keskiviikko 29. maaliskuuta 2023

Iida Rauman romaanin Hävitys - turkulaisia tienoita ja rakennuksia

 

Iida Rauman Finlandia palkitun Hävitys-romaanin päähenkilö A, juoksee Teknologiakiinteistöjen alueella, jota kuvaillaan. Ylimmässä kuvassa takana näkyy Data City, ja kuva on otettu uusista kerrostaloista, joiden tilalla oli aiemmin makkaratehdas, joka ei ollut mukava asia.

Tämä kuva on Data Cityn toiselta puolella. Teknolgiakiinteistöjen alue sisältää Data Cityn, Bio City, Pharma City, Spark City, AMK:n kampus, Pihlajalinnan ja Mehiläisen rakennukset ja parkkihalli.

Teoksessa henkilö asuu ylioppilaskylässä, jonka asunnot olivat alkuun tällaisia, nyttemmin on rakennettu hienompia taloja.

Kuuvuoren nuoristalo näyttää tältä


Tämä taideteos on mainittu myös

Tämä talo on Nummenpuistokadun ja Hakakadun risteyksessä


Suntiontien ja Unilukkarinkatu risteää noin 100 metrin päästä vasemmalle.

Tässä on Nummen kirjasto, nämä edustavat 1970-luvun Turkua, mutta toisin kun kirjassa väitetään, Turku on upea kaupunki, joka nykyään pitää rakennuksistaan huolta.

Rettigin lahjoittama pääkirjaston vanha rakennus.


Katedrals skolan, joka lienee Suomen vanhin koulu, rakennuksen ikäää en tiedä.


Apteekkimuseo on upea joen rannassa.


Joenranta on laitettu upeaksi.


Samoin kuin tori.

Asiat on aina kun itse haluaa nähdä. Minä näen Turussa kauneutta ja ruma betonikin on kaunista.

tiistai 18. lokakuuta 2022

Bloggaamattomat kirjat

 


En enää bloggaa kaikista lukemistani kirjoista, ja tässä muuta bloggaamaton.

Rock-tähdet - elämää kulissien takana jäi bloggaamatta. Heta Hyttinen oli haastatellut rokkareita uraunelmista, uran alusta, julkisuudesta ja somesta. Näkemyksiään kertoivat Alexi Laiho, Anssi Kela, Michael Monroe, Lauri Tähkä, Samu Haber, Maija Vilkkumaa, Tuomas Holopainen, Mira Luoti, ja Eicca Toppinen. Kirja oli mukava lukea, muta ei minulla ollut asiaan mitään lisättävää, joten jäi bloggaus.


En blogannut  Marie-Helene Baylacin kirjasta Agatha Christien  arvoituksellinen elämä, koska se ei tuonut mitään uutta omaan tietämykseen, enkä halunnut kirjoittaa Agathan elämästä. Olen blogannut Agathan tuotannosta lähes kaiken, myös muistelmat TÄÄLLÄ.

Geoffrey Cainin Totaalinen poliisivaltio käsittelee uiguurivähemmistöalueen valvontamenetelmiä. En koennut tarpeelliseksi blogata tästä, tämäkään ei tuo mitään uutta esimerkiksi lehtijuttuihin, joita on julkaistu.


Syyskuussa oli Kirjan päivät, jolloin yli 15 euron kirjaostoksesta sai kirjan, joka oli Matti Rönkän on  Automiesten kylä. Matti Rönkä oli onnistunut pienoisromaanissaan Automiesten kylä. Rönkä kertoo omista autoistaan ja perheen ja suvun ja sen lisäksi tarinoita, jotka esipuheen mukaan ovat fiktiivisiä. En blogannut tästä, koska en  ole itse kiinnostunut autoista. Omistan auton itse vain siksi, että perhe tarvitsee sitä. Liikun paljon pyörällä.


Mark Twain: Tom Sawyer salapoliisina, 87 s.

