Nelistää runoratsu paikalle. Ärähdän runoratsulle, että syksy meni täysin koomassa.
-Runoile se väkevästi, runoratsu hirnuu, jos et saa lyyrillistä runoa, vonkhaa, vingu, herätä niitä tunteita, aitoa tunnetta paperille, valuta sappesi lehdille, kyyneleesi, onnesi laita likoon näppäimistö laulamaan.
Syksy
Syksy meni apeasti
näin tulevaisuuden kapeasti
työkaverit puhuvat kopeasti
paloin loppuun taas nopeasti
Ei tuossa ollut mitään tunnetta, vain turtumusta, tao tiiviimmin riimiä
Syntipukki
Töissä löysivät syntipukin
sitä tölvii vuorollaan kukin
viihtyvyys kiusaajilla kasvoi oivasti
syntisäkki taas verta aivasti
No tuo on hieman parempi, mutta unohda jo ne lapselliset loppusoinnut.
Puren kieleen, en!
Vastarintaan
Työpaikalla vallasta taistelevi
kun työläisjoukko areenalle astelevi
kunniasta häpeästä ja asemasta
palkasta, pomon suosiosta kamppailevi
Kaunan kiväärit jatkuvasti paukkuvi
kateuden kapiset rakkikoirat haukkuvi
yöksi taistoo raukeevi
toiset nautinnossaan nukkuvi
heikot valvoskelee,
tuskaansa tihuttelee
hammasta pureevi,
aamuksi itsensä kovettavi
aamun hyiset ensi viillot
murtavi mielen suojauksen
hajottavi hauraat unelmoidut
ohjeet läheisen kultivoidut
Menee yö, toinenkin uneton, iloton, vierähtää viikko, kiertävi kuu, sitten ..
Nahan luonti
Reviirini ikioman riittävän turvasin
kahvihuoneeseen varmana kurvasin
varpailleni en anna enää hyppiä
rusinoita työkakustani nyppiä
kiusaajille rajani näytin
omaa oikeuttani käytin
loin nahkani, toteutin tahtoni
--
(c) Jokke, Sanojen seitti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti