Juice Leskinen: Räkä ja Roiskis Kootut seikkailut

 

Juice Leskinen: Räkä ja Roiskis  Kootut seikkailut, Tammi 2023. Sivumäärä 224.

Juice Leskinen (1950-2006) oli kuulu lauluntekijä js erityisesti sanoittaja, mutta Juice kirjoitti myös kirjoja. Tämä on koottu kolmesta opuksesta: Räkä ja Roiskis (1992), Räkä ja Roiskis Suuvedellä sekä Räkä ja Roiskis naisissa (1997).

Kirjassa on paljon runoja ja tekstejä eri aiheista, leikittelyjä sanoilla.

Sana & lause
Poika teki lauseen.
Liiat sanat karsi.
Yksi kului puhki.
Mikä sanan parsi.

Hai -runo jossa 5 säkeistöä tässä ensimmäinen.
Laiturilla illalla haitari soi
Haita se harmitti. Haita risoi

Hai-sanaa pyöritellään eri yhdyssanoin ja sanaleikein

Haitaksi on hai-taksi, ja haitaksi on hai-sanan translatiivi.

Hairahti on hai-rahti tai hairahtaa verbin  imperfekti.

Totean vain, että riimitetyt runot loppusointuiset sopivat lapsille, tässä lapsia ei ole ainakaan aliarvioitu, kuten ei tarinoissakaan. Veljekset Räkä ja Roiskis pohtivat Suuveden avantovarkaita (avannot ovat jäätyneet yöllä).

Räkä, Roiskis, Sakari, Kioski ja Töö pohtivat mäkihypyn niksejä.

Lapset tai oikeastaan heidän vanhempansa päättävät mitä luetaan. Minusta tässä osa jutuista voi olla pienille lapsille liiankin roiseja, mutta vanhempi voi jättää ne myöhemmäksi.

Karjala muistojen maa -kirja

 

Karjala, muistojen maa WSOY 1941.

Karjala muistojen maa on julkaistu vuonna 1941 ennen jatkosotaa.Toimituskunnassa olivat Olavi Paavolainen, ja Maija Suova. Yläkuva on kirjan sisäsivulla  kansipaperit puuttuivat tästä lukemastani. Kuvassa on Karjalan vaakunateemaa  kalpa ja sapeli. Yläosassa kuvaa on kantele. Finnan mukaan tästä olisi otettu näköispainos vuonna 1991.

Suomi menetti Karjalan kannaksen Moskovan rauhassa 12.3.1940, joka päätti 30.11.1939 alkaneen Talvisodan 13.3.1940. En tiedä onko tämä julkaistu vain muisteluun, vai onko sillä ollut muitakin tarkoituksia. Jatkosodassa (25.6.1941 - 19.9.1944) nimittäin Suomi marssi Kannakselle, mutta joutui perääntymään 1944 ja menetti Kannaksen lopullisesti.

Karjalan kannaksella 1939 oli Suomen toiseksi suurin kaupunki Viipuri, jossa asui 85 000 ihmistä. Käkisalmen kaupungissa ja maalaiskylässä asui 10 000 asukasta, samoin Laatokan rannalla olleessa Sortavalassa. Kannaksella asui 15% Suomen väestöstä, evakoksi joutui ainakin 400 000 ihmistä.

Toimittajista Olavi Paavolainen (1903-1964) oli Kivennavalta ja Maija Suova (1867- 1981) Kerimäeltä. Alkusanat kirjoittanut V. A. Koskenniemi (1885 - 1962) oli tosin Oulusta, mutta Kirsti Bergroth (1886- 1975) syntyi Viipurissa. 

Kirjassa on tekstisivuja viitisenkymmentä, johon sisältyy historiaa, taloudellisia ja kulttuurisia merkityksiä ja menetyksiä ja runoja. Kuvasivuja on todella runsaasti, joissa  upeita mustavalkokuvia on peräti 1332, näitä pyydettiin yleisöltä ja niitä saatiin yli 20 000 kappaletta.

Kannaksen kaupungeissa oli kreikkalaiskatolisia kirkkoja ja kirjassa niistä valokuvia: Käkisalmessa oli kreikkalaiskatolinen kirkko, Sortavalassa ja  Viipurissa kreikkalaiskatolinen tuomiokirkko, lisäksi on esitelty Valamon luostarisaari. Ilmeisesti Kannaksella ortodokseja oli 55 000, saman verran kuin nyt Suomessa. En ole uskontotieteilijä, eli olen googlannut nämä luvut.

Teoksessa esitetään kuvin ensin "pienempiä" paikkakuntia aakkosjärjestyksessä: Antrea, Harluu, Heinjoki, Impilahti .... ja lopuksi Äyräpää. Sen jälkeen "isompia" paikkoja Käkisalmi, Sortavala, Valamo, ja lopuksi Viipuri.

Lopuksi on pääosin runoja, joista kirjaan kustakin vain alkusäkeet 

Unto Kupiaiselta (1909 -1961), kävi koulunsa Viipurissa, syntynyt Helsingissä
Vingahti viimana taas sotajousi
vierellä Viipurin vanhan muurin
Taivaalle latvoin ja paatehen juurin
hulmahti lippu ja salkohon nousi ...

Anna-Mari Heiskaselta:
Värikäs kaunis kuva Kannaksen
jostakin sieltä nousee mielehen.

Se somerikot, pyhät petäjät
niin valtavina sieluun piirtyvät ...

Aleksanteri Aava (1883-1956, Sakkolassa syntynyt pienviljelijä ja runoilija)
Jo meni sorea mantu
kaunis Karjala katosi

hukkui kuin surman suuhun

uupui uhrimättähille

leikattuna, läikättynä

pistettynä, pilattuna,...

Asko Lehtonen: Pakinalähetys

 

Asko Lehtonen: Pakinalähetys, Enostone 2014, sivumäärä 115.

Asko Lehtosen (s. 1960) teoksessa, jonka alaotsikkona on Pakinalähetys, pakinoita ja kirjoituksia pakinasta  Siinä on kuutisenkymmentä pakinaa ja muutamia kirjoituksia pakinasta. Pakinat on  aikanaan (2009 - 2013)  julkaistu Salon Seudun Sanomissa. 

Pakina tulee ehkä verbistä pakista. Pakina oli 1900-luvun lopussa hyvin yleinen sanomalehdissä. Nyt lehdet ovat sähköisiä ja ihmiset pakisevat "podcasteissa". Yksi Lehtosen ja varmasti muidenkin esikuva oli Olli eli Väinö Nuorteva (1889-1967) , joka kirjoitti Mustapartaisesta miehestä. Nämä pakinat kuvitti  Erkki Koponen. Lehtosen pakinoita ei ole kuvitetu, eikä se ole nykyään tapana. Yhteiskunnan ilmapiiri on mennyt sellaiseksi, että pakinan huumoria, ironiaa, satiiria ei siedetä, eikä edes sanaleikkejä enää suvsita, joku aina pahastuu. Nykyään alkaa olla lisäksi kiellettyjä sanoja kymmeniä jopa satoja. Pakinalähetys -termikin ehkä närästää jotakin?

Bisquit eli Seppo Ahti (s. 1944) pakinoitsi Ilta-Sanomissa, Pii eli Pirkko Kolbe (1928-2008) ja Origo eli Jouni Lompolo (1936-2010) Helsingin Sanomissa. Luulin, että pakinoitsijat olisivat jo "kuolleet" sukupuuttoon, mutta Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä lienee pakinoitsija Kuukautinen? Kuukausi-liite on maksumuurin takana, joten en pysty tarkastamaan asiaa.

Olen lukenut lehdistä pakinoita ja varmasti olisin lukenut Lehtosenkin pakinoita. Hänellä on eri aiheita ja osa käsittelee Salon asioita, kuten pakina Kivijalkaa ostamassa sivulla 19, jonka lopetus on hauska ja kuvaa maailmaa hyvin.

-Miksi Salon keskustan uutta kaavaa tehdessä on taivuttu korkeiden talojen rakentamiseen? Eihän täälöä ole pulaa maasta

-Ei olekaan, mutta mitä lähemmäksi pilviä noustaan, sitä enemmän hintoihin saa ilmaa

Vähintään kiinteistönvälittäjät pahastuisivat tänään.

Lehtonen on julkaissut runokirjoja ja kajsi pakina-kirjaa.