Teos on jatkoa Tom Sawyerin ja  Huckleberry Finnin seikkailuille enemmän jälkimmäiselle, sillä Tom ja Huck lähtevät Mississippijokea pisin Arkansasiin Silas-sedän luo, jolla on naapurien Dunlappien kanssa vaikeuksia.  Tom ja Huck selvittävät timanttivarkauden ja Jupiter Dunlapin murhan, josta syytetään Silas-setää. Tom sai jo jokilaivalla, selville, että yksi Dunlapeista on timanttivaras ja oikeudenkäynnin aikana hän tajusi ovelan suunnitelman, saada Silas hirteen. Dunlapit eivät tosin murhanneet perheenjäsentä (Jupiterin kaksoisveljeä), mutta lavastivat Silaksen syylliseksi. Oikeudenkäynti on samantyyppinen kuin Tom Sawyerin seikkailussa, jossa Muff Potter oli lavastettu syylliseksi ja Intiaani-Joe todellinen murhaaja oli naamioitunut kuuromykäksi, kuin tässä Jupiter Dunlap.

 


Outsider: Pekka Lipponen kaukomailla, Aviador kustannus 2021, sivumäärä 285.

Outsider eli Aarne Haapakoski (1904 - 1961) kirjoitti Kalle-Kustaa Korkista ja Pekka Lipposesta kuunnelmia vuosina 1945 - 1960, kirjoja 15,  ja sen lisäksi 100-sivuisia vihkoja. Kun Haapakoski kuoli, Seppo  Tuisku (s. 1935 -2020) jatkoi "Outsiderina". Tuisku kirjoitti 125 pienoisromaanin  esittäytyi vasta  vuonna 1965. Tuisku kirjoitti vuodesta 1968 alkaen  Jerry Cottonia. 

Tämä upeakantinen kirja sisältää Tapani Baggen esseen Outsiderin kahdet kasvot ja tarinat Suezin sulttaani, Kuubalainen serenadi, ja Etelämeren hirviö. Suezin sulttaani käsittelee Suezin kanavaa, tai Kalle Kustaa Korkin työnantajan Kansainvälisen öljy-yhtiön halua ostaa Suezin kanava ja turvata öljykuljetukset. Pekka on mukana ja päätyy tapahtumien ytimeen. Tarina on Haapakosken, ja muut tarinat ovat Tuiskun.

En blogannut tästä sillä, olen blogannut aiemmin aiheesta täällä.

lauantai 17. syyskuuta 2022

Ville Pohjalainen: Saimaan takana boogie

 


Ville Pohjalainen:  Saimaan takana boogie,  BoD 2022, sivumäärä 123.

Ville Pohjalaisen seitsenosainen runoteos Saimaan takana boogie on BoD:n mukaan hänen viides. Tekijä on kolmikymppinen mies ja runot ovat huutoja lähiöasunnosta Saimaan rannalta.

Luin netistä Pohjalaisen Nelieliön  Viivi Koom arvion ja siihen verrattuna nämä yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta henkivät runot olivat suorastaan toivoa herättäviä, sikäli että näissä on löydetty paikka ikuisessa lähiöluupissa: "lopulta olen ymmärtänyt/ kaiken turhuuden / ja kaiken ihanuuden".

Pohjalaisella on huomioita sometykkäyksistä joita etenkin koirakuvat saavat, kuvia on ihmisistäkin tosin yleisimmin laihoista ja lihaksikkaista. Koira on muuten monen lähiöasukkaan ainoa tosiystävä.

Runojen minä alkaa sopeutua lähiölokeroon, joka on monen kohtalo. Runoteos on minimalistinen, ei saatteita, ei takakansitekstiä, kansi ensi näkemältä tapettia. Mutta runoissa on oma logiikkansa ja lukija pääsee sisälle lähiön tunnelmaan.

Olen blogi-urallani loppulaskussa  enkä enää osaa sanoa kenelle tämä sopii, mutta teos kuvaa oikeasti monen tilaa, lähiöelämää väenpaljoudesta yksin, somea selataan, tinderillä heitetään täkyä mutta merkityksellisyys on jossain muualla. Löytääkö ihminen sen, jää arvoitukseksi.

lauantai 3. syyskuuta 2022

Gösta Ågren: JÄR (Tääl)

 


Gösta Ågren: JÄR 1988, Tääl, 1989, suomentanut Caj Westerberg WSOY. Sivumäärä 74.

