Rudolf Eucken: Elämän tarkoitus ja arvo, alkuteos Der Sinn Wert des Lebens, 1908, suomentanut Lauri Hendell, Otava 1910, luettu Gutenbergistä, jonka saksankielisestä tiedostosta on kirjan kannen kuva.
Saksalainen filosofi Rudolf Eucken (1846 - 1926) sai Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1908. Euckenilta on suomennettu tämä teos Elämän tarkoitus ja arvo, sekä teos Suurten ajattelijain elämänkatsomukset: Ihmiskunnan elämänprobleemin kehityshistoria nykyaikaan asti.
Elämän tarkoitus ja arvo on minusta filosofis-historiallinen teos, joka pohtii kysymystä, onko elämällä tarkoitusta ja arvoa. Vanhimmat elämän tarkoitusta ja arvoa koskevat pohdinnat ovat olleet pääosin uskonnollisia. Parhaimmillaan "Uskonto loi itsenäisen sisäisen maailman ja sen mukana antoi korkean ja ehdottomasti itsenäisen arvon puhtaalle mielenlaadulle, se antoi elämälle vakavuutta ja ylevyyttä".
Tekniikan ja luonnontieteen kehittyessä uskonnollinen maailmankuva on asetettu kyseenalaiseksi. On kuitenkin ajateltu, että elämässä olisi näkyvä ja näkymätön puoli, jota Eucken kuvasi immanenttiseksi idealismiksi. Osa ihmisistä ovat hylänneet uskonsa näkymättömään, ja saavat elämän tarkoituksensa työnteosta, toisaalta jos työ on elämäntarkoitus sen arvoa pohtimatta, se luo tyhjyyttä. Toisaalta se, että "luonto kulkee kulkuaan täysin välinpitämättömänä hengen asettamista tarkoitusperistä ja kohtalo ei tee mitään eroa hyvän ja pahan välillä", niin tämä vie uskoa vanhurskauden ja rakkauden valtakunnasta. Mikä on siis elämän tarkoitus ja arvo?
Toisaalta Eucken päättelee, "että meissä kohoaa esille itsenäinen hengenelämä", sitä "eivät kumoa ympäröivästä maailmasta kohoavat ankarimmatkaan vastukset".
Näin myöskin historian antama kokemus osoittaa, että ympäröivän maailman vaikutus kokonaisvakaumukseen olennaisesti on riippuvainen siitä, minkä verran hengenelämällä on ollut asetettavana henkistä sisällystä ja suunnanvarmuutta sitä vastaan. Niinpä esim. muinaisajan kristityltä maailmankaikkeuden salaisuudet kietoutuivat mitä täydellisimpään hämäryyteen; ettei tämä hämäryys voinut järkyttää hänen uskonsa lujuutta, johtui siitä, että hänen elämäänsä vallitsi sisäinen välttämättömyys, joka kohotti hänen elämänsä kauas yläpuolelle ulkoapäin tulevien vaikeuksien ja pulmien. Päinvastoin taas eivät useinkaan sellaiset aikakaudet, jotka ovat tarjonneet loistavia saavutuksia ja hämmästyttävää voimainkehitystä, ole voineet torjua epäilyksiä, koska niiden elämä ei ole voinut kohota eheään kokonaiskäsitykseen ja saavuttaa alkuperäistä syvyyttä.
Rudolf Eucken puolustaa hengenelämää ja haluaa uskoa siihen, ja pohtii, voiko elämä jatkua "kuoleman jälkeen".
Täytyy sanoa, että tämä oli minulle sangen raskas lukukokemus, johtuen ehkä siitä, että teksti on käännetty saksasta, ja kieli on vanhahtavaa, sen sijaan itse kysymys "mikä on elämän tarkoitus ja elämän arvo", on mitä kiinnostavin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti