Kirjallisuuden Nobelin palkinto 2020 Louise Elisabeth Glückille

 (Kuvan linkki https://www.nobelprize.org/prizes/literature/2020/gluck/facts/ sekä © Nobel Media. Ill. Niklas Elmehed)

Kirjallisuuden Nobelin palkinto 2020 myönnettiin Louise Elisabeth Glückille. Louise Elisabeth Glück on syntynyt 1943, ja on runoilija ja myös esseisti. Hän sai Pulizer-palkinnon jo vuonna 1993, ja Tomas Tranströmer palkinnon aiemmin tänä vuonna. Glückiä luonnehditaan merkittäväksi nykyrunoilijaksi, ja tyyliä masentuneelta ja vieraantuneelta, mutta mielenkiintoiselta.

Tässä runo Tyhjä lasi ja siitä muutama ensimmäinen säkeistö

The Empty Glass

I asked for much; I received much.
I asked for much; I received little, I received
next to nothing.

And between? A few umbrellas opened indoors.
A pair of shoes by mistake on the kitchen table.

O wrong, wrong—it was my nature. I was
hard-hearted, remote. I was
selfish, rigid to the point of tyranny.

Laitan tähän runon alun ja viimeisen säkeistön, sillä koko runo nauttii tekijänoikeuden suojaa, ja tämä on vuoden 2001 kokoelmasta The Seven Ages, kustantaja HarperCollins Publishers.

And I think in the end this was the question
that destroyed Agamemnon, there on the beach,
the Greek ships at the ready, the sea
invisible beyond the serene harbor, the future
lethal, unstable: he was a fool, thinking
it could be controlled. He should have said
I have nothing, I am at your mercy.

Wikipediasta (täältä) etsin runoteokset. 

Firstborn (The New American Library, 1968)

The House on Marshland (The Ecco Press, 1975)

Descending Figure (The Ecco Press, 1980)
The Triumph of Achilles (The Ecco Press, 1985)
Ararat (The Ecco Press, 1990)
The Wild Iris (The Ecco Press, 1992)
The First Four Books of Poems (The Ecco Press, 1995)
Meadowlands (The Ecco Press, 1997)
Vita Nova (The Ecco Press, 1999)
The Seven Ages (The Ecco Press, 2001)
Averno (Farrar, Strauss and Giroux, 2006)
A Village Life (Farrar, Strauss and Giroux, 2009)
Poems: 1962-2012 (Farrar, Strauss and Giroux, 2012)
Faithful and Virtuous Night (Farrar, Strauss and Giroux, 2014)

Suomeksi Glückin oli käännetty neljä runoa jo ennen Nobelin palkintoa, ne ovat Anni Sumarin suomentamassa  kokoelmateoksessa Meren vaahdon palatsi, jossa esitellään yhdysvaltalaisia nykyrunoilijoita.

Runossa Kertomus Glück kääntää Salomonin tuomion toisin päin tyttäret saavat uhraamalla itsensä todistaa, että ovat oikeita tyttäriä, tässä runon loppuosa

"Kuvittele että

näkisit äitisi

jota kaksi tytärtä repii itselleen:

mitä voisit tehdä

pelastaaksesi hänet paitsi

suostua tuhoamaan

itsesi - hän tulisi tietämään

kumpi oli oikea lapsi

se joka ei voinut kestää

ajatusta äidin jakamisesta"