Aleksis Kivi on kansalliskirjailijamme, jonka elämä päättyi traagisesti

 

Aleksis Kivi (1834 - 1872) tunnetaan upeista teoksistaan, joista tunnetuin on Seitsemän Veljestä, mutta hän kirjoitti näytelmiä Nummisuutarit, Kullervo, Lea ja Kihlaus

Aleksis Stenvall syntyi 1834 Nurmijärvellä ja kuoli Tuusulassa 1872, Kivi sai sentään kuolla veljensä Alpertin luona Tuusulassa, mutta aiemmin hänet oli passistettu Lapinlahden mielisairaalaan.

Alpertin mökki oli Tuusulanjärven lähellä, ja sen omistaa nykyisin Helsingin yliopiston ylioppilakunta. Tässä seuraavaksi kuvia mökistä, sen piharakennuksesta, ja järveltä. Kuvat on otettu 12.8.2021.

Tämä on se vaatimaton mökki.

Ainakin nykyisin menee polku Tuusulanjärvelle, josta kuva.

Abdulrazak Gurnah voitti vuoden 2021Nobelin kirjallisuuden palkinnon.

 

Zanzibarilla 1948 syntynyt Abdulrazak Gurnah voitti vuoden 2021Nobelin kirjallisuuden palkinnon. Palkintoa on perusteltu Gurnahin "tinkimättömästä ja myötätuntoisesta porautumisessa ​​kolonialismin vaikutuksiin ja pakolaisen kohtaloihin eri kulttuurien ja mantereiden välisissä kuiluissa".

Teoksessa A Twentieth-Century Litterature Reader, (julkaistu 2005) on pari Gurnahin esseetä koskien jälkikolonialismia sekä Idea mennesstä⁰

Postkolonialistinen kirjallisuus käsittelee kolonialismia, mutta hyvin paljon englanniksi. Harvemmin kirjoitetaan kolonialismin aikaisia kokemuksia paikallisilla kielillä, ja miten ylipäätään puhutaan ei-eurooppalaisista kulttuureista? Englanniksi tai eurooppalaisilla kielillä?

Esseissä Gurnah toteaa, että on kotoisin Zanzibarista jonka eurooppalaiset vapauttivat arabien orjakaupalta. Englanti taas hallinnoi saaria, monien vaiheiden jälkeen Sansibarin saaret kuuluvat nyt Tansanialle. Miten Itä-Afrikan vapautumisesta pitäisi kirjoittaa ja millä kielellä? Gurnah itse kirjoittaa englanniksi, ja muutti pakolaisena Englantiiin jo vuosikymmeniä sitten

Zanzibar on ollut osa Omanin sulttaanikuntaa. Kun Gurnah luki kymmenvuotiaana nigerialaisen kirjalija Chinua Acheben teoksen Kaikki hajoaa, hän oli ymmällään ja teksti tuntui kaukaiselta, mutta tajusi, että se on osa hänen kokemustaan. Hän viittaa myös Ngugi wa Thiongin teksteihin, jotka kuvasivat Mau Maun nousua Keniassa 1950-luvulla. On ilmeisesti hankala nostaa esille Mau maun tapaisia liikkeitä, koska ne ovat olleet brittihallintoa vastustavia järjestöjä. Tämä liittyy suoraan koloanilismiin, ja afrikkalaisten solidarisuuteen.

Ylipäätään se mitä kerrotaan menneisyyttä, miten ja millä kielellä, muovaa ihmisten maailmankuvaa. Jokaisella ryhmällä on oma totuus menneisyydestä, joka vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa.

Jatkan tätä.

Rudolf Eucken: Elämän tarkoitus ja arvo

Rudolf Eucken: Elämän tarkoitus ja arvo, alkuteos Der Sinn Wert des Lebens, 1908, suomentanut Lauri Hendell, Otava 1910, luettu Gutenbergistä, jonka saksankielisestä tiedostosta on kirjan kannen kuva.

Saksalainen filosofi Rudolf Eucken (1846 - 1926) sai Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1908. Euckenilta on suomennettu tämä teos Elämän tarkoitus ja arvo, sekä teos Suurten ajattelijain elämänkatsomukset: Ihmiskunnan elämänprobleemin kehityshistoria nykyaikaan asti. 

Elämän tarkoitus ja arvo on minusta filosofis-historiallinen teos, joka pohtii kysymystä, onko elämällä tarkoitusta ja arvoa. Vanhimmat elämän tarkoitusta ja arvoa koskevat pohdinnat ovat olleet pääosin uskonnollisia.  Parhaimmillaan "Uskonto loi itsenäisen sisäisen maailman ja sen mukana antoi korkean ja ehdottomasti itsenäisen arvon puhtaalle mielenlaadulle, se antoi elämälle vakavuutta ja ylevyyttä".

Tekniikan ja luonnontieteen kehittyessä uskonnollinen maailmankuva on asetettu kyseenalaiseksi. On kuitenkin ajateltu, että elämässä olisi näkyvä ja näkymätön puoli, jota Eucken kuvasi immanenttiseksi idealismiksi. Osa ihmisistä ovat hylänneet uskonsa näkymättömään, ja saavat elämän tarkoituksensa työnteosta, toisaalta jos työ on elämäntarkoitus sen arvoa pohtimatta, se luo tyhjyyttä. Toisaalta se, että "luonto kulkee kulkuaan täysin välinpitämättömänä hengen asettamista tarkoitusperistä ja kohtalo ei tee mitään eroa hyvän ja pahan välillä", niin tämä vie uskoa  vanhurskauden ja rakkauden valtakunnasta. Mikä on siis elämän tarkoitus ja arvo?

Toisaalta Eucken päättelee, "että meissä kohoaa esille itsenäinen hengenelämä", sitä "eivät kumoa ympäröivästä maailmasta kohoavat ankarimmatkaan vastukset". 

Näin myöskin historian antama kokemus osoittaa, että ympäröivän maailman vaikutus kokonaisvakaumukseen olennaisesti on riippuvainen siitä, minkä verran hengenelämällä on ollut asetettavana henkistä sisällystä ja suunnanvarmuutta sitä vastaan. Niinpä esim. muinaisajan kristityltä maailmankaikkeuden salaisuudet kietoutuivat mitä täydellisimpään hämäryyteen; ettei tämä hämäryys voinut järkyttää hänen uskonsa lujuutta, johtui siitä, että hänen elämäänsä vallitsi sisäinen välttämättömyys, joka kohotti hänen elämänsä kauas yläpuolelle ulkoapäin tulevien vaikeuksien ja pulmien. Päinvastoin taas eivät useinkaan sellaiset aikakaudet, jotka ovat tarjonneet loistavia saavutuksia ja hämmästyttävää voimainkehitystä, ole voineet torjua epäilyksiä, koska niiden elämä ei ole voinut kohota eheään kokonaiskäsitykseen ja saavuttaa alkuperäistä syvyyttä. 

Rudolf Eucken puolustaa hengenelämää ja haluaa uskoa siihen, ja pohtii, voiko elämä jatkua "kuoleman jälkeen".

Täytyy sanoa, että tämä oli minulle sangen raskas lukukokemus, johtuen ehkä siitä, että teksti on käännetty saksasta, ja kieli on vanhahtavaa, sen sijaan itse kysymys "mikä on elämän tarkoitus ja elämän arvo", on mitä kiinnostavin.

W. B. Yeats: Selected Poetry

 

W. B. Yeats: Selected Poetry, PAN 1962, tämä laitos 1974, sivumäärä 232. Toimittanut A. Norman Jeffares.

Irlantilainen William Butler Yeats  (1865 - 1939) voitti Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1923. W B Yeats oli Irlannin suuri runoilija ja iiriläisen kulttuurin edistäjä, Yeats olii lähtöisin taiteilijaperheestä. 

Irlannin historia muistuttaa Suomen historiaa. Englanti valtasi maan 1100-luvulla. Irlannissa oli itsenäispyrkimyksiä 1800-luvun lopulla. Vapaussota käytiin 1919 - 1921. Irlanti sai vapaavaltion aseman vuonna 1921, se itsenäistyi vuonna 1949 ja liittyi EEC:hen 1973, Yeats oli Eiren senaattorina vuosina 1922-1928. Irlanti on nykyään tasavalta.

Tässä teoksessa on Yeatsin runoja kaikkiaan 14 runoteoksesta, eli teokseen on valittu runoja vuosilta 1889 - 1939.

Yeatsin runoista The Lake Isle of Innisfree on tunnetuimpia, avaussäkeistö

THE LAKE ISLE OF INNISFREE
I will arise and go now, and go to Innisfree,
And a small cabin build there, of clay and wattles made:
Nine bean rows will I have there, a hive for the honey bee,
And live alone in the bee-loud glade.

Jonka Aale Tynni on hienosti kääntänyt, mutta runouden kääntäminen muuntaa aina hieman, sillä alkuperäisessä riimit made ja glade, sekä free ja bee, suomenkielessä haluan ja istutan sekä tupasen ja kuuntelen.

INNISFREEN JÄRVISAARI

Nyt nousen, Innisfreelle nyt mennä haluan

ja savesta ja oksista teen tupasen,

panen kennot mehiläisille ja pavut istutan

mehiläisiäni yksin kuuntelen

Teoksessa on aivan viimeisiä runoja, kun maailmansota se toinen kolkuttaa ovelle, ja Yeats kuoli 28.1.1939, toinen maailmasota alkoi 1.9.1939 Saksan hyökättyä Puolaan. Italian sotatoimet alkoivat jo huhtikuussa 1939 Albaniassa, Saksahan liitti Itävallan itseensä 12.3.1938. Neuvostoliitto miehitti Puolan itäosat syyskuussa 1939. Espanjan sisällissota käytiin 1936-1939, tasavaltalaiset hävisivät Francolle maaliskuussa 1939. Espanja ei osallistunut toiseen maailmansotaan.

Politics

How can I, that girl standing there,

My attention fix

On Roman or on Russian

Or on Spanish politics?

Yet there's travelled man that knows

What he talks about.

And there's a politician

That has read and thought,

And maybe what they say is true

Of war and war's alarms,

But O that I were young again

And held her in my arms!

Sofi Oksanen: Liian lyhyt hame

 

Sofi Oksanen:  Liian lyhyt hame – Kertomuksia keittiöstä -laululyriikkakirja Bonnier kirjat Silberfeldt Oy 2011. Sivumäärä 63.

Kirjassa on laurulyriikoita, tai minusta runoja. Kirja on suunnattu lähisuhdeväkivaltaa vastaan ja osa tuotosta on lahjoitettu  Ensi- ja turvakotien liitolle. Kirja on kymmenen vuotta vanha, mutta lähisuhdeväkivalta ei ole lopuunut, eikä välttämättä edes vähentynyt.

Teoksen alku on hieman tavanomaisempaa parisuhteen ongelmakenttää. Koska kyseessä on laulujen lyriikat ne eivät tunnu kovinkaan lyyrisiltä luettuina, pakettiin kuuluu CD, mutta sitä minulla ei ole.

Liian lyhyt hame ja väärät kengät ovat teemana laululyriikassa sivulla 37 "sinä yönä mulla oli väärät kengät ja väärä hame" alkaa karmiva kertomus...  Lyriikan alla on pienellä teksti "Kaksi kuukautta ehdollista ja 40 tuntia yhdyskuntapalvelua"

Kirjan loppu pureutuu samaan teemaan Hääkengät sekä Itkin koko ajan ovat kertomuksia parisuhdeväkivallasta ja vihan tunteista. Lopussa on karmiva kertomus väkivallan pahimmasta ja lopullisimmasta muodosta, sekä tilastoja ja faktoja parisuhdeväkivallasta.

Jos ensimmäisessä lyriikassa pohditaan, Miksi tein sen itselleni.

Miksi tein itselleni

Miksi palasin luoksesi...

Kolmas lyriikka on nimeltään Haluan panna sua

Makaan matolla, joka on imenyt kaiken

kuin hyvä tyttö

Puhutteleva teos, ja tärkeästä asiasta. 

Älä lyö, älä käytä valtaa eikä ainakaan väkivaltaa.

****

Sofi Oksasen tunnetuin teos on Puhdistus, jonka näytelmäversiosta olen kirjoittanut näin.

Aila Meriluoto: Pahat unet

 

Aila Meriluoto: Pahat unet, WSOY 1958, sivumäärä 82.

Pahat unet on Aila Meriluodon (1924 - 2019) kolmas runokokoelma. Edellisiä tummempi ja modernimpi kokoelma. Aila Meriluoto löi itsensä läpi esikoisrunokokoelmallaan Lasimaalaus. Sairas tyttö oli Meriluodon toinen kokoelma ja Pahat unet siis kolmas.

Alku on hyvinkin perinteistä Runo Tämä -runo alkaa:

Käden alla aaltoaa
hengityksen meri.
Lämmin, levollinen maa.
Syvällä kiertää veri

Runossa Inkvisitio puhutaan synnyttämisestä ja kivusta

Yhdeksän kuuta tai yhdeksänkolmatta vuotta
tämä on minussa ollut, kasvanut minussa.
Aika on täysi: se syntyy nyt.

...

Kipu on alhaista, suonsilmäke liejuinen,

hurpahtaa kuin veltto suu ja imee kaiken,

Hajalle se ehjän myllertää,

vellon raskaasti ja nostaa joskus pintaan

kappaleita ilman merkitystä,

Aila Meriluoto on kirjoittanut runon Abisagista, josta kerrotaan Kuninkaiden kirjassa, sivuilla 47-49 on 8 säkeistön mittainen  runo, joka päättyy

Ei hän neitsyyteeni koske, vanha mies.
Toinen koskee, se, se kylmä, se, se viimeinen.
Tähdet säkenöivät, joka yö on hääyö,
joka yö sen kanssa kisailen,
sen syvimmän, sen joka nousee,
kuoleman mahla, vanhan miehen kuivaan runkoon.

Aila Meriluoto runoili aikana, jolloin yhteiskunta oli enemmän patriarkaalinen. Runon aihe löytyy Vanhan Testamentin ensimmäisestä Kuninkaiden kirjasta: (1 Kun 1-4)

Sunemilainen Abisag
Kuningas Daavid oli käynyt vanhaksi, ja vaikka häntä kuinka peiteltiin, hänen ei ollut lämmin. Hänen palvelijansa sanoivat hänelle: »Sinulle, herramme ja kuninkaamme, pitäisi etsiä tyttö, neitsyt, joka olisi luonasi ja hoitaisi sinua. Kun hän makaa sylissäsi, sinulla, herramme ja kuninkaamme, on lämmin.» He etsivät kaunista tyttöä kautta koko Israelin ja löysivät sunemilaisen Abisagin. He toivat hänet kuninkaan luo. Tyttö oli hyvin kaunis, ja hän alkoi hoitaa ja palvella kuningasta. Mutta kuningas ei yhtynyt häneen.

Aila Meriluodon kolmas kokoelma päättyy runoon Wallis. Sen viime rivit:

Runoilijan hauta // tuulinen, harmaa.

Olen blogannut myös Aila Meriluodon Tällä kohtaa 1975 - 2004 päiväkirjoista täällä, ja romaanista Peter, Peter  täällä.

Aila Meriluoto: Sairas tyttö tanssii

 

Aila Meriluoto: Sairas tyttö tanssii, WSOY 1953. Sivumäärä 88.

Aila Meriluoto (1924 - 2019) löi itsensä läpi esikoisrunokokoelmallaan Lasimaalaus. Sairas tyttö on Meriluodon toinen kokoelma. Runojen tyyli on muuttunut modernimmaksi. Meriluoto avaa runolla Miikal, jonka avaus säkeet:

Jumala, miten halveksin.
Kapein huulin, hiuksineen kiiltävin
minä seison ja halveksin.

Ja Daavid, Daavid tanssii. 

Runo jatkuu kuuden säkeistön verran. Miikal tai Mikal esiintyy Vanhassa testamentissa. Hän oli Saulin tytär, ja yksi Daavidin vaimoista. Mikal paheksui Daavidin riehakkuutta, mutta jäi lapsettomaksi. Daavid nousi kuninkaaksi Saulin jälkeen.

Menevä on kokoelman kolmas runo tässä sen ensimmäinen säkeistö, yhteensä runossa on kolme säkeistöä

Ei, älä tahdo estää, 
suo minun tänään mennä.
On turhaa rajuutes tää,
jo mykkyyteni kestää.
Suo minun hiljaa mennä ..

Toisessa osassa on runo Puuseppä. Meriluodon aviomies Lauri Viita oli alkujaan kirvesmies. Meriluoto erosi Viidasta, jolla oli ongelmia mielenterveytensä kanssa.

Viides osa Meriluodon kokoelmasta käsittää itävaltalaisen Rainer Maria Rilken (1838 - 1906) runoja, jotka Meriluoto on kääntänyt.

Olen blogannut myös Aila Meriluodon Tällä kohtaa 1975 - 2004 päiväkirjoista täällä, ja romaanista Peter, Peter  täällä. Seuraavaksi Aila Meriluoto julkaisi kokoelman Pahat unet.