keskiviikko 31. maaliskuuta 2021

Helmet-lukuhaaste 2021

 

2021 Helmet-lukuhaasteen sivu on täällä


Oma edistyminen on seuraava

1. Kirjassa kirjoitetaan päiväkirjaa: Juha Vuorinen Juoppohullun päiväkirja

2. Kirjan on kirjoittanut opettaja: Jostein Gaarder: Sofian maailma

3. Historiallinen romaani: Henryk Sienkiewicz: Erämaan halki

4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan Mankell Leopardin silmä

5. Kirja liittyy tv-sarjaan tai elokuvaan Huutokauppakeisari

6. Kirja kertoo rakkaudesta: Rousseau: Candide.

7. Kirjassa on kaveriporukka: Enid Blyton Palaneen talon salaisuus

8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa: Agatha Christie: Kohtalon portti

9. Kirjailijan etunimi ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella

10. Kirjan nimessä on numero

11. Kirja kertoo köyhyydestä: Frank McCourt: Seitsemännen portaan enkeli

12. Kirjassa ollaan metsässä: Jean M. Untinen-Auel: Luolakarhun klaani

13. Kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin Maria Augusta Trapp: Trappin perhe

14. Kirja on osa kirjasarjaa, Camilla Grebe: Horros

15. Kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäsi

16. Kirjassa eletään ilman sähköä: Abbe Prevost: Manon Lescaut

17. Kirjan nimessä on kirjan päähenkilön nimi Friedrich von Schiller: Wilhelm Tell

18. Kirja kertoo sateenkaariperheestä

19. Kirjassa leikitään

20. Kirjassa on ammatti, jota ei enää ole tai joka on harvinainen, Maria Jotuni: Miehen kylkiluu.

21. Kirja liittyy johonkin vuodenaikaan, Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija (liitän sen kesään)

22. Kirjassa ajetaan polkupyörällä

23. Kirja, jota luet ulkona

24. Kirjan nimessä on kysymysmerkki tai huutomerkki

25. Kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa

26. Elämäkerta henkilöstä, joka on elossa, Kulta Heikki: Iceman (Kimi Räikkönen)

27. Kirjan päähenkilö on eläin

28. Kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä

29. Kirjan henkilön elämä muuttuu. Aleksandr Solzhenitsyn: Vankileirien saaristo - Gulag

30. Kirja on julkaistu kirjoittajan kuoleman jälkeen Nikke

31. Jännityskirja tai dekkari Nainen ilman omaatuntoa

32. Kirjan kansikuvassa tai takakannen tekstissä on kissa

33. Kirjassa opetetaan jokin taito

34. Kirjassa tarkkaillaan luontoa: Willard Price: Kylmää ja kuumaa tropiikkia

35. Kirja, jonka ilmestymistä olet odottanut

36. Kirjassa liikutaan ajassa. Stephen King: Hohto

37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa

38. Kirja on käännetty hyvin Christiane Desroches-Noblecourt: Tutankhamon, Faaraon elämä ja kuolema.

39. Kirjassa kuunnellaan musiikkia, Tritonus

40. Kirjassa kerrotaan eläinten oikeuksista

41. Kirjassa matkustetaan junalla

42. Satukirja

43. Kirjassa ei kerrota sen päähenkilön nimeä, Akaasia

44. Kirjassa on reseptejä

45. Kirjan on kirjoittanut pohjoismainen kirjailija Camilla Grebe Varjokuvat

46. Kirjassa syödään herkkuja, Enid Blyton: Palaneen talon salaisuus

47.-48. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta Gluckit, lapsen kuolema. Firstborn ja Descending Figure

49. Kirja on julkaistu vuonna 2021

50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä

sunnuntai 7. maaliskuuta 2021

Louise Glück: Descending Figure

 


Louise Glück: Descending Figure, The Ecco Press 1980, sivumäärä 48

Kirjallisuuden Nobelin palkinto 2020 myönnettiin Louise Elisabeth Glückille. Louise Elisabeth Glück on syntynyt 1943, ja on runoilija ja myös esseisti. Hänen ensimmäinen kokoelma on Firstborn. Hän sai Pulizer-palkinnon jo vuonna 1993, ja Tomas Tranströmer palkinnon  vuonna 2020. Glückiä luonnehditaan merkittäväksi nykyrunoilijaksi, ja tyyliä masentuneelta ja vieraantuneelta, mutta mielenkiintoiselta.

Descending Figure on Glückin kolmas runokokoelma, ja se avataan runolla hukkuneet lapset, rajussa runossa lapset hukkuvat jäihin ja lähteisiin. Vesi on sinistä ja pysyvää. 

Descending Figure runo alkaa The Wanderer -osuudella, 
At twilight i went into the street.
The sun hung low in the iron sky,
ringed with cold plumage.
If it could write to you 

about this emptinesss - 
Runossa on Glückille usein toistuva teema, sisaren kuolema. Hämärässä hän näkee paikan, jossa äitinsä leikkii siskonsa kanssa, siskonsa, jonka kuolema teki hänet niin yksinäiseksi. 

Lapsen ja oman siskon kuolema on runoissa toistuva teema.
Long ago, at this hour, my mother stood at the lawn’s edge, holding my little sister.
Ilmeisesti Glückin sisar on kuollut, mutta ennen Louisen syntymää, mutta on jättänyt varmasti kotiin kaipuun.
Everyone was gone; I was playing 
in the dark street with my other sister,
whom death had made so lonely...

Runossa on kolme erillistä osaa. Toinen osa on The Sick Child

... And the child relaxes in her mother's arms
The mother does not sleep
she stares ...

Kolmas osa runosta on For My Sister
Far away my sister is moving in the crib
The dead ones are like that,
always the last to quiet ...

Wikipediasta (täältä) etsin Louise Glückin runoteokset.
Firstborn (The New American Library, 1968)
The House on Marshland (The Ecco Press, 1975)
Descending Figure (The Ecco Press, 1980)
The Triumph of Achilles (The Ecco Press, 1985)
Ararat (The Ecco Press, 1990)
The Wild Iris (The Ecco Press, 1992)
The First Four Books of Poems (The Ecco Press, 1995)
Meadowlands (The Ecco Press, 1997)
Vita Nova (The Ecco Press, 1999)
The Seven Ages (The Ecco Press, 2001)
Averno (Farrar, Strauss and Giroux, 2006)
A Village Life (Farrar, Strauss and Giroux, 2009)
Poems: 1962-2012 (Farrar, Strauss and Giroux, 2012)
Faithful and Virtuous Night (Farrar, Strauss and Giroux, 2014)

sunnuntai 14. helmikuuta 2021

Louise Elisabeth Glück: Firstborn



Louise Glück: Firstborn, The Ecco Press 1983, alun perin The New American Libraryn julkaisema1968, sivumäärä 55.

Vuoden 2020 kirjallisuuden nobelisti Louise Glückin esikoisrunokokoelma Firstborn on jaettu osiin, yhteistä on minä-muotoinen kerronta, ja modernius. Loppusointuja on vähän, jos ollenkaan, enemmänkin rytmiä. 

Runoteos on omistettu Stanley Kunitzille amerikkalaiselle runoilijalle, joka eli yli 100-vuotiaaksi (1905 - 2006).

Firstborn on jaettu kolmeen osaan Egg, Edge ja Cottonmouth Country.

Ensimmäinen runo The Chicago Train kertoo vaikutelmia junamatkasta

The Chicago Train
Jätän runosta ensimmäisen rivin pois.
hardly stirred: just Mister with barren
skull across arm-rest while the kid
got his head between his mama's legs and slept. The poison
That replaces air took over.
and they sat - as though paralysis preceding death 
Had nailed them there. The track bent south.
I saw her pulsing crotch ... the lice in that baby’s hair.

En todellakaan osaa kääntää runoa, mutta referoin ja lyhennän
Chicagon junassa vastapäätä on herra, ja uinuva lapsi, jolla on pää äitinsä jalkojen välissä 
Myrkky, joka korvaa ilman
ja he istuivat  - niin kuin halvaus edeltää kuolemaa
Heidät oli naulittu  sinne. Rata taipui etelään.
Näin äidin sykkivän haarat ja täit tuon vauvan hiuksissa.

Muut runot ovat paljolti saman tyylisiä.

Runot tuntuvat rytmisiltä, jopa maanisilta

The Wound -runon ensimmäinen säkeistö

The air stiffens to a crust
from bed i watch
clots of flies, crickets
frisk and titter. Now
the weather in such grease.
all day I smell thw roasr´td
like precences. You
root into your books
You do your stuff
in here ,y bedroom walls
are paisley, like a ploof embroys. I lie here, 
Waiting for its kick.
My love. My tenant.
I watched you clutch your blank.
They're both Nembutal,
The killer pill

Amerikka on lääkinnän luvattu maa.

Scraps -runossa on sana Firstborn (=esikoinen)

We had codes
in our home. Like
Locks, they said
We never locks...

And lyrical
Above his firstborn's empty face.
The usual miracle

Louise Glückin Firstborn on hänen kauniin ruma esikoiskokoelmansa.

*****

Louise Elisabeth Glück on syntynyt 1943, ja on runoilija ja myös esseisti. Hän sai Pulizer-palkinnon jo vuonna 1993, ja Tomas Tranströmer palkinnon 2020 vuonna. Glückiä luonnehditaan merkittäväksi nykyrunoilijaksi, ja tyyli vaikuttaa masentuneelta ja vieraantuneelta, mutta mielenkiintoiselta. Descending Figure on hänen toinen kokoelmansa.

Wikipediasta (täältä) etsin runoteokset. 

Firstborn (The New American Library, 1968)
The House on Marshland (The Ecco Press, 1975)
Descending Figure (The Ecco Press, 1980)
The Triumph of Achilles (The Ecco Press, 1985)
Ararat (The Ecco Press, 1990)
The Wild Iris (The Ecco Press, 1992)
The First Four Books of Poems (The Ecco Press, 1995)
Meadowlands (The Ecco Press, 1997)
Vita Nova (The Ecco Press, 1999)
The Seven Ages (The Ecco Press, 2001)
Averno (Farrar, Strauss and Giroux, 2006)
A Village Life (Farrar, Strauss and Giroux, 2009)
Poems: 1962-2012 (Farrar, Strauss and Giroux, 2012)
Faithful and Virtuous Night (Farrar, Strauss and Giroux, 2014)

tiistai 19. tammikuuta 2021

Shakespearen sisarukset -lukuhaasteen laiha sato

Kuva haasteen annosta

Minun piti osallistua kunnolla Jotakin syötäväksi kelpaamatonta -blogin Shakespearen sisarukset -lukuhaasteeseen täällä

Aika ja korona muuttivat suunnitelmia, mutta sain kuitenkin luettua ja blogattuaa seuraavat näytelmät

1. Sofokles Antigone (Haastekategoriat mies, ei-suomalainen, edesmennyt)

2. T.S. Eliot Cocktail-kutsut

3. Goethe: Faust

4. Maria Jotuni: Miehen kylkiluu (Lisäkategoriat: suomalainen,  nainen)

5. Friedrich von Schiller : Wilhelm Tell (Lisäkategoriat:  en ennen lukenut kirjailijaa)

Lukija-perus haaste:

****
Haasteessa luetaan näytelmiä (dramaattiset monologit mukaanlukien) täyttäen seuraavia haastekohtia:

A. Naisen kirjoittama teos
B. Miehen kirjoittama teos
C. Suomalaisen kirjoittama teos
D. Ei-suomalaisen kirjoittama teos
E. Teoksen kirjoittaja on elossa (lukuhetkellä)
F. Teoksen kirjoittaja on kuollut
G. Teos kirjailijalta jolta en ole ennen lukenut mitään
H. Teos kirjailijalta jonka tuotantoa olen lukenut aiemmin (näytelmiä tai muuta)

Saman teoksen voi sijoittaa useisiin haastekohtiin, ja vâhimmäisvaatimus haasteen suorittamiseen on jokaisen haastekohdan täyttäminen, joka siis taitavasti tehdyillä valinnoilla hoituu kahdella näytelmällä
Esim. jos lukisin nyt jonkun William Shakespearen näytelmän niin saisin sillä kohdat BDFH ja jollain Leea Klemolan näytelmällä kohdat ACEG.

lauantai 16. tammikuuta 2021

Friedrich von Schiller: Wilhelm Tell

 


Friedrich von Schiller: Wilhelm Tell, suomentanut Eino Leino, Otava 1907. Luettu Gutenbergistä.