Gösta Ågrenin teos JÄR voitti kirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 1988. Teos suomennettiin 1989. 

Gösta Ågren (1936 - 2020) julkaisi kolmisenkymmentä teosta, pääosin omaa runoutta. Hän sai lukuisia palkintoja, suurimpina Finlandia-palkinnon vuonna 1988, Dan Anderssonin palkinto 1995, ja Ruotsin Akatemian Bellman palkinnon vuonna 2019.

Ågrenin runoteos on kuusiosainen, jossa on lyhyitä runoja, myös läheisistä. Teos alkaa kaniinin jäätymisestä.

BÖRJAN                                                  ALKU
Den första vinternatten                             Ensimmäisenä taliviyönä
frös kaninen till sten                                 kaniini paleltui häkissään
i sin bur. Genom gallret                            kiveksi. Kaltereitten takaa
syns stårjornas galler.                              näkyy tähtien hila.

Runo jatkuu, mutta yllä näkyy, miten vaikea työ kääntäjällä on, mutta Westerberg onnistuu hyvin.

Toinen näyte:
Välgörenhetsballaden                           Hyväntekeväisyysballadi
Godheten kom till stugan                        Hyvyys astui tupaan
och tog den fattiges                                 ja vei köyhältä
fattigdom. Därefter                                 köyhyyden. Enää
ågde han ingenting                                 hän ei omista mitään.

Gösta Ågrenin runoteos on kiinnosta, joka on selittelyittä paras,

lauantai 6. elokuuta 2022

Markku Envall: Samurai nukkuu

 


Markku Envall: Samurai nukkuu, WSOY  kolmas paino1990, sivumäärä 140.

Markku Envall voitti kirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 1989 aforismikokoelmallaan Samurai nukkuu.

Samurai nukkuu koostuu kymmenestä osasta. Alkuosa kirjasta kirjoittaa uudestaan luomiskertomusta. Toinen osa on myös hyvin teologissävytteinen, mutta kolmannessa osassa teologian syrjäyttää välillä ekonomiikka. Koron otto on luvallista. Sitten palataan teologis-uskonnollisiin sfääreihin, ja Envall alkaa yhdistää asioita ja tuo uusia ulottuvuuksia. Hän käsittelee kolmannen valtakunnan repeämisen kahdeksi tasavallaksi.

Neljännessä osassa tarkastellaan sotaa, rauhan puolustajien ja sodan lietsojien näkökulmasta. Monen assosiaation jälkeen ollaankin samuraissa:
Samurai voittaa. Hän nukkuu puun alla, keskittyy uneen,
jonka mullasta puhkeaa värien loisto, syvästä rauhasta nopea ja tarkka toiminta.
 s. 51.

Envallin aforismit muodostavat säännöllisen epäsäännöllisesti merkityksiä, jotka jäävät itselleni usein täysin ilmaan, mutta seuraavan me kaikki ymmärrämme: 
Ruhjotun viettelys on uskoa, että maailma on järjellinen, tulee järjestykseen,
kun uhri suostuu syylliseksi
. s. 70.

Envall pääsee päättösivulle, jossa:
Taivaan valo sanoo, että kaikki minkä pystyt käsittämään, ja
enemmän, on mahdollista ja totta jossakin.

Että elämäsi on vajaa enemmästä kuin osaat kuvitella

Yön valo sanoo, ettei piiloja rajoja olekaan, kaikki on yhtä ja 
näkyvää. s.140

Markku Envall (s. 1944) on kirjallisuuden tutkija ja kirjailija.

lauantai 16. heinäkuuta 2022

Sirkka Turkka: Tule takaisin pikku Sheba

 



Sirkka Turkka: Tule takaisin, pikku Sheba, Tammi 1986, sivumäärä 55.

Sirkka Turkka (1939 -2021) voitti kolmannen kirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 1986 teoksellaan Tule takaisin, pikku Sheba, joka on runo teoksen neljännessä osassa, kaikkiaan runoteos on viisiosainen.

Nimiruno on upea kaipuutakin kuvaava kertomus:

Tule takaisin pikku Sheba.
Minä ajattelen sinua aina
Minun silmäni tuijottavat eteensä,
kasvoni tummuva, ilta on tummunut yöksi.
Olet lehtikuusi puiston puiden keskellä
sinun levollinen ryhtisi
kantaa näkymätöntä valoa.
Niinkuin minun sydämeni näkymätöntä
murhetta.
On yö, kuun varjo koskettaa maata, 
puut peittyvät hopeaan
ja minä kirjoitan tätä vankina
sydämeni vankilassa ...

Sirkka Turkan runoja on vaikeaa sanallistaa bloggaukseen, mutta runoissa on vertauskuvia, puhutaan tuomiopäivän pasuunoista, runoissa on eläimiä, koiria. Ero, kaipuu ja jättäminen ovat myös teemoja, tai ainakin aiheita.

Tule takaisin, pikku Sheba on selittämättömän hyvä runokokoelma.

^_^
Sheba on nykyisin kissanruokamerkki. Kirjoitin sanan googlekääntäjään, ja se lienee eteläsothoa ja tarkoittaa "katso"


perjantai 8. heinäkuuta 2022

Toy Story

 


Toy Story, 2009, Tammen kultaiset kirjat 269, Tammi 2022.

Luin tämän Toy Storyn, koska Helmet haasteeseen (kohta 13) tarvittiin 2000-luvulla ilmestynyt lastenkirja. Tämä on ilmestynyt Suomessa 2022, USA:ssa jo 2009 ja Suomessa kuvakirja jatkaa Tammen kultaisia kirjoja.

Tarina oli alkuperäinen Toy Story, ei Toy Story 4, joka viimeksi tuli elokuvateatteriin. 

Toy Story oli Pixarin ensimmäinen pitkä animaatio. Se julkaistiin vuonna 1995.

Olen pitänyt neljän elokuvan sarjaa loistavana. Ykkösosassa Andyn lempilelu Woody kokee mustasukkaisuutta, kun Andy saa syntymäpäivälahjaksi avaruusrangeri Buzz Lightyearin. Kun Andy on poissa, kaikki lelut heräävät henkiin, kuten herra ja rouva Perunapää, Slinky, Röh ja muovisotilaat. Buzz tippuu ikkunalaudalta, ja lelut epäilevät Woodya. Woody pelastaa Buzzin ensin Pizzaplaneetalta, mutta lelut joutuvat Andyn naapuriin ilkeän Sidin haltuun, joka hajottaa leluja. Buzz ja Woody pääsevät pakenemaan ja linkoutuvat Andyn autoon viime hetkellä, sillä hän on muuttamassa pois.

Tämän tarinan tämä kultainen kirja kertoi. Elokuvan siirtäminen kultaiseen kirjaan on minusta epäonnistunut. Filmi on hauska, ja  jännittävä, kultainen kirja ei valitettavasti ole kumpaakaan, eikä edes kovin hyvin piirretty.

Koska sarja merkitsee minulle paljon, kerron, mitä kakkososassa (1999) tapahtuu.  Woody hajoaa kädestä, eikä pääse Andyn kanssa kesäleirille. Kun Woody pelastaa yhtä lelua kirppikseltä, Woody kaapataan ja aiotaan myydä korjattuna  keräilijälle Japaniin yhdessä muiden"sarjan" lelujen kanssa.  Andy tapaa tyttö-Cowboy Jessien, hevosen Napakympin ja ilkeän Paukku-Peten. Buzzin johtama pelastuspartio pelastaa Woodyn, Jessien ja Napakympin lentokentältä.

Kolmannessa osassa (2010) Andy on aikuistumassa ja lelut annetaan päiväkotiin ja Woody päätyy Bonnie-tytön kotiin. Päiväkodissa on ilkeitä leluja, johtajana Tuhti karhu. Lelut pelastuvat Bonnielle.

Neljännessä osassa (2019) lelut taas seikkailevat. Bonnielle on tärkeitä itse tehty haarukkaleulu Kahveli. Kahveli pitää itseään roskana ja hyppää roskikseen. 

Lelut seikkailevat taas, ja sen jälkeen Woody päättää jäädä Bo Peepin (aiempien osien tyttölampuri) luo huvipuistoon. Hyvin melankolinen elokuva, kuten kolmososakin.