Pentti Sainio: Kummolan kääntöpiiri

Pentti Sainio: Kummolan kääntöpiiri, urheiluviihteen kulissien takaista elämää. 2014, Intokustannus, sivumäärä 320.

Tästä "kohukirjasta" on käyty oikeussaleissa keskustelua. Suomessa ei ole ennakkosensuuria, joten kirja on julkaistu.

Tästä en viitsi laittaa mitään tarkkaa sisältöfaktaa, mutta monia nimiä on kirjattu ja tapahtumia. Usein viitataan johonkin haastatteluun tai lehtijuttuun, uutiset ovat voineet olla Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa, Iltalehdessä, Matti Pitkon muistelmissa, Yle TV 1:n haastattelussa. Tässä on huomattavaa, että useimmat tapaukset on nostettu esiin  tietyssä valossa.

Kirjan lauseet ovat aikakausilehtimäisiä. Paljon on kerätty asiaa, mutta niiden yhdistely johtaa aina tiettyyn suuntaan.

Paljon ihmisiä ja tapahtumia on linkitetty "kääntöpiiriin", armeliasta on, ettei kirjassa ole henkilöhakua, tietyt nimet toistuvat ja toistuvat ja toistuvat ja piiri pyörii, minusta yllättäviäkin yhdistelmiä:
"Ministeri pitää 'kummisetänään' Kalervo Kummolaa, jota on ihaillut pikkupojasta lähtien". Tässä on Saimion mukaan kyse Stubbin suhde Kummolaan. Stubb vanhempi on myös kiekkomies. Tämä on kuitenkin vahvasti sanottu. Kummola on kytketty moniin asioihin. Minusta Sainio ei osaa päättää miten suhtautuu Kummolaan joka tilanteessa, minusta luonnehdinta "se tapahtui Kalervo Kummolan tarkan silmän alla" s. 20 on positiivinen luonnehdinta. Monet muut kirjan johtopäätökset eivät ole.

Kirja on käsittelyn osalta uskomattoman laaja ja nopealiikkeinen, siinä jopa käsitelläänGeorge W. Bushin baseball -tarinaa. Yleensä tällaiset tarinat eivät ole myönteisiä, mutta itse en näe siinä mitään pahaa, että on mukana jossakin toiminnassa tai joku intressiryhmä nostaa jotain ehdokasta, jos se on näkyvää. Myöhemmin Sainio puhuu eräästä politikosta, jolle oli annettu 5000 euron "vaaliavustus", minusta hyvin pieni raha nykyvaaleissa, ei varmasti aiheuta mitään sidonnaisuuksia. Sainio linkittää tekstiin FIFAN, AC Milanin Berlusconin, Lipposen, ja toisaalla Espanjan ja Real Madridin. Minusta Kummola on kiekkomies. Jalkapallolinkki toimii myös Veikkauksen toimitusjohtraja-asioita käsiteltäessä. Minusta väitteet ovat ilmaan heitettyjä. Luultavasti jokaisessa organisaatiossa taistellaan johtopaikoista. Ulkopuolella tuskin koskaan tiedetään, mitä sisällä tapahtuu.

Jääkiekkoliiton toimintaa tarkastellaan, ja aina löytyy moitittavaa, niin 2011 kultakompuroinnista, kuten 2012 lipun hinnoista. Jääkiekkoliiton lisenssimakut ovat kalliita ja niin edelleen.

Sainion kanssa olen samaa mieltä, että urheilu on viihdettä ja bisnestä. Urheilukisojen järjestäminen on kallista, mutta myöskin tulopuolelle tulee euroja. Urheilu on jättibisnes, raha on hunajaa, joka houkuttaa toimijoita. Aina yhteiskunnassa on myös väärinkäytöksiä, myös urheilubisneksessä. Sainio minusta arvostelee bisneksen kopiointia ulkomailta. Sehän on kansainvälisen toiminnan sokeri ja suola eli hyvät ideat kopioidaan. Toki liiallinen kaupallisuus on pahasta, suolaa amatööriurheilun saamiin haavoihin. Kirjaan on kerätty paljon rapakontakaisia rapoja. Varmasti paikkaansapitäviä, mutta näistä oli tullut seuraamuksia ja lienee niitä toisenlaisiakin tarinoita. Urheilujohtajalla on ongelma. Suurjoukkueet koostuvat pelaajista, joiden palkat ovat päätä huimaavia, pitäisikö silloin johtajien ja omistajien olla mukana talkoohengellä. Urheilubisnes ja lajien menestys minusta viime kädessä riippuu siitä, mikä sen tv-arvo on ja paljonko tapahtumat houkuttelevat yleisöä. TV:stä tulee päivittäin tennistä, tuskin koskaan sulkapalloa tai squashia. Missä lajissa on suurimmat palkintorahat?

Kirjaan on kerätty paljon kotimaisia ja ulkomaisia tapahtumia ja henkilöitä. Lisäksi on lainauksia erilaisista lausunnoista tai kirjoituksista. Urheiluviihde ja kisojen anominen ja saaminen ovat aina suurta lobbausta ja verkostoissa toimitaan, tämä ei minusta välttämättä ole aina huono asia, tai sitten pitäisi loikata ajassa sata tai kaksi sataa vuotta aiemmaksi.

Lukemisesta oli se hyöty, että Kalervo Kummolan nuoruuteen liittyy kirjan mukaan asuminen muualla kuin Suomessa tätä en tiennyt.

Ymmärrän, että tämä loukkaa nimihenkilö Kummolaa, mutta jotenkin myös mairittelee. En itse jaksa uskoa että kukaan voisi olla näin monessa mukana ja saada näin paljon aikaan. Sitä paitsi monien hallien ja tapahtumien saaminen on minusta hyvä asia eikä huono asia, mikä sävy kirjassa helposti tulee. Tämä on luonnollisesti vain minun mielipiteeni. Tässä on sama ongelma minun kannaltani kuin ns. kohulehdissä, kun liikaa kaadetaan, jotenkin uskottavuus menee.Toinen ongelma on "tahallisuus". Esimerkiksi kirjasa puhutaan "Kummien" henkilöstöjärjestelyistä, useimmat henkilöjärjestelyt voivat olla tahattomia, toisekseen luonnollista on, että itselle mieluisat henkilöt tai henkilöt, jotka tuntee palkataan. Tämä on varsin yleistä Suomessa. Jos perhe A omistaa yrityksen, luultavasti se palkkaa omat lapsensa ja tuttujen lapset kesätöihin eikä ensin vieraiden.

Tällä kirjalla on minusta tärkeä osa sananvapauskeskustelussa. Ennakkosensuuri on kielletty. Minusta on tärkeää, että journalistit tutkivat. Minusta tässä on tutkittu, ja hutkittu minusta vähän hätäisesti ja ilkeästi. Kummola ja Harkimo ovat minusta miehiä paikallaan, kansainvälisellä sektorilla pehmeät eivät pärjää. Minusta Sainio on varsin periksi antamaton. Jos tätä vielä oikeudessa pöyhitään, noteeraan sen tänne. Minusta myös Susan Ruususen kirja oli tärkeä. Siitäkin saatiin rajoja sananvapauskeskusteluun aina EIT:stä saakka. Toisaalta pitääkö hakea rajoja.
****
Luin jostain muuten (en tästä kirjasta), että Kummola olisi perustanut Kiekko 67:n Turkuun
****
16.10.2014
Luin kirjan ensin pikalainana ja sain sen nyt normaaliin lainaan. Kannen Kummolan kuvan takana ovat luultavasti Harry ja Leena Harkimo ja Jokerit-logo sekä Putin. Kirja minusta toistaa tätä vuonna 2014 yleistyvää KHL:n hegemonia-asiaa, ja moni asia linkittyy jääkiekossa tämän mukaan Putiniin tai öljyrahoihin. Monet pelikaupungit ovat varmasti "öljyalueilla", minusta on myös hyvä, että siellä pelataan, ja on KHL tarjonnut mahdollisuuksia suomalaispelaajille ja valmentajille,. Jokerit pelaa tällä kaudella KHL:ssa, ja minusta kausi on lähtenyt hyvin käyntiin, ja varsinkin vieraspelit ovat menneet mallikkaasti. Tärkeimmät pelit alkavat play-off kierroksilla, jos sinne asti rahkeet riittävät.

****

16.3.2026. Sain kaverilta kirjan ja luin sen läpi. Nyt vuonna 2026 kiinnostavaa on tarinat 2014 Lukasenksn Vslko-Venäjän jääkiekon MM-kisoista.

Kultsi kirjamaassa osa 2: Kerttu Hurmeen marsu

Seuraavaksi Kullervo näki marsun, joka mutusteli vihreää wunderbaumin pintaa.

-Kuka olet Marsu?
-Olen Kerttu Hurmeen Marsu
-Miten Kertulla pyyhkii?
-Kerttu on negatiivinen
-Miksi?
-Kun hänen kirjailijansakin on ollut heikosti positiivinen
-Oliko raskaustestikin negatiivinen
-Sitä tarina ei kerro.

-Mihin se Häräntappoaseen Kerttu rakastui Allussa?
-Häräntappoaseeseen
-Se kyllä liittyi siihen Rutaseen
-Älä jauha, en itsekään pysty tätä wunderbaumia enää jauhaa
-Onko sillä nyt rakkauksia?
-Ei oo, ei akvaariorakkauksia eikä terraariorakkauksia
-Takanapuhumisen taitoa on!

****
Ykkös-osa täällä.

Paavo Haavikko: Puut, kaikki heidän vihreytensä

Paavo Haavikko: Puut, kaikki heidän vihreytensä, 1966, Otava, toinen painos 2009.

Paavo Haavikkon Puut, kaikki heidän vihreytensä on yhdeksänosainen ja 134-sivuinen modernia runoutta ja ajatuksia sisältävä runoteos.

Vanhassa on monesti vakaampi ja joskus tuoreempi ote. Vaikka tässä teoksessa piipahdetaan Tiberillä ja toista maailmansotaa edeltävissä tunnelmissa ja niiden jälkeisissä, runoillaan paljon myös parisuhteesta ja hitaudesta modernein, vaihtelevien sävyin ja keinoin.

Toisen maailmansodan teemarunoista on minusta osuvin sivun 26 runo Miten selvisi Puola?

Miten selvisi Puola
         viiden suuren liittolaisensa avulla.
Se sananmukaisesti siirtyi
         hyvän matkan kohti länttä.

Jätän tekijäoikeussyistä osuvan viimeisen kahden säkeen säkeistön pois. Tämä neljä riviä minusta paljastaa Puolan kohtalon ja maailmanpolitiikan realiteetit.

Sivun 116 On monta viisasta miestä -runo päättyy napakasti
      Kirjoittamisen jälkeen vaikeinta
on lukeminen.

Rakastan sinua -runon sivulla 83 loppu on oiva
Minussa on tämä levottomuus ollut jo kauan. Se tarvitsee sinua.

Haavikon teos on minusta hyvä, se on teemoiltaan runsas, minusta liiankin runsas. Toisaalta on hyvä, että 1930- ja 1940-luvun asioita on runotettu. Kuitenkaan en ymmärrä grynderien linkittämistä 1940-luvun ankeuksiin. Verrattuna moneen viime aikoina lukemaani, mutta en blogaamani, runoteokseen, tästä idea, ajatus ja tunnelma välittyvät lukijalle asti, kuten Haavikko yllä toteaa:

"Kirjoittamisen jälkeen vaikeinta on lukeminen".



*****

Paavo Haavikko (1931 -2008) oli runoilija, kulttuuripersoona, kirjailija ja kustannusalan vaikuttaja. hänen esikoiskokoelmastaan Tiet etäisyyksiin (1951) on arvio täällä.

Ajattelen sinua

Ajattelen sinua -kirjanen on saksankielinen käännöskirjanen Ich denk an dich, teksti on Nina Steinbeckin vuodelta 2006, käännös on Päivi Karrin vuodelta 2012 ja teos on painettu Kiinassa, Lillebi (c) Steinbeck. (www.aurinkokustannus.fi)

Tämä kirja kertoo seitsemällätoista aukeamalla kuvin ja yhdellä lauseella (kerrallaan), että ajattelen sinua.

Näitä vastaavia varmasti myydään marketeissa, useiden mielestä ovat tusinatavaraa Kiinassa painettu ulkomailla tehty. Tämä mielestäni ei ole, vaan minä pidän tästä.

Nalle ja hiiri ovat sympaattisia, sydämet kantavat teosta ja se on minusta herttainen. Kuvat ja tunnelma luovat välittämistä ja rakkautta sekä kaikkea hyvää, mitä kyynisessä maailmassa on aina liian vähän.

(Kyyninen sanoo kirjan olevan korttikavalkaadin. Itsekin olen välistä tai usein kyyninen, mutta en näin kyyninen. Lievässä kyynisyyden tilassa, pitää katsella tämä kirjanen läpi, tulee hyvälle mielelle=).

Kannesta ottamani valokuva on epäonnistunut, mutta en tekijänoikeudellisista syistä skannaa sitä. Kuvat ovat kauniita. Kirjan sain lahjaksi.

Varoitus! Älä niele nauloja

Varoitus!  Älä niele nauloja -teos on 106 pitkä opus kummallisista käyttöohjeista. Tekijä on Bryony Evens, suomeksi toimittanut Jouni Paakkinen, kuvitus Tomi Tuominen.

Tämä idea on hyvä. Olen lukenut muinoin Paakkisen toisen teoksen vastaavasta aiheesta. Tämä palvelee sitä väestönosaa, joka on kiinnostunut näistä "älä laita lemmikkiä pesukoneeseen" ja "Älä laita auton avainta väärinpäin virtalukkoon" sekä "Älä lyö kirveen hamarapuolella omaan otsan". Juuri näitä ei tässä kirjassa ollut vaan keksin ne ihan itse. Kirjassa on myös käännöskukkasia, esimerkiksi Japanissa on ollut kylttejä englanniksi.

Varoitus lukeminen henkilöstä riippuen aiheuttaa naurun pyrskähdyksiä tai ikävystymistä. Suositellaan pieninä annoksina. Tämä on kuin kotivideo-ohjelmat, jonkun asti naurattaa hääkakun sortumiset ja pyörän keulimiset.

Tomi Tuomisen kuvat ovat minusta aiheeseen sopivia.

Naula kirjan kannessa on hieman epäselvä ja on itse piitämäni eli ei kuulu hienoon kanteen, mutta sopii teemaa, nauloja ei saa niellä.

J.H eli Juhana Heikki (Johan Henrik) Erkko

J.H eli Juhana Heikki (Johan Henrik) Erkko (1849 – 1906) on kuuluisa suomalainen runoilija.

Hänen mukaansa nimettyä J.H Erkon palkintoa jaettiin esikoiskirjailijoille, nykyään esikoisteoksesta jaetaan Helsingin Sanomien palkinto. J. H Erkon kirjoituskilpailu on myös.

J.H Erkko on myös suomalaisen aforismiperinteen aloittaja. J H Erkolla on omat sivut täällä. Sivuilta selviää, että "tunnetuin Erkon sanoihin tehty laulu on varmaankin joululaulu No onkos tullut kesä. Myös Hämäläisten laulu ja Kansalaislaulu kuuluvat suomalaiseen yleissivistykseen".

Ensimmäinen J.H Erkon runoteos näki päivävalonsa  jo 1870, eli varsin varhain

Olen hankkinut  Elisan e-kirjasta hänen kootut teokset. Teos on maksuton, mutta pitää kirjautua Elisan asiakkaaksi. 

Myös Gutenbergissa on hänen kootut teokset I ja II. Gutenbergin I-osa löytyy täältä.

Poimin II-osasta hyvin Kalevalaisen runon sanoiltaan, rytmi on katkonaisempi kuin Kalevalassa.

J. H. Erkko,Otava, Helsinki, 1910, KOOTUT TEOKSET II: RUNOELMIA 1886-1906

MALTU, MIELENI.

Maltu, mieleni!

Taltu tasaiseen,

Niin voit airoella aukealle.

— Airot särryt on

Kiihko Kullervon. —

Hilli luontosi,

Lennä vakaiseen,

Niin voit sinkoella loitommalle.

— Louhi raivossaan

Katkoi sormiaan. —

Totta puuhaat, etsit oikeata

Lemmen voimin.

Käytä mielenvartta vakavata

Töin ja toimin.

Ykkösosasta KOOTUT TEOKSET I poimin kaksi runoa, avausrunon Lukijalle, tässä minusta on Kalevalainen poljento, vaikka tematiikka on aivan runon nimen mukainen, minusta rytmillisesti trokeemainen.

LUKIJALLE.

Täss' on virteni vähäiset,

Lapselliset laulelmani!

Suosit niitä vai vihannet,

Ethän polkene poroksi.

Kun et viihdy kuulemahan,

Ohi korvaisi kuleta,

Salli ilmoja samota,

Koetella korkeutta:

Kyll' on taivaalla tiloja

Sävelille suuremmille,

Saati pienen lehtolinnun,

Lauluille vähäväkisen....

En tiedä lainaanko jo liikaa, mutta isänmaallinen mies kirjoittaa isänmaallisia runoja, laitan vain alun …

SUOMALAISELLE.

Vieläkö on urhoutta

Suomalaisen suonissa?

Saiko suku raikkautta,

Saiko miehet miehuutta,

Niinkuin oli isiemme

Rinnan alla urhous:

Armahalle

Isänmaalle

Kuolema tai vapaus!

Viimeisen lainaamani runon molemmissa säkeistöissä mettisen seikkailut runon keskivälillä ovat hyvä oivallus, minusta hyvin suomalainen ja isänmaallinen runo.

KOHTALOSI, SUOMI.

Oletko jo löytänyt, sä Suomi,

Satamasi, tyynen landekkehen,

Miss' ei läiky laineet myrskyisinä,

Rannoiltasi lyöden lohkareita,

Sortamalla sulot suojastosi?

Oletko jo löytänyt, sä Suomi,

Laakson, missä kukkain, pensahitten

Varjostossa vietät vapautta,

Nautit ilon, elon hekumata,

Mettinen kuin nurmen-kukkasista

Mettä imee, ihaa kauneutta?

Vaiko, Suomi, seisot kukkulalla,

Kirjavana mihin kuvastaapi

Onnesi sun taivas tähtinensä,

Selvinnynnä epäilyksen säistä?

J.H Erkon runoja on todella paljon Gutenbergissä ja Elisa-kirjassa, eli kannattaa tutustua.

Hannu Kankaanpää:Kolmas lakeija

Hannu Kankaanpään runoteos Kolmas lakeija on samalta vuodelta kuin Boris Verhon Varastossa aina palaa valot, jonka luin , pidin ja arvioin.

Kankaanpääkin on saanut J. H. Erkon palkinnon esikoisrunokokoelmastaan Sukupolvi (1980), jota en ole lukenut.

Kolmas lakeija on Kankaanpään neljäs teos. Runoteoksen mitta on 52 sivua ja runot on ryhmitelty viiteen osaan, josta ensimmäisen nimi on KOLMAS LAKEIJA.

Kuten olen maininnut, en ole runouden (asian)tuntija, ja tämä teos meni minulta aivan ohi tai siis yli. Lukaisin teoksen, luin sen ja vielä kertasin lukemani, enkä pysty pureutumaan juuri mihinkään.

Esimerkiksi s 16

Sinua ei pahoinpidelty

kylliksi. Et rakasta

itseäsi

         kuin toista.

Pätemisen ja tuhon

kiikkulaudalla

laudalla siinä

kauhot vikaasi

kunnes hyökkäys

pimeään ...

Ensimmäinen säkeistö ei sisällä  tasatavuja, alkusointuja, ainoa jonka ymmärrän on raamatullinen  ”rakasta lähimmäistä kuin itseäsi” tai siihen viittaava lähtökohta, joskin alku on jo hämmentävä.  Loppusointu on ehkä rakasta, toista

Toisessa säkeistössä on sentään toistoa, sana laudalla toistuu, päteminen ja tuho ovat kyllä laudan elementtejä.

Kolmas säkeistö jättää pimeään, eli minun varastossani sammui valo, loppukaneetin ja virka-aika –kohdalla

Helpottaisiko kenties analyysia jos ensimmäisessä säkeistössä ottaisi ei ja et -sanat pois ja miettiminen helpottuisi, mutta merkitys silti jumittuisi.

Runo sivulla 28 on hieman helpompi ja minusta varsin hyväkin

Maailmassa joka hapettaa

rohkeuden kuparin

niin moni meistä pystyttäisi

pronssista muistopatsaan

haljenneille toiveilleen

jotka toteutuivat

Ensimmäinen säkeistö liittää rohkeuden kiillon, ja siihen kohdistuvan ulkoisen hapettumisen, toinen säkeistö vesittää ajatusta, koska pronssi on kuparin ja tinan seos, jossa luultavasti kupari ei helposti hapetu, toisekseen kuparin oksidikerros ”patina” suojaa kuparipintaisia esineitä, mutta luultavasti runoilija ei ole ottanut tätä huomioon :)  Rohkeushan voisi olla turvassa patinan suojassa, ja kukoistaa sieltä, eli pintakiilto olisi poissa, mutt' ei kuunaan rohkeus'.
Kolmas säkeistö sammuttaa ymmärryksen hennon lepattavan liekin, mutta luultavasti tarkoittaa, että toiveet toteutuvat osin rikkinäisinä, ja niille kannattaa pystyttää monumentti.

Pyydän anteeksi lukijoilta ja runoilijalta, mutta enempää en saa irti, monista runoista en ymmärrä tämänkään vertaa, ja luultavasti yllä oleva ei ole sitä, mitä runoilija on halunnut valistuneelle runojen lukijoille välittää.

Netistä löysin yhden muun analysoinnin, joss' on ymmärretty teos syvällisemmin.