tiistai 19. tammikuuta 2021

Shakespearen sisarukset -lukuhaasteen laiha sato

Kuva haasteen annosta

Minun piti osallistua kunnolla Jotakin syötäväksi kelpaamatonta -blogin Shakespearen sisarukset -lukuhaasteeseen täällä

Aika ja korona muuttivat suunnitelmia, mutta sain kuitenkin luettua ja blogattuaa seuraavat näytelmät

1. Sofokles Antigone (Haastekategoriat mies, ei-suomalainen, edesmennyt)

2. T.S. Eliot Cocktail-kutsut

3. Goethe: Faust

4. Maria Jotuni: Miehen kylkiluu (Lisäkategoriat: suomalainen,  nainen)

5. Friedrich von Schiller : Wilhelm Tell (Lisäkategoriat:  en ennen lukenut kirjailijaa)

Lukija-perus haaste:

****
Haasteessa luetaan näytelmiä (dramaattiset monologit mukaanlukien) täyttäen seuraavia haastekohtia:

A. Naisen kirjoittama teos
B. Miehen kirjoittama teos
C. Suomalaisen kirjoittama teos
D. Ei-suomalaisen kirjoittama teos
E. Teoksen kirjoittaja on elossa (lukuhetkellä)
F. Teoksen kirjoittaja on kuollut
G. Teos kirjailijalta jolta en ole ennen lukenut mitään
H. Teos kirjailijalta jonka tuotantoa olen lukenut aiemmin (näytelmiä tai muuta)

Saman teoksen voi sijoittaa useisiin haastekohtiin, ja vâhimmäisvaatimus haasteen suorittamiseen on jokaisen haastekohdan täyttäminen, joka siis taitavasti tehdyillä valinnoilla hoituu kahdella näytelmällä
Esim. jos lukisin nyt jonkun William Shakespearen näytelmän niin saisin sillä kohdat BDFH ja jollain Leea Klemolan näytelmällä kohdat ACEG.

lauantai 16. tammikuuta 2021

Friedrich von Schiller: Wilhelm Tell

 


Friedrich von Schiller: Wilhelm Tell, suomentanut Eino Leino, Otava 1907. Luettu Gutenbergistä.

Friedrich von Schiller (1759 - 1805) kirjoitti 1804 näytelmän sveitsiläisten itsenäisyyspyrkimyksistä 1300-luvun, yksi sankareista on Wilhem Tell. Schillerin näytelmä suuri teema on Itävallan keisarin sortovalta ja sveitsiläisten taistelu itsenäisyydestään Habsburgin valtaa vastaan. Näytelmä koostuu viidestä näytöksestä ja näytös useasta kuvaelmasta.  Wilhelm Tellin perheen kohtalo on yksi, toinen on Rudenzin ja Berthan rakkaustarina ja kolmas on Sveitsin valaliiton jälkeinen vapautuminen Itävallan ikeestä. Näytelmä on runomuotoinen dramaattinen ylistyssaaga ja sen on suomentanut Eino Leino. 

Näytelmän juonesta ja teemasta
Ensimmäinen kuvaelman tapahtumapaikka on Vierwaldstätter-järven ranta, korkea ja kallioinen, Schwyziä vastapäätä. Vierwaldstätter-järvi sijaitsee Keski-Sveitsissä neljän kantonin alueella, ja mainittu järvi liittyy 1.8.1291 solmittuun Valaliittoon, jonka hyväksyivät alueista Uri, Scwyz ja Unterwalden.

Näytelmä alussa Wilhem Tell pelastaa talonpojan, joka on puolustanut kotiaan, ja vaimonsa kunniaa, häntä ajaa takaa maavouti Gesslerin miehet.  Tell ja talonpoika pelastautuvat veneeseen, mutta  järvellä on myrsky kova (Tell: Voi aalto armahtaa, mut ei maavouti).

Tell ja talonpoika pelastuvat, mutta Gessler on kauhea tyranni ja Gesslerin kätyrit kostavat. 
Ensimmäinen ratsumies: (paimenelle ja kalastajalle).
Teidän avullanne!
Sen saatte maksaa! -- Majat polttakaa,
tuhotkaa karjat, lyökää, hävittäkää!

Vankilat täyttyvät, eräältä vanhukselta puhkotaan silmät. Kapinalliset perustuvat neuvoston. Tell, joka on oman tiensä kulkija ei lähde mukaan, mutta lupaa auttaa tarvittaessa. Sveitsiläisten rivit rakoilevat, paroni Attinghausen sisarenpoika ja perillinen Rudenz Ulrichia  kiehtoo Gesslerin hovin loisto. 

Wilhelm Tell on kotona ja katsoo vaimonsa Hedwigin kanssa, kun heidän poikansa ampuvat jousella. Hedwig vastustaa miehensä vierailua appensa luo. Tell ilmoittaa, että lähden Altorfiin, en ollut Rütlissä mutta kun kutsutaan, menen sinne ja maavoutia varon. Walter toinen Tellien pojista jää äitinsä luo, toinen Walter lähtee isänsä mukaan.

Sveitsin itsenäistyminen on pääjuoni. Wilhelm Tellin ja Gesslerin mittelö sekä Rudenzin ja Berthan rakkaustarina ovat sivujuonina. Rudenz on ihastunut Berthaan. Rudenz tapaa Berthan vuorten sulkemassa autiolla metsäseudulla, missä purot syöksyvät vaahtona alas kallioilta. Rudenz tunnustaa rakkautensa, mutta Bertan mukaan Rudenz on Itävallan orja ja kätyri. Rudenzin mukaan Itävallan keisari antaa vahvan valtikan ja kysyy miksi häntä halveksitaan. Berta sanoo, että voi naida vain sveitsiläisen ja hän itse on vapaa, vasta kun Sveitsi on vapaa.

Wilhem Tell matkaa, niityllä Altorfin luona on arkkiherttuan hattu tangon päässä. Hatulle pitää tehdä kunniaa. Juurikaan kukaan ei haluaisi ja vaimot ilkkuvat vartijoille. Tell jousineen tulee,Walter- poika mukanaan. Tellit joutuvat pidätetyiksi, koska eivät tehneet hatulle kunniaa. Maavouti Gessler on paikalla ja kuulustelee Telliä: Et kunnioittanut keisaria, etkä minua. Tell vastaa, en huomannut, "jos miettisin, ei nimeni ois Tell. [Tell = ajattelematon, vrt. toll.]. Tapahdu ei toiste. Walter kehuu isänsä jousitaitoja. Gessler kysyy Telliltä, montako lasta hänellä on, ja kuka heistä on rakkain. Tell vastaa, että kaksi ja yhtä rakkaita. Gessler pistää kuolemantuomion uhalla Wilhem Tellin ampumaan Walterin pään päällä olevaan omenaan nuolen 80 jalan etäisyydellä. Gesslerin vedotaan ja Tellin appi Walter Fürst lupaa puolen omaisuudestaan Gessler , mutta Walter, kannustaa isäänsä. Tämä on koko näytelmän dramaattisin kohtaus ja pitkäkin. Isä osuu omenaa poikaa vahingoittamatta ja omena ojennetaan maavoudille.

Gessler: Omenan keskus puhki on! Kautt' taivaan, se oli laukaus mestarin, ma kehun

Piina ei ole ohi Gessler aikoo panettaa Tellin Küssnachtin vankilaan, koska Tell tunnusti, että  oli piilottanut toisen nuolen, jolla olisi surmannut maavoudin, jos poikaan olisi osunut.
Tell vangittuna viety Küssnachtiin,
maan parhain mies ja vahvin käsivarsi,
jos kerran soisi sota vapauden.

Tapahtumat jatkuvat dramaattisina

Maavouti itse häntä sinne saattaa;
olivat juuri laivaan astumassa,
kun Flüelistä lähdin; mutta myrsky,
mi juuri nous ja nopeasti tänne
minutkin maihin ajoi, estänyt
lie heidän lähtönsä.

Tell on vangittu. Kalastaja rannala manaa myrskyä. Viima ja vaahtopäät yltyväy ja Tell päästetään siteestä vapaaksi jotta ohjaisi venettä, Tell putoaa veneestä, pelastuu. Kotona ei tiedetä Tellin pelastumisesta. Hedwig näkee Walterin poikansa, ja ihmettelee, miksi Tell on voinut ampua nuolen kohti poikansa päätä. Hegwigille vannotetaan että oli pakko. Perhe luulee, että Tell viruu vankilassa. 

Vapaaherra Attinghaus kuolemassa.  Sveitsiläiset selittävät Attinghauselle että kansa on lähtenyt liikkeelle.

Linnoistansa
vanhoista astuu aateli ja vannoo
nyt kaupungeille kansalaisten valan;
Jurasta, Thurgaust' on jo alku tehty.
Bern jalo nostaa päänsä hallitsevan,
on Freiburg vapahitten varma linna,
jo vilkas Zürich kutsuu aseisiin
ammattikunnat, kuninkaitten valta
muureihin ijäisiin sen murskattu.

Rudenz on lääninherra ja  saapuu linnaan ja pohtiiko elääkö Attinghaus vielä. Eno on kuollut ja Rudenz voivottelee, kun katumuksensa myöhästyi: Ah, erhe nuoruuteni unhottakaa! Rudenz on nyt sveitsiläinen, ja hänellä on ongelma. Bertha on kaapattu naitettavaksi, Gesslerin miehet kuljettavat häntä hääkulkueessa? Wilhelm Tell rientää väijytykseen Küssnachtiin solaan Kun saattue tulee, Tell surmaa jousella Gesslerin.  Berthaa ei saada takaisin.

