Runouteen liittyvä blogi. Arvioin lukemiani runoteoksia ja blogissa jotakin itse kirjoitettua runon tapaista ja sekalaista sekoilua. Koittakaa kestää. Yhteystieto jokken.kirjanurkka (at) gmail.com.
tiistai 13. lokakuuta 2015
Rudyard Kipling runoilijana
Rudyard Kipling (1865 - 1936 ) voitti Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1907. hänen tunnetuimpia kirjojaan ovat Meren urhoja, Kim, koko maailman ystävä, sekä Viidakkokirja.
Rudyard Kipling tunnetaan myös runoilijana ja joka Aale Tynnin kirjan mukaan ylisti miehisiä ja ritarillisia hyveitä, ja runot "poikkesivat edukseen ajalle tyypillisestä väsähtäneestä kirjallisuudesta". s.121. Polittiinen maailman katsomus oli myös briteille myönteinen.
Kiplingiltä teoksessa on vain kolme Yrjö Jylhän kääntämää runoa. Jokainen runo on sivujen mittainen, eli näitä runoja lienee mahdoton opetella ulkoa ja lausua.
Balladi idästä ja lännestä kertoo tarinan Kemalista ja everstin pojasta, jotka ystävystyvät, Kemalin varastettua everstin raudikon, tarinan kuluessa raudikko saadaan takaisin ja miehet ystävystyvät.
Kemal on lähtenyt miehineen ulos saaliin ajohon
ja on ryöstänyt everstin raudikon, jok' everstin ylpeys on
...
Mut everstin nuori poika nous, näin huus partiojoukolleen:
Kuka teistä mulle sanoa voi, miss' on hän saaliineen?
...
He silmästä silmään katsoneet ovat suoraan toisiaan,
he valan vannoin yhtyneet ovat veljesatriaan
...
Seis, miehet! everstin poika huus, löi tulta silmäin lies,
oli rosvo hän vielä viime yön, nyt onhän meidän mies
...
Runo on kolme ja puoli sivua pitkä.
Näytteinä Tynnillä on vielä kaksi ja puoli sivuinen Viimeinen merilaulu sekä kuusisivuinen Mary Gloster
maanantai 12. lokakuuta 2015
Kireex veti
Kaikki MULLE heti
HETIHETI
Kireex veti
Emmä voi ventata ees hetkistä
Kun elämä on niin hektistä
-Jokke 2015-
torstai 8. lokakuuta 2015
Tule luo, runoja ja lauluja rakkaudesta
Tule luo, runoja ja lauluja rakkaudesta on rakkausrunojen kokoelma, jonka ovat toimittaneet Katri Helena Kalaoja ja Panu Rajala. Tämä on Otavan painos vuodelta 1994.
Teos on kuudessa osassa ja runoja on pitkälti yli sata. Osiossa "Anna mulle tähtitaivas" on Katri Helenan esittämien laulujen sanoja, joita ovat tehneet Jukka Kuoppamäki, Chrisse Johansson, Toini Karivalo ja Jukka Saarinen, jonka kynästä on lähtenyt kappale Tule luo, jonka kuuntelin youtubesta, ja sanat oli kirjattu tänne ylös.
Luultavasti runonurkan lukija luulee, että teos on huono. Ei kuitenkaan ole, vaan hyvä, runot ovat nimittäin huolella valittu ja runoilijoiden kavalkadi on mahtava: Arvo Turtiainen, Eila Kivikk'aho, Pentti Saaritsa, Aale Tynni, Mika Waltari, V.A Koskenniemi, Tiina Kaila, Lauri Viljanen, Eino Leino L. Onerva, J.H Erkko, Ilmari Kianto, P. Mustapää, Kaarlo Sarkia, Kirsi Kunnas, Aila Meriluoto, Aulikki Oksanen, Katri Vala, Eila Pienimäki, Lasse Heikkilä, Aaro Hellaakoski, Yrjö Jylhä, Pentti Saarikoski, Lassi Nummi ja Elina Vaara ja vielä lisäksi monelta muulta suomenkieliseltä runoilijalta, lisäksi on käännösrunoja, Catullukselta, Sapfolta, Edith Södergranilta, Pär Lagerkvistilta, ja Jaroslav Seifertiltä, joitain mainitakseni
Arja Tiaselta ja Tommy Tabermannilta ja V.A Koskenniemeltä on aika paljon runoja. Runoilija Tiaisen olen aiemmin noteerannut, mutta en juurikaan lukenut.
Arja Tiaisen viiden rivin nimettömän runon alku kuuluu:
Ei rakkaudessa ole valintoja.
Se on huima laskettu rinne, hyppy mäeltä.
Ja alastulo on aina yhtä epävarmaa ..
V.A Koskenniemi on loppusointujen mies Sisarsielun ensimmäinen säkeistö kuuluu:
Mun edessäni epätoivon nielu
mun otsallani kaikki kukat maan
oi lienetkö sa jossain, sisarsielu
jok' ymmärtäisit minut kokonaan?
Jätän lyyrisimmät ja kauneimmat runot siteeraamatta, jokainen lukekoon itse. Liiallinen lainaus on epäreilua runoilijoiden ryöstöviljelyä.
sunnuntai 6. syyskuuta 2015
Tommy Tabermann: Veren sokeri
Tommy Taberman: Veren sokeri, Gummerus 2008, sivumäärä 120.
Tommy Tabermann (1947 - 2010) lienee yksi Suomen myydyimpiä nykyrunoilijoita. Hän on nimeenomaan pitkän linjan runoilija, mutta muistan hänet myös loistavana Uutisvuodon kapteenina ja hyvänä kolumnistina, Me -lehden jutut on myös julkaistu kirjana.
Veren sokeri lienee niitä viimeisiä julkaisuja, mutta laatuteos heti ensi runosta alkaen.
Hyvällä runoilijalla on itseluottamusta käydä asiaan. Ensiruno Kun rakastat alkaa: "Rakkaus on pyykkäreistä parhain, se kuuraa kaksin käsin", näin voi kirjoittaa vain runoilija. Runo päättyy:
"tiedät ehdottoman varmasti että ne jotka rakastavat eivät ikinä kompastu". En ole rivittanyt säkeitä.
Tabermannin runoista on moneksi, hän osaa kirjoittaa myös halusta:
Outo on halun lintu,
ei kesyynny,
ei syö kädestä ...
Veren sokeri on toisen osan nimi, veren sokerista ja veren makeudesta puhutaan pitkähkössä nimettömässä runossa, joka polveilee
Veri muuttuu makeaksi
kun annamme sille luvan
Bagdad Spa -runo ottaa kantaa botoxeihin, ja muihin turhiin asioihin ja runo päättