Louise Elisabeth Glück: Firstborn

Louise Glück: Firstborn, The Ecco Press 1983, alun perin The New American Libraryn julkaisema1968, sivumäärä 55.

Vuoden 2020 kirjallisuuden nobelisti Louise Glückin esikoisrunokokoelma Firstborn on jaettu osiin, yhteistä on minä-muotoinen kerronta, ja modernius. Loppusointuja on vähän, jos ollenkaan, enemmänkin rytmiä. 

Runoteos on omistettu Stanley Kunitzille amerikkalaiselle runoilijalle, joka eli yli 100-vuotiaaksi (1905 - 2006).

Firstborn on jaettu kolmeen osaan Egg, Edge ja Cottonmouth Country.

Ensimmäinen runo The Chicago Train kertoo vaikutelmia junamatkasta

The Chicago Train
Jätän runosta ensimmäisen rivin pois.
hardly stirred: just Mister with barren
skull across arm-rest while the kid
got his head between his mama's legs and slept. The poison
That replaces air took over.
and they sat - as though paralysis preceding death 
Had nailed them there. The track bent south.
I saw her pulsing crotch ... the lice in that baby’s hair.

En todellakaan osaa kääntää runoa, mutta referoin ja lyhennän

Chicagon junassa vastapäätä on herra, ja uinuva lapsi, jolla on pää äitinsä jalkojen välissä 

Myrkky, joka korvaa ilman

ja he istuivat  - niin kuin halvaus edeltää kuolemaa

Heidät oli naulittu  sinne. Rata taipui etelään.

Näin äidin sykkivän haarat ja täit tuon vauvan hiuksissa.

Muut runot ovat paljolti saman tyylisiä.

Runot tuntuvat rytmisiltä, jopa maanisilta

The Wound -runon ensimmäinen säkeistö

The air stiffens to a crust
from bed i watch
clots of flies, crickets
frisk and titter. Now
the weather in such grease.
all day I smell thw roasr´td
like precences. You
root into your books
You do your stuff
in here ,y bedroom walls
are paisley, like a ploof embroys. I lie here, 
Waiting for its kick.
My love. My tenant.
I watched you clutch your blank.
They're both Nembutal,
The killer pill

Amerikka on lääkinnän luvattu maa.

Scraps -runossa on sana Firstborn (=esikoinen)

We had codes
in our home. Like
Locks, they said
We never locks...

And lyrical
Above his firstborn's empty face.
The usual miracle

Louise Glückin Firstborn on hänen kauniin ruma esikoiskokoelmansa.

*****

Louise Elisabeth Glück on syntynyt 1943, ja on runoilija ja myös esseisti. Hän sai Pulizer-palkinnon jo vuonna 1993, ja Tomas Tranströmer palkinnon 2020 vuonna. Glückiä luonnehditaan merkittäväksi nykyrunoilijaksi, ja tyyli vaikuttaa masentuneelta ja vieraantuneelta, mutta mielenkiintoiselta. Descending Figure on hänen toinen kokoelmansa.

Wikipediasta (täältä) etsin runoteokset. 

Firstborn (The New American Library, 1968)

The House on Marshland (The Ecco Press, 1975)

Descending Figure (The Ecco Press, 1980)
The Triumph of Achilles (The Ecco Press, 1985)
Ararat (The Ecco Press, 1990)
The Wild Iris (The Ecco Press, 1992)
The First Four Books of Poems (The Ecco Press, 1995)
Meadowlands (The Ecco Press, 1997)
Vita Nova (The Ecco Press, 1999)
The Seven Ages (The Ecco Press, 2001)
Averno (Farrar, Strauss and Giroux, 2006)
A Village Life (Farrar, Strauss and Giroux, 2009)
Poems: 1962-2012 (Farrar, Strauss and Giroux, 2012)
Faithful and Virtuous Night (Farrar, Strauss and Giroux, 2014)