Kun maa on vapaa, voiton seppeleen
panemme tuoreen hänen paarillensa.
Oi, ystävät! Ei yksin teidän ole
asia, mullakin on miekanleikki
kanss' sortajain. Nyt kuulkaa! Kadonnut
on Bertani, pois salaa viety, meiltä
temmattu rikostyöllä rohkealla.

Rudenz Ulrich tekee urotekoja, vankilat revitään alas. Bertha saadaan pelastettua tulipalosta. Wilhem Tell saapuu kotiinsa, on jättänyt jousen, ja haluaa elää rauhassa.

Näytelmän lopussa Tell tapaa apotiksi naamioituneen John Parricidan (1290 - 1313), joka surmasi  keisarin, joka oli aetänsä Habsburgin Albert 1 of Habsburg (1255 - 1308). Tell ei anna synninpäästöä Parricidalle, mutta ohjaa hänet Paavin luo.

Arkkiherttuan hattua ei enää tarvitse kumarrella. 

Bertha ja Ulrich naivat toisensa jaTell jättää jousen, ja Sveitsi on vapaa Habsburgeista.

lauantai 9. tammikuuta 2021

Kirkko ja kaupunki -lehden lukuhaaste

 


Kirkko ja kaupunki -lehden lukuhaaste on periaatteella kirja viikossa eli 52 kirjaa, hengellisyys on mukana, mutta tässä on hyviä oivalluksia.

52 kirjaa, seuraavasti

1. Kirja, jonka henkilöistä ainakin yksi on pappi. Walter Scott Ivanhoe
2. Kirja, jossa joku kuolee: Jean M. Untinen-Auel:  Luolakarhun klaani
3. Kirja, joka on kirjoitettu eKr
4. Kirja, jossa mennään naimisiin: Maria Jotuni: Miehen kylkiluu
5. Kirja, jossa erotaan Kamelianainen
6. Helsinkiin sijoittuva kirja, 
7. Vantaalle sijoittuva kirja, Korson kriminaalit 
8. Espooseen sijoittuva kirja. 
9. Kirja, joka kuvaa uskonnollista lahkoa tai hengellistä väkivaltaa: Camilla Grebe: Horros
10. Kirja, joka pohjautuu johonkin Raamatun kertomukseen
11. Hengellisestä tai eksistentiaalisesta kriisistä kertova kirja ekeski-ikäisen miehen itsetunto-ongelmissa piehtaroidaan, Kjell Westö: Tritonus
12. Evankeliumi
13. Kirja, jonka luit aikoinaan koulussa
14. Kirja, jossa vietetään joulua
15. Kirja, jonka henkilöistä joku on uskonnollinen:  Martel Yann: Piin elämä
16. Elämäntaito-opas
17. Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat maahan, jossa et ole koskaan käynyt. Carolyn Keene: Neiti Etsivä ja Kalliovuorten salaisuus
18. Kirja, joka kertoo isästä ja pojasta: Henning Mankell: Leopardin silmä
19. Kirja, jonka nimessä on ja-sana Willard Price: Kylmää ja kuumaa tropiikkia
20. Kirja, jossa seikkailee yliluonnollisia olentoja
21. Kirja toivosta
22. Runokirja Louise Gluck: Firstborn
23. Kirja, jonka nimi on kysymyksen muodossa
24. Matkasta kertova kirja, Henryk Sienkiewicz: Erämaan halki
25. Kirja, jossa eletään poikkeusoloissa: Maria Augusta Trapp: Trappin perhe
26. Kirja, joka kertoo sovituksesta ja anteeksiannosta
27. Opas rukoukseen, meditaatioon tai hiljentymiseen
28. Tietokirja aiheesta, joka on sinulle uusi. Christiane Desroches-Noblecourt:  Tutankhamon
29. Kirja, joka lohduttaa
30. Sinua ärsyttävän henkilön muistelmat tai elämäkerta
31. Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat useammalle vuosikymmenelle Camilla Grebe: Varjokuvat
32. Kirja, jota äitisi suosittelee tai josta voisit kuvitella hänen pitävän. Abbe Prevost: Manon Lescaut
33. Kirja, jonka päähenkilö on yksinäinen. Rousseau: Candide.
34. Kirja, joka on ilmestynyt syntymävuonnasi (en paljasta syntymävuottani, mutta 2011 on blogin "syntymävuosi")
35. Klassikko, jota et ole aiemmin lukenut Friedrich von SchillerWilhelm Tell
36. Kirja, joka kertoo elämästä sinulle vieraan uskonnon piirissä. Le Clesion Autiomaa,
37. Jonkun toisen kirkkokunnan hengelliseen perintöön kuuluva kirja (tästä en ehkä bloggaa)
38. Kirja, jossa tapahtuu ihme, Stephen King: Hohto
39. Kirja, jonka nimessä on raamattuviittaus, Barack Obama: Luvattu maa (bloggaus 4.8)
40. Kirja sairaudesta: Juha Vuorinen Juoppohullun päiväkirja
41. Utopia tai dystopia
42. Päiväkirjan tai kirjeiden muotoon kirjoitettu romaani: Jostein Gaarder: Sofian maailma
43. Kirja, jonka nimessä on lukusana: Frank McCourt: Seitsemännen portaan enkeli
44. Kirja, jonka kansikuvassa on joku eläin, Asko Sahlberg He
45. Kirja, jossa on kuvia: Heikki Kulta: Iceman
46. Kärsimyksestä kertova kirja. Aleksandr Solzhenitsyn: Vankileirien saaristo - Gulag
47. Kirja ystävyydestä :Tatu ja Patu, kovaa menoa kiskoilla
48. Ensimmäinen osa kolmiosaisesta kirjasarjasta, Sempé - GoscinnyNikke palaa lomilta
49. Toinen osa kolmiosaisesta kirjasarjasta
50. Kolmas osa kolmiosaisesta kirjasarjasta
51. Pyhimyksestä kertova tai hänen kirjoittamansa kirja
52. Kirja, jossa on kevät

lauantai 2. tammikuuta 2021

Maria Jotuni: Miehen kylkiluu

 


Maria Jotuni: Miehen Kylkiluu, kolminäytöksinen komedia, 1914.

Maria Jotuni (1880 - 1943) valmistui ylioppilaaksi 1900 ja toimittajan työn kautta tuotteliaaksi kirjailijaksi. Miehen kylkiluu näytelmä on julkaistu 1914, ja komedia on filmattu 1937, pääosassa Helena Kara. 

Jotunin näytelmä on aviofarssi. Tarina alkaa apteekkari Jussi Ollenbergin talosta. Jussi on naimisissa Ellin kanssa. Jussi on täyttämässä 30 vuotta, ja hän flirttailee apteekissa harjoittelevan Aina Zinckin kanssa.
Tuomas Lukasson on apteekin renki, hänestä ovat kiinnostuneita kaksi emännöitsijää apteekin Amalia, sekä tohtorin Miina. Jussi on ollut perso väkijuomille, mutta väittää raitistuneensa. Amalian tarjoama viini kuitenkin maistuu.
Tohtori Yrjö Kallio viettää poikamiespäiviä, poikamies on myös Amalian veli Topias.

Elli epäilee Jussin rakkautta häneen, ja rehvastelee aiemmilla ihastumisillaan ja tenttaa Jussin ihastuksia. Jussi mainitsee katsellensa Aina Zinckiä.  Jussi tunnustaa Ellille solmineensa avioliiton rahan takia, mutta rakastuneensa Elliin. Parin välit lientyvät kunnes Elli tulkitsee väärin, kun Jussi sanoo "nyt tiedän vasta, mitä on onni, kun sain sinut, rakas, rakas aina. Elli kilahtaa Aina! Elli pakkaa tavaransa ja muuttaa tohtorin luo.

Näytelmä on kepeä ja hauska. Tuomaksesta kisaavat Miina ja Amalia, ja molemille Tuomas vannoo rakkautta. Tulee kahdet häät, eli Miina ja Amalia pääsevät alttarille.

Elli tapaa Jussin kolmen viikon jälkeen, ja avioliitto on kypsä jatkumaan, kun Ainalla on muualla sulhanen.

Miehen kylkiluu luonnollisesti käännetään, sillä tässä näytelmässä naiset pyörittävät miehiä:

AMALIA: Tottahan. Mitenkä muuten valtakunnatkaan pystyssä pysyisivät?
(Kääntyen Elliin.) Olen aina sanonut, että kun nainen on nerokas,
omansa se ottaa ja omansa pitää ja hallitsee.

TUOMAS: Vaan kukas häntä hallitsee? Muistelepas vihkikaavaa, mamma.

AMALIA: No, sanoi tuo pappi siellä äsken, jotta mies on vaimon pää,
sen kylkiluustakin kun muka on tehty. Vaan minä sanon: Ei ole ollut
näkijää, paremmin tuo vaimon kylkiluusta lienee koko mies tehty.

Osallistun näytelmän bloggauksella Jotakin syötäväksi kelpaamatonta -blogin Shakespearen sisarukset -lukuhaasteeseen täällä

Yläkuva on Käsityöläismuseosta, Apteekin porstuassa käy näytelmän aikana aikamoinen kuhina ja kohina.