Heli Slunga: Orjan kirja

Heli Slunga: Orjan kirja. WSOY 2012, sivumäärä 83.

Orjan kirjaa ovat blogeissa kehuneet Annika K, ja Omppu, joten päätin lukea ja blogata koko Slungan runotuotannon. Lyhyt bloggaus teoksesta Jumala ei soita enää tänne on täällä, ja Varjomadonnasta täällä. Leena Lumin arvio on Orjan kirjasta jo kuitenkin jo vuodelta 2012 täällä.

Orjan kirjan kansikuva on ruma ja luotaantyöntävä, eli herättää tunteita. Sen sijaan runot jättivät minut välinpitämättömään tilaan. Eniten ihmettelin Slungan heittoja viisikymppisistä naisista ja miehistä, ja heidän reaktioistaan sänkyilyn jälkeen. Eihän Slunga ole yli viisikymppinen. Minusta tässä yritettiin liikaa. Tässä oli paikoin oivaltavaa, mutta muuten väljähtänyttä.

Seuraavaksi hyviä huomioita:
Himo on kaivo, äkkiä ammennettu s.26.
Saituus sairastuttaa avioliitot,  s.50.

Jotakin ehkä hätkäyttää Orjan kirja alku
"Täällä,
missä köyhien ja lintujen pesät on pystytetty kaatopaikkojen
lantiosoluille"

Tai
Minua ei Orja kirja rivot sanat erityisemmin hätkäyttänyt puhutaan vitusta ja anustapista, ...

Liiskaantunut vittu luodinreikä otsassa, ketsuppitahrainen
kipsivenus, O:n anustappi, ... s.13

Ehkä kuitenkin ainakin kerrostalo kyttääjän prototyyppi on seuraava:

Kun vatsa on täynnä ja murheet menevät suoraveloitukseen
kun metsästysvietin tyydyttää naapurin kyttääminen s. 14

Orjan kirjan parempia arviointeja:
Annika K,
Omppu,
Leena Lumi