähettiläät voitti Auran aaltojen bändikilpailun, ja biisi oli yhtyeen ensimmäinen sinkku, jonka sai levyttää palkintona.  Minulta meni bändi aikanaan ohi, mutta olen ostanut yhden kokoelman, ja nähnyt yhtyeen keikan, kun esiintyivät DBTL:ssä 2019. 

Otto Grundströmin Hetken tie on kevyt. Biisi tehtiin Tehosekoittimelle vuosituhannen vaihteessa, biisin piti mennä Tapio Liinojalle, mutta Otto piti biisistä ja teki sanoista itselle sopivat ja biisistä tuli Tehosekoitin hitti. Laura Närhi coveroi biisin 2009 ja se versio on myös Vuosaarielokuvassa vuonna  2012. Näin Tehosekoittimen Ruisrockissa 2022.
 

Kauko Röyhkä: Lauralle. Biisin sanoitus syntyi nopeasti mutta biisi on Röyhkän mukaan onnistunut.

Tommi Läntinen: Via Dolorosa. Ensimmäinen levytys tehtiin jo vuonna 1986, ja toinen kerta soololevylle 1994. Biisi on kasvanut hitiksi.

Sari Peltoniemi teki biisin Pikkuveli Noitalinna Huraalle, kun muutti omilleen ja pikkuveljet jäivät lapsuuden kotiin. Vuonna 2004 PMMP teki siitä oman version. 

Samuli Putro: Piha ilman sadettajaa, Samuli teki biisin kesällä 2003, kesä oli kuiva ja biisiä tehdessään katsoi ulos ikkunasta. 

Jore Marjaranta: Miten pelko lähtee, biisi nostettiin Milla elokuvaan. Marjaranta teki biisin Haaveet kaatuu, joka soi elokuvassa Pahat pojat, josta kertoo Anssi Kelan biisi Kipinöitä, mutta se jäi filmistä pois.

Pate Mustajärvi: Kuuma kesä, Pate tekstitti biisin Costello Hautamäen säveleen, Pate näki tilanteen sisäisin silmin ja ja teki tekstin. Loisto biisi.

Kalle Ahola: Hyvää yötä ja huomenta, Ahola teki biisin Don Huonoille, Kallella oli vaikea elämäntilanne.

Juha Lehti: Viimeisellä rannalla perustuu 1959 saman nimiseen filmiin, jossa eletään ydinsodan jälkeen Australiassa, jonne säteily on lähestymässä. En ole nähnyt filmiä. Biisi on Sir Elwoodin Hiljaisten Värien iso hitti, vaikka teksti on ankea.

Viimeisenä biiseistä esitellään Jukka Takalon Aknestik -biisi Suomirokkia, joka ilmestyi 1998 albumilla Aallonmurtaja. Minulta biisi ja Aknestik menivät tuolloin ohi, mutta biisi alkoi soida paljon 2000-luvulla radiossa, ja biisi summaa hyvin 1900-luvun lopun Suomirokin, nerokas biisi. Takalo kuunteli rockradiota ja serkuilla oli Lada. Biisissä luetellaan ilmiöitä (Rockradio, Tupla Uuno), henkilöitä (Kaarlo Maaninka, Mona Carita) ja viitataan biisiin "Totuus löytyy kaupapuurosta", joka oli Lama-yhtyeen hitti. Yhtyeistä on mainittu Kollaa kestää, Keba, Kaseva ja Noitalinna Huraa.

Otteita biisistä:

Mä muistan sen kirkkaan päivän
Sen kesän ja sen valon häivän
Heinä haisi, puut tuoksui, linnut lauloi vaan
Ja Lada ajaa kylän raitilla
Lada ajaa ja stereot soittaa....

Suomirokkia kirkonkylällä
Suomirokkia iltapäivällä
Suomirokkia suurella tunteella
Suomirokkia painiotteella.

lauantai 6. tammikuuta 2024

Arthur Rimbaud: Kausi helvetissä sekä Illuminaatioita

 


Arthur Rimbaud (1854-1891) on runoilijana varsin suuressa maineessa, vaikkei kirjoittanut mitään vuoden 1875 jälkeen. Postauksessa on lyhyt esittely runoteoksista Kausi helvetissä ja Illuminaatioita.

Kausi helvetissä, alkuteos  Une saison en enfer, 1873, suomennos Einari Aaltonen, Sammakko 2003, sivumäärä 80.

Rimbaud oli äidin kasvattama, isä oli häipynyt jo pienenä. 17-vuotiaana Rimbaud lähti runoilija Paul Verlainin kanssa Eurooppaan. Siihen liittyykö nämä runot jälkipyykkiin en osaa sanoa, enkä edes arvata, mutta runot ovat vahvasti minä-muotoisia, ja minusta saa aikaan lukijassa tunteita..

Paha veri -runo

....

  Gallialaiset olivat aikansa kelvottomimpia eläinten nylkijöitä ja ruohojen polttajia.

  Olen perinyt heiltä: epäjumalan palvonnan ja rakkauden pyhäinhäväistyksen - ah! kaikki paheet, kiivailun, irstauden - irstaus on suuremmoista - ja varsinkin valheellisuuden ja laiskuuden. ....

Pakanallinen veri tulee takaisin! Henkiin lähellä  miksei Kristus auta minua.....

Nyt olen kirottu, kammoan isänmaata. Parasta on nukkua humalassa rantahiekalla.

Olen liian huvittelunhaluinen, liian heikko


Helvetin yö -runo

..  helvetin ilma ei virsiä siedä... uskon olevani helvetissä 

Minulla pitäisi olla oma helvetti vihalle, oma helvetti pöyhkeydelle - ja hyväilyjen helvetti; helvettien konsertti.

Kuolen uupumukseen. Edessä on hauta, lähden matojen syötäväksi, kauhujen kauhu! Saatana, senkin ilveilijä, haluat tehdä minusta lopun tenhollasi. Vaadin. Minä vaadin! Hangon iskua, pisaran tulta. ....

s. 33


Illuminaatio-teoksessa (julkaistu 1875 ja  Sammakko 2003, suomentanut Einari Aaltonen) on 42 runoa ranskaksi ja suomennettuna.

Runot ovat sekavia vuodatuksia, joissa ei minusta ole logiikkaa eikä loppusointuja.

Ensimmäinen runo Vedenpaisumus on 1,5 sivua pitkä 

Heti kun ajatus Vedenpaisumuksesta oli laantunut.
  Jänis pysähtyi erparsettien ja keinuvien kellokukkien keskelle ja luki rukouksensa satenkaarelle hämähäkinseitin läpi.
  Voi! piiloutuneita jalokiviä - kukkia, jotka kasvoivat.
  Myyntipöytiä pystytettiin suurelle saastaiselle kadulle, ja aluksia vedettiin Merelle, joka on kerroksina tuolla ylhäällä kuin painokuvissa..
....
Sillä niiden laannuttua on ikävä! - voi, jalokivet vaipuivat piiloon ja kukat aukeavat! ja Kuningatar, Noita, joka hehkuttaa saviastiassa hiiliään, ei halua milloinkaan kertoa minkä tietää ja mikä meiltä tietämättä jää.

Hyvä lainaus, sillä en pysty tulkitsemaan sitä, joskin tuo jalokivi ja kukka juttu tulee uudestaan.

Tässä pieni mutta hyvin huono katsaus Rimbaudin runoihin.

sunnuntai 31. joulukuuta 2023

Helmet-lukuhaaste 2024

 

Helmet-lukuhaaste 2024. Kerään rennolla asenteella tätä, en sitoudu suorittamaan kokonaan, sillä bloggaan paljon Rex Stoutin dekkareista, koska se "haaste" on jo päätetty, samoin kuin Undertaker sarjan läpiluku. (Eteneminen 3/50)

1. Kirjan nimessä on erisnimi: Rex Stout: Caesar on kuollut

2. Kirjassa tehdään taikoja

3. Booker- tai Pulitzer-palkinnon voittanut kirja

4. Kirjassa on presidentti

5. Kirjailijan nimikirjaimia ei esiinny omassa nimessäsi

6. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1920-luvulle

7. Kirjassa rakastutaan. Daniel Defoe: Moll Flanders

8. Kirjan nimessä on perheenjäsen. Rex Stout: Isätön tyttö

9. Kirjassa joku karkaa. Patrick Modiano: Uinuvia muistoja

10. Kymmenes kirja, jonka luet tänä vuonna. Mari Manninen: Yhden lapsen kansa,

11. Kirjan kannessa tai nimessä on yksi neljästä elementistä (ilma, vesi, maa tai tuli).  
Matti Leppäranta: Lumen ja jään maa (lumi ja jää ovat vettä)

12. Lastenrunokirja: Biegga tuliketun jäljillä

13. Kirjan tapahtumapaikka on suljettu tai rajattu. Erling Kagge: Kaikki minkä olen oppinut naparetkilläni

14. Kirjassa harrastetaan. Rex Stout: Yli kuolleen ruumiini (Miekkailua harrastetaan)

15. Kirja, jolla on vähintään kolme tekijää

16. Kirjassa on valokuvia

17. Kirjassa on ärsyttävä henkilöhahmo:Rex Stout: Liian monta kokkia

18. Kirjan kannessa tai nimessä on koru

19. Suomi mainittu (Kirjassa on mainittu Suomi): Vera Vala: Suden hetki

20. Kirjan on julkaissut pieni kustantamo. Pierre Michon: Rimbaud the Son

21. Kirjasta on tehty TV-sarja

22. Kirjaa on suositellut kirjailija

23. Suomalainen dekkari tai salapoliisi- tai jännityskirja. Marko Kilpi: Undertaker, kuoleman pelko

24. Kirjan tapahtumat sijoittuvat pääkaupunkiin Marko Kilpi: Undertaker osat 1- 3

25. Kirjassa vietetään juhlapyhää (esimerkiksi joulu tai juhannus)

26. Kirjan nimessä on sana kirja

27. Kirja kertoo jälleenrakentamisesta

28. Kirjailija on Välimeren maasta

29. Kirjassa valehdellaan: Marko Kilpi: Kuoleman kosketus

30. Kirja, jossa ei ole nimettyjä tai numeroituja lukuja: Rex Stout Missä on testamentti

31. Kirjassa on vammainen henkilö

32. Kirja on kirjoitettu alun perin kielellä, jolla on korkeintaan 10 miljoonaa puhujaa. Isaac ashevis Singer:Orja (Jiddish).

33. Kirjassa muutetaan maalle

34. Kirjan nimessä on käsky tai kehotus

35. Kirjassa vietetään aikaa luonnossa

36. Kirjan on kirjoittanut maahanmuuttaja

37. Kirja, joka herättää voimakkaita tunteita

38. Kirjan kannessa tai nimessä on käsi tai kädet

39. Kirjassa on bi- tai panseksuaalinen henkilö

40. Kirjassa on erittäin kylmä tai kuuma. Don DeLillo: Omegapiste

41. Kirjassa syntyy lapsi. Winston Groome: Forrest Gump kunnian mies

42. Kirjan nimessä on alaotsikko:Soili Pohjalainen Isomettän poika, Jari Isometsän koko tarina

43. Kirjalla ei ole päähenkilöä

44. Tietokirja, jonka on kirjoittanut nainen. Janita Virtanen: Suuret sanat

45. Kirjassa pelataan. Rex Stout: Viimeinen siirto

46. Kirjan kannen pääväri on musta tai kirjan nimessä on sana musta. Rex Stout Mustan vuoren salaisuus.

47.-48. Kaksi kirjaa, jotka on kääntänyt sama kääntäjä
Arthur Rimbaud: Kausi Helvetissä ja Illuminaatioita suomentaja Einari Aaltonen


49. Kirja on julkaistu vuonna 2024

50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä

lauantai 16. syyskuuta 2023

Sadan vuoden lukuhaaste

 


Kirjaimia blogin Sadan vuoden lukuhaasteen tarkoitus oli luetuttaa sadan vuoden aikana ilmestyneitä kirjoja eri vuosikymmeniltä, tässä aina yksi // vuosikymmen.

1900-luku
Maria Jotuni: Arkielämää

1910-luku
Ezra Pound: Personae

1920-luku
P.G Wodehouse: Ville Valloittaja

1930-luku
Saima Harmaja: Sateen jälkeen

1940-luku
Raymond Chandler: Pikkusisko

1950-luku
Jack Vance: Iltaruskon maa

1960-luku
Anais Nin: Kuuaurinkojuhla

1970-luku:
Maj Sjöwall: Suljettu huone

1980-luku
Salman Rushdie: Keskiyön lapset

1990-luku:
Antti Tuuri: Lakeuden kutsu

2000-luku
Helena Sinervo: Runoilijan talossa

2010-luku:
Johanna Venho: Ensimmäinen nainen

2020-luku:
Otto Gabrielsson: Rikkaruoho

maanantai 31. heinäkuuta 2023

Maria Jotuni: Arkielämää

 


Maria Jotuni: Arkielämää, Agricola-kustannus-o.y., Helsinki, 1909. Luettu Gutenberg-palvelusta.

Maria Jotunin ensimmäinen romaani Arkielämää kuvaa savolaismaisemia, jossa ollaan heinänteossa. Päähenkilö Nyman saapuu retkillään taas Koppelmäelle: "Näännyttävästi hellitti aamuaurinko kellokukkien teriä Koiviston tien varsilla. Siniset kelloterät näyttivät kalpeammilta kuumuudessa. Vaeltavaan kiertolaiseen, jota pappi Nymaniksi sanottiin ja joka rikkinäisissä saappaissaan laahusti tietä pitkin, tarttui näännytys. Hän etsi tien vierestä paikan, johon istuutui lepäämään". Nyman suuntaa Koppelmäen isännän talolle, missä hän tapaa tuttuja.  

