lauantai 8. tammikuuta 2022

Mika Kivelä: Alibi

 


Mika Kivelä: Alibi, Enostone kustannus 2021, kannen kuva Juho Juntunen.

Turkulaisen Mika Kivelän kahdestoista runokokoelma Alibi etsii voimansa lähiöiden lipeiltä. Runoteos on jaettu neljään osaan: Lauste, Varissuo, Perno ja Katariina. Kolme ensimmäistä lähiötä ovat kovassa maineessa. Katariinanlaakso on niihin verrattuna äveriäs nukkumalähiö.

Alibista oli 20.11.2021 Turun Sanomissa pitkä arvio ja ingressi luonnehti seuraavaa: "Köykäisimmillään Mika Kivelän runot sakkaavat kuin vitsi, jonka punchline ei toimi. Parhaimmillaan tarinavetoisiin teksteihin syntyy kiinnostavia tihentymiä" sitaatti on Kalle Roineen. 

Minusta Roine haluaa sanoa, että Kivelän teksteissä on kiinnostavia nostoja, mutta joissain runoissa jää runon tarkoitus ymmärtämättä. Luin pari kertaa nopeasti runot ja sitten ajatuksella. Mielestäni ymmärsin kaiken, ja olen samaa mieltä kiinnostavista tihentymistä. Sen sijaan runot heiluivat ajassa lapsuudesta, nuoruuteen ja ehkä aikuisuuteenkin. Pidin kyllä lukemastani, ja  alla kerron ajatuksista, mitä mielikuvia, mitä minulle nousi teoksesta, en niinkään teoksesta itsestään.

Alibi -niminen runo kertoo mummon omistamasta lehdestä, jossa tekstit ja kuvat on hieman rajumpia. Mummo toisen runon mukaan fanittaa John Waynea, tuota lännen sankaria (1907 - 1979), joka näytteli pääroolia 142 filmissä. Mummo paistaa silakoita, ja lapsenlapsi lukee Alibia. 
(Minun "mummini" ja "pappani)" asuivat Pansio-Pernossa Lumikontiellä.

Lapsuudessa on paljon pelkoja ja lisää tulee kommunistista, jota pitää karttaa, mutta
" Lopulta puree meidän kaikkien
isättömien porvarimukuloiden nilkkaan merkin".
Oma toinen pappani oli kommunisti, ja siitä isäni monesti varoitti, tai ei saa puhua rahasta, uskonnosta eikä uskonnosta. Minulla ei ollut koskaan ongelmia olla pappani kanssa tulimme hyvin toimeen, hän ei koskaan sanonut olevansa kommunisti, mutta varmasti oli, kun minulla on nykyisin hänen SKP:ltä saamansa kunniakirja. Lisäksi hänen isänsä oli 1918 valkoisten vankileirillä, hän toisin kuin moni muu, selvisi kokemuksesta hengissä, asiasta mistä koskaan en hänen kanssaan puhunut, mutta äitini monesti sanoi, äitini taas oli ajatuksiltaan hyvinkin oikealla. 

Ihmisillä Alibi-kokoelmassa menee huonosti joku kaveri takoo päätä seinään, sekalaisista kuolemista raportoidaan hiljalleen, lopullisia lähtöjä tulee sekaville ihmisille, poikien idoli voimamies John Massiskin tekee henkilökohtaiset johtopäätökset 1988, ulkoisesti vahva Massis olikin sisäisesti heikko?

Teoksessa koetaan myös yhteisiä öitä, tosin jättiläisboa välissä voi toki hieman haitata tai ainakin saada ajatukset ihan muualle?

Miesten koulu koetaan Turun rannikkotykistön Gyltössä. Itsellekin tuttu paikka, niin kuin muutkin saaret (Utö, Urmskär, Kuuskajaskari, ja Örö).

Pikku pojan elämässä tapahtuu usein lopulta aikuistuminen, ja asuinpaikka muuttuu ja kiinnostuksen kohteet,  ja tässä vaalejakin pohditaan. Elämässä on onneksi jännitettä, ehtiikö ennen Turiun Sanomia kotiin.

Kivelä tietää paljon musiikista, ja metallin alalajeista. Lisäksi faktan, että Ruisrock on muuttunut rock-tapahtumasta joksikin muuksi. Minusta  tiskijukkkavetoiseksi kevyeksi musiikkifestariksi, jonne ostetaan lisäksi Sanni, Vesala, Alma ja Anna Puu. JVG yhteislaulattaa porukan, ja J.Karjalainen, Sami Haber ja Kaija Koo esiintyvät vanhemmalle väelle sunnuntaina. Ruisväki pyörii lavojen välillä. jossa on pelkkää myyntikojua.
(Olin Ruisissa perjantaipäivän 2018, ja 3 päivää 2019. Olin myös Ruisrockissa joitain kertoja, kun Ruisrock oli vielä rock).

Pidin ehkä eniten mielleyhtymistä, mitä Kivelä havainnoi:
kanaviillokki, tilliliha
puolapuut ja paidattomat vastaan paidalliset
pituusjärjestys, nimenhuuto
Sarajevon olympialaiset ja poliosokeripala

Nämä ovat olleet 1980-luvun pojan arkea: kouluruoka, voimistelutunnit, pelien "jaot". Tämä oli vakio-ohjelma. Silloin tehtiin, mitä koulussa käskettiin. Poliosokeripalakin otettiin ilman kovaa mellastusta  somessa.

Lasse Viren, joka on myös läsnä runoissa, kuvaa 1900-luvun yleisurheilumeininkiä, johon kuuluivat Hannes Kolehmainen, Ville Ritola, Paavo Nurmi, Volmari Isohollo, Tapio Rautavaara, Jonni Myyrä, Juha Väätäinen, Lasse Viren, Pekka Vasala, Martti Vainio, Arto Härkönen, Pauli Nevala, Jorma Kinnunen, Kimmo Kinnunen, Seppo Räty ja Tapio Korjus, sekä luonnollisesti Päivi Ala-Frantti, Tiina Lillak ja Heli Rantanen.

Mika Kivelän Alibi oli vedenpitävä. Tykkäsin.

Linkkejä Mika Kivelän runoteoksiin TÄÄLLÄ.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti