Charles Baudelaire: Pahan kukat, Les Fleurs du mal 1861, suomeksi tulkinnut Antti Nylén, Sammakko 2011, sivumäärä 495.
Ranskalainen Charles Baudelaire (1821 - 1867) oli kuuluisa runoilija ja kääntäjä. Tämä Les Fleurs du mal lienee hänen tunnetuin teos, tässä kuvan opuksessa runot ovat sekä suomeksi että ranskaksi.
Lukijalle kerrotaan aluksi, että "Typeryys, erhe, synti ja kitsaus piinavat henkeämme..", tarina jatkuu "jos ei raiskaus, myrkky, tikari tai tuhopoltto vielä ole viehkoilla kiemuroillaan kirjaillut säälittävän kohtalomme tympeää kangasta, on syykin selvä: rohkeus pettää".
Ikävystymistä pidetään myös hienohipiäisenä hirviönä.
Teos on jaettu osiin Masennus ja ihanne, Pariisin kuvia, Viini, Pahan kukkia, Kapina sekä Kuolema.
Alkuuun on vertauksia runoilijasta, toisessa runossa runoilijaa verrataan albatrossiin, joka kiinniotettuna ja maassa on täysin säälittävä hahmo, myös sairaasta ja ostettavasta muusasta runoillaan.
Baudelaire runoilee paljon tunnetuista henkilöistä, myös fiktiivisistä, kuten Don Juanista, joka on runon nimen mukaan Helvetissä.
Toisesta säkeistöstä
Rinnat paljaina, kauhtanat auki naiset vääntelehtivät
mustan taivaankannen alla, vonkuivat
hänen peräänsä kuin uhrieläinlauma ...
Baudelaire käyttää paljon symboleita ja viittaa mytologiaan
Vihantynnyri -runon neljännessä säkeistössä
Viha on kapakassa viruva juoppo, joka tuntee
janonsa kasvavan
joka ryypystä
kahta kamalammaksi kuin Lernan hydra!
Suosittelen tätä kaikille vimmaisten runojen ystäville.
Sellaisille henkilöille, jotka aikovat julkaista itse, en suosittele, sillä nämä ovat vimmaisuudessaan erinomaisia, ehkä omat runot tuntuvat jotenkin latteilta.
Itsensäkiduttajia -runon neljäs säkeistö
Ääneni on torahuutoa, vereni
mustaa myrkkyä!
Olen paha peili,
jota Megaira
itseään ihailee.
Olen haava
ja veitsi!
Olen poski
ja läimäys!
Antti Nylén ansaitsee hatunnoston hienosta suomeksi tulkinnasta.
Lukijalle kerrotaan aluksi, että "Typeryys, erhe, synti ja kitsaus piinavat henkeämme..", tarina jatkuu "jos ei raiskaus, myrkky, tikari tai tuhopoltto vielä ole viehkoilla kiemuroillaan kirjaillut säälittävän kohtalomme tympeää kangasta, on syykin selvä: rohkeus pettää".
Ikävystymistä pidetään myös hienohipiäisenä hirviönä.
Teos on jaettu osiin Masennus ja ihanne, Pariisin kuvia, Viini, Pahan kukkia, Kapina sekä Kuolema.
Alkuuun on vertauksia runoilijasta, toisessa runossa runoilijaa verrataan albatrossiin, joka kiinniotettuna ja maassa on täysin säälittävä hahmo, myös sairaasta ja ostettavasta muusasta runoillaan.
Baudelaire runoilee paljon tunnetuista henkilöistä, myös fiktiivisistä, kuten Don Juanista, joka on runon nimen mukaan Helvetissä.
Toisesta säkeistöstä
Rinnat paljaina, kauhtanat auki naiset vääntelehtivät
mustan taivaankannen alla, vonkuivat
hänen peräänsä kuin uhrieläinlauma ...
Baudelaire käyttää paljon symboleita ja viittaa mytologiaan
Vihantynnyri -runon neljännessä säkeistössä
Viha on kapakassa viruva juoppo, joka tuntee
janonsa kasvavan
joka ryypystä
kahta kamalammaksi kuin Lernan hydra!
Suosittelen tätä kaikille vimmaisten runojen ystäville.
Sellaisille henkilöille, jotka aikovat julkaista itse, en suosittele, sillä nämä ovat vimmaisuudessaan erinomaisia, ehkä omat runot tuntuvat jotenkin latteilta.
Itsensäkiduttajia -runon neljäs säkeistö
Ääneni on torahuutoa, vereni
mustaa myrkkyä!
Olen paha peili,
jota Megaira
itseään ihailee.
Olen haava
ja veitsi!
Olen poski
ja läimäys!
Antti Nylén ansaitsee hatunnoston hienosta suomeksi tulkinnasta.