Arkielämää on yhden päivän tai paremminkin yhden vuorokauden romaani, missä kuvataan maalaiselämää, luontoa, ja puhutaan sen jäsenille tärkeistä asioista. Etenkin naisen elämä nousee esille tarinoissa.

Juonesta ja henkilöistä:
Nyman, häntä sanotaan papiksi, vaikka tuskin on saanut teologista koulutusta. Hän saarnaa juovuksissa, mutta saarna ei ole rienausta. Nyman osaa läkkisepän työt, osaa parantaa ja lukea sekä kirjoittaa. Hän on hyvä ja harmiton, mutta perso viinalle.
Annastiina-piika, jonka Nyman tapaa ensimmäisenä, on raskaana ja synnyttää lapsen. Isä on Jussi, josta toinen piika Eveliina on kiinnostunut, myös talon tytär Loviisa on joskus vilkuillut Jussia. Jussi kuitenkin lapsen synnyttyä keskittyy Annastiinaan, jonka toivon mukaan vie aikoinaan vihille.
Koppelmäen vanha isäntä, joka on seitsämissäkymmenissä. Hän on jäänyt leskeksi, ja pohtii oliko vaimolleen liian tyly. Vaimo on kuollut halvaukseen. 
Loviisa, talon tytär on 25-vuotias, ja vielä naimaton, mutta hän on päättänyt avioitua Kuuselan Pekan kanssa. Nyman lukee Loviisan pyynnöstä Kuuselan kirjeet, ja kirjoittaa Loviisan sanelusta vastauksen. Pekalla on 24 lehmää. Loviisa antaa Nymanille markan, minkä mies tuhlaa viinaryyppyihin naapuritalossa. Taneli on Loviisan veli ja nuori isäntä.
Eveliina on piika, joka on ollut lääpällään Jussiin? Tarinan kuluessa, hän tekee järkevän ratkaisun, ja lähentyy Jahvetin kanssa. Jahvetti on nuuka mies, ja hänellä on säästöjä. Jahvetti on renki.
Lisäksi on monta muuta henkilöä: Lois-Liena, ja tämän lapset Karoliina, Kalle ja Iida ja Lienan sisar Kaisa, Miina Mälli ja tämän aviomies Mooses, hieroja Liisa Laatikko, Otteljaana Ohkonen ja tämän mies Pekka, eli Roikka-Pietari, sitten on ahkera ja vahva, mutta vähäjärkinen renki Hullu-Kalle sekä "isätönnä kasvanut" suutari Filemoni.
 
Koppelmäen talossa syödään heinänteon jälkeen, sitten saunotaan, ja Nyman tekee hauteet vanhalle isännälle. Myös viinaa ryypiskellään, ja Nyman "saarnaa", tämä lisäksi kuullaan hyvin traagisia tarinoita.
Eräs nainen on tukahduttanut vauvansa, ja kärsii siitä (ja että lapsi on jäänyt kastamatta), kunnes Nyman oli kastanut hautakummun. Eräässä tarinassa kerrotaan rangaistusvangista Tahvanasta, jonka vaimo oli kuollut, Tahvana oli tehnyt tämän jälkeen tyttärelleen lapsia, ennen kuin sai teosta 8 vuoden kuristushuonetuomion. Otteljaana on yrittänyt hirttäytyä, kun hänen miehellään oli ollut toinen, lapset ovat pelastaneet. Lisäksi osassa tarinoista on ripauksia taikauskoa. Pääosa tarinasta ollaan myönteisissä tunnelmissa. Nymania eniten koskettaa Annastiina ja hänen vastasyntynyt poika. "Annastiinan valkea sänky, nuori äiti lapsineen, hellytti taas hänen sydäntään ja liikutti oudosti mieltä. Eikö siinä ollut itse pienen elämän salainen päämahti, sen tahto, sen tarkoitus, että kasvoit, kypsyit ja hedelmän kannoit. Sen ympärille punoutui muu, se tuhatvivahduksinen näkyvä elämä, joka niin raskaalta ja tarkoituksettomalta tuntui".

"Ihana oli maailma ja ihanalta tuntui elämä, joka luonnon povesta kohosi, sen ikuisen, muuttumattoman luonnon."

*****
Maria Jotuni (1880 - 1943) syntynyt Kuopiossa, Arkielämää on ensimmäinen romaani, olen blogannut Jotunin tunnetuimmasta romaanista Huojuvasta talosta täällä.
Ylellä on tästä kuunnelma (nykykielellä podcast) täällä.