Friedrich von Schiller (1759 - 1805) kirjoitti 1804 näytelmän sveitsiläisten itsenäisyyspyrkimyksistä 1300-luvun, yksi sankareista on Wilhem Tell. Schillerin näytelmä suuri teema on Itävallan keisarin sortovalta ja sveitsiläisten taistelu itsenäisyydestään Habsburgin valtaa vastaan. Näytelmä koostuu viidestä näytöksestä ja näytös useasta kuvaelmasta.  Wilhelm Tellin perheen kohtalo on yksi, toinen on Rudenzin ja Berthan rakkaustarina ja kolmas on Sveitsin valaliiton jälkeinen vapautuminen Itävallan ikeestä. Näytelmä on runomuotoinen dramaattinen ylistyssaaga ja sen on suomentanut Eino Leino. 

Näytelmän juonesta ja teemasta
Ensimmäinen kuvaelman tapahtumapaikka on Vierwaldstätter-järven ranta, korkea ja kallioinen, Schwyziä vastapäätä. Vierwaldstätter-järvi sijaitsee Keski-Sveitsissä neljän kantonin alueella, ja mainittu järvi liittyy 1.8.1291 solmittuun Valaliittoon, jonka hyväksyivät alueista Uri, Scwyz ja Unterwalden.

Näytelmä alussa Wilhem Tell pelastaa talonpojan, joka on puolustanut kotiaan, ja vaimonsa kunniaa, häntä ajaa takaa maavouti Gesslerin miehet.  Tell ja talonpoika pelastautuvat veneeseen, mutta  järvellä on myrsky kova (Tell: Voi aalto armahtaa, mut ei maavouti).

Tell ja talonpoika pelastuvat, mutta Gessler on kauhea tyranni ja Gesslerin kätyrit kostavat. 
Ensimmäinen ratsumies: (paimenelle ja kalastajalle).
Teidän avullanne!
Sen saatte maksaa! -- Majat polttakaa,
tuhotkaa karjat, lyökää, hävittäkää!

Vankilat täyttyvät, eräältä vanhukselta puhkotaan silmät. Kapinalliset perustuvat neuvoston. Tell, joka on oman tiensä kulkija ei lähde mukaan, mutta lupaa auttaa tarvittaessa. Sveitsiläisten rivit rakoilevat, paroni Attinghausen sisarenpoika ja perillinen Rudenz Ulrichia  kiehtoo Gesslerin hovin loisto. 

Wilhelm Tell on kotona ja katsoo vaimonsa Hedwigin kanssa, kun heidän poikansa ampuvat jousella. Hedwig vastustaa miehensä vierailua appensa luo. Tell ilmoittaa, että lähden Altorfiin, en ollut Rütlissä mutta kun kutsutaan, menen sinne ja maavoutia varon. Walter toinen Tellien pojista jää äitinsä luo, toinen Walter lähtee isänsä mukaan.

Sveitsin itsenäistyminen on pääjuoni. Wilhelm Tellin ja Gesslerin mittelö sekä Rudenzin ja Berthan rakkaustarina ovat sivujuonina. Rudenz on ihastunut Berthaan. Rudenz tapaa Berthan vuorten sulkemassa autiolla metsäseudulla, missä purot syöksyvät vaahtona alas kallioilta. Rudenz tunnustaa rakkautensa, mutta Bertan mukaan Rudenz on Itävallan orja ja kätyri. Rudenzin mukaan Itävallan keisari antaa vahvan valtikan ja kysyy miksi häntä halveksitaan. Berta sanoo, että voi naida vain sveitsiläisen ja hän itse on vapaa, vasta kun Sveitsi on vapaa.

Wilhem Tell matkaa, niityllä Altorfin luona on arkkiherttuan hattu tangon päässä. Hatulle pitää tehdä kunniaa. Juurikaan kukaan ei haluaisi ja vaimot ilkkuvat vartijoille. Tell jousineen tulee,Walter- poika mukanaan. Tellit joutuvat pidätetyiksi, koska eivät tehneet hatulle kunniaa. Maavouti Gessler on paikalla ja kuulustelee Telliä: Et kunnioittanut keisaria, etkä minua. Tell vastaa, en huomannut, "jos miettisin, ei nimeni ois Tell. [Tell = ajattelematon, vrt. toll.]. Tapahdu ei toiste. Walter kehuu isänsä jousitaitoja. Gessler kysyy Telliltä, montako lasta hänellä on, ja kuka heistä on rakkain. Tell vastaa, että kaksi ja yhtä rakkaita. Gessler pistää kuolemantuomion uhalla Wilhem Tellin ampumaan Walterin pään päällä olevaan omenaan nuolen 80 jalan etäisyydellä. Gesslerin vedotaan ja Tellin appi Walter Fürst lupaa puolen omaisuudestaan Gessler , mutta Walter, kannustaa isäänsä. Tämä on koko näytelmän dramaattisin kohtaus ja pitkäkin. Isä osuu omenaa poikaa vahingoittamatta ja omena ojennetaan maavoudille.

Gessler: Omenan keskus puhki on! Kautt' taivaan, se oli laukaus mestarin, ma kehun

Piina ei ole ohi Gessler aikoo panettaa Tellin Küssnachtin vankilaan, koska Tell tunnusti, että  oli piilottanut toisen nuolen, jolla olisi surmannut maavoudin, jos poikaan olisi osunut.
Tell vangittuna viety Küssnachtiin,
maan parhain mies ja vahvin käsivarsi,
jos kerran soisi sota vapauden.

Tapahtumat jatkuvat dramaattisina

Maavouti itse häntä sinne saattaa;
olivat juuri laivaan astumassa,
kun Flüelistä lähdin; mutta myrsky,
mi juuri nous ja nopeasti tänne
minutkin maihin ajoi, estänyt
lie heidän lähtönsä.

Tell on vangittu. Kalastaja rannala manaa myrskyä. Viima ja vaahtopäät yltyväy ja Tell päästetään siteestä vapaaksi jotta ohjaisi venettä, Tell putoaa veneestä, pelastuu. Kotona ei tiedetä Tellin pelastumisesta. Hedwig näkee Walterin poikansa, ja ihmettelee, miksi Tell on voinut ampua nuolen kohti poikansa päätä. Hegwigille vannotetaan että oli pakko. Perhe luulee, että Tell viruu vankilassa. 

Vapaaherra Attinghaus kuolemassa.  Sveitsiläiset selittävät Attinghauselle että kansa on lähtenyt liikkeelle.

Linnoistansa
vanhoista astuu aateli ja vannoo
nyt kaupungeille kansalaisten valan;
Jurasta, Thurgaust' on jo alku tehty.
Bern jalo nostaa päänsä hallitsevan,
on Freiburg vapahitten varma linna,
jo vilkas Zürich kutsuu aseisiin
ammattikunnat, kuninkaitten valta
muureihin ijäisiin sen murskattu.

Rudenz on lääninherra ja  saapuu linnaan ja pohtiiko elääkö Attinghaus vielä. Eno on kuollut ja Rudenz voivottelee, kun katumuksensa myöhästyi: Ah, erhe nuoruuteni unhottakaa! Rudenz on nyt sveitsiläinen, ja hänellä on ongelma. Bertha on kaapattu naitettavaksi, Gesslerin miehet kuljettavat häntä hääkulkueessa? Wilhelm Tell rientää väijytykseen Küssnachtiin solaan Kun saattue tulee, Tell surmaa jousella Gesslerin.  Berthaa ei saada takaisin.

Kun maa on vapaa, voiton seppeleen
panemme tuoreen hänen paarillensa.
Oi, ystävät! Ei yksin teidän ole
asia, mullakin on miekanleikki
kanss' sortajain. Nyt kuulkaa! Kadonnut
on Bertani, pois salaa viety, meiltä
temmattu rikostyöllä rohkealla.

Rudenz Ulrich tekee urotekoja, vankilat revitään alas. Bertha saadaan pelastettua tulipalosta. Wilhem Tell saapuu kotiinsa, on jättänyt jousen, ja haluaa elää rauhassa.

Näytelmän lopussa Tell tapaa apotiksi naamioituneen John Parricidan (1290 - 1313), joka surmasi  keisarin, joka oli aetänsä Habsburgin Albert 1 of Habsburg (1255 - 1308). Tell ei anna synninpäästöä Parricidalle, mutta ohjaa hänet Paavin luo.

Arkkiherttuan hattua ei enää tarvitse kumarrella. 

Bertha ja Ulrich naivat toisensa jaTell jättää jousen, ja Sveitsi on vapaa Habsburgeista.

lauantai 9. tammikuuta 2021

Kirkko ja kaupunki -lehden lukuhaaste

 


Kirkko ja kaupunki -lehden lukuhaaste on periaatteella kirja viikossa eli 52 kirjaa, hengellisyys on mukana, mutta tässä on hyviä oivalluksia-

52 kirjaa, seuraavasti

1. Kirja, jonka henkilöistä ainakin yksi on pappi
2. Kirja, jossa joku kuolee: Jean M. Untinen-Auel:  Luolakarhun klaani
3. Kirja, joka on kirjoitettu eKr
4. Kirja, jossa mennään naimisiin: Maria Jotuni: Miehen kylkiluu
5. Kirja, jossa erotaan
6. Helsinkiin sijoittuva kirja
7. Vantaalle sijoittuva kirja
8. Espooseen sijoittuva kirja
9. Kirja, joka kuvaa uskonnollista lahkoa tai hengellistä väkivaltaa: Camilla Grebe: Horros
10. Kirja, joka pohjautuu johonkin Raamatun kertomukseen
11. Hengellisestä tai eksistentiaalisesta kriisistä kertova kirja
12. Evankeliumi
13. Kirja, jonka luit aikoinaan koulussa
14. Kirja, jossa vietetään joulua
15. Kirja, jonka henkilöistä joku on uskonnollinen
16. Elämäntaito-opas
17. Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat maahan, jossa et ole koskaan käynyt
18. Kirja, joka kertoo isästä ja pojasta: Henning Mankell: Leopardin silmä
19. Kirja, jonka nimessä on ja-sana Willard Price: Kylmää ja kuumaa tropiikkia
20. Kirja, jossa seikkailee yliluonnollisia olentoja
21. Kirja toivosta
22. Runokirja Louise Gluck: Firstborn
23. Kirja, jonka nimi on kysymyksen muodossa
24. Matkasta kertova kirja, Henryk Sienkiewicz: Erämaan halki
25. Kirja, jossa eletään poikkeusoloissa: Maria Augusta Trapp: Trappin perhe
26. Kirja, joka kertoo sovituksesta ja anteeksiannosta
27. Opas rukoukseen, meditaatioon tai hiljentymiseen
28. Tietokirja aiheesta, joka on sinulle uusi. Christiane Desroches-Noblecourt:  Tutankhamon
29. Kirja, joka lohduttaa
30. Sinua ärsyttävän henkilön muistelmat tai elämäkerta
31. Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat useammalle vuosikymmenelle Camilla Grebe: Varjokuvat
32. Kirja, jota äitisi suosittelee tai josta voisit kuvitella hänen pitävän. Abbe Prevost: Manon Lescaut
33. Kirja, jonka päähenkilö on yksinäinen. Rousseau: Candide.
34. Kirja, joka on ilmestynyt syntymävuonnasi (en paljasta syntymävuottani, mutta 2011 on blogin "syntymävuosi")
35. Klassikko, jota et ole aiemmin lukenut Friedrich von SchillerWilhelm Tell
36. Kirja, joka kertoo elämästä sinulle vieraan uskonnon piirissä
37. Jonkun toisen kirkkokunnan hengelliseen perintöön kuuluva kirja (tästä en ehkä bloggaa)
38. Kirja, jossa tapahtuu ihme, Stephen King: Hohto
39. Kirja, jonka nimessä on raamattuviittaus, Barack Obama: Luvattu maa (bloggaus 4.8)
40. Kirja sairaudesta: Juha Vuorinen Juoppohullun päiväkirja
41. Utopia tai dystopia
42. Päiväkirjan tai kirjeiden muotoon kirjoitettu romaani: Jostein Gaarder: Sofian maailma
43. Kirja, jonka nimessä on lukusana: Frank McCourt: Seitsemännen portaan enkeli
44. Kirja, jonka kansikuvassa on joku eläin
45. Kirja, jossa on kuvia: Heikki Kulta: Iceman
46. Kärsimyksestä kertova kirja. Aleksandr Solzhenitsyn: Vankileirien saaristo - Gulag
47. Kirja ystävyydestä
48. Ensimmäinen osa kolmiosaisesta kirjasarjasta
49. Toinen osa kolmiosaisesta kirjasarjasta
50. Kolmas osa kolmiosaisesta kirjasarjasta
51. Pyhimyksestä kertova tai hänen kirjoittamansa kirja
52. Kirja, jossa on kevät

lauantai 2. tammikuuta 2021

Maria Jotuni: Miehen kylkiluu

 


Maria Jotuni: Miehen Kylkiluu, kolminäytöksinen komedia, 1914.

Maria Jotuni (1880 - 1943) valmistui ylioppilaaksi 1900 ja toimittajan työn kautta tuotteliaaksi kirjailijaksi. Miehen kylkiluu näytelmä on julkaistu 1914, ja komedia on filmattu 1937, pääosassa Helena Kara. 

Jotunin näytelmä on aviofarssi. Tarina alkaa apteekkari Jussi Ollenbergin talosta. Jussi on naimisissa Ellin kanssa. Jussi on täyttämässä 30 vuotta, ja hän flirttailee apteekissa harjoittelevan Aina Zinckin kanssa.
Tuomas Lukasson on apteekin renki, hänestä ovat kiinnostuneita kaksi emännöitsijää apteekin Amalia, sekä tohtorin Miina. Jussi on ollut perso väkijuomille, mutta väittää raitistuneensa. Amalian tarjoama viini kuitenkin maistuu.
Tohtori Yrjö Kallio viettää poikamiespäiviä, poikamies on myös Amalian veli Topias.

Elli epäilee Jussin rakkautta häneen, ja rehvastelee aiemmilla ihastumisillaan ja tenttaa Jussin ihastuksia. Jussi mainitsee katsellensa Aina Zinckiä.  Jussi tunnustaa Ellille solmineensa avioliiton rahan takia, mutta rakastuneensa Elliin. Parin välit lientyvät kunnes Elli tulkitsee väärin, kun Jussi sanoo "nyt tiedän vasta, mitä on onni, kun sain sinut, rakas, rakas aina. Elli kilahtaa Aina! Elli pakkaa tavaransa ja muuttaa tohtorin luo.

Näytelmä on kepeä ja hauska. Tuomaksesta kisaavat Miina ja Amalia, ja molemille Tuomas vannoo rakkautta. Tulee kahdet häät, eli Miina ja Amalia pääsevät alttarille.

Elli tapaa Jussin kolmen viikon jälkeen, ja avioliitto on kypsä jatkumaan, kun Ainalla on muualla sulhanen.

Miehen kylkiluu luonnollisesti käännetään, sillä tässä näytelmässä naiset pyörittävät miehiä:

AMALIA: Tottahan. Mitenkä muuten valtakunnatkaan pystyssä pysyisivät?
(Kääntyen Elliin.) Olen aina sanonut, että kun nainen on nerokas,
omansa se ottaa ja omansa pitää ja hallitsee.

TUOMAS: Vaan kukas häntä hallitsee? Muistelepas vihkikaavaa, mamma.

AMALIA: No, sanoi tuo pappi siellä äsken, jotta mies on vaimon pää,
sen kylkiluustakin kun muka on tehty. Vaan minä sanon: Ei ole ollut
näkijää, paremmin tuo vaimon kylkiluusta lienee koko mies tehty.

Osallistun näytelmän bloggauksella Jotakin syötäväksi kelpaamatonta -blogin Shakespearen sisarukset -lukuhaasteeseen täällä

Yläkuva on Käsityöläismuseosta, Apteekin porstuassa käy näytelmän aikana aikamoinen kuhina ja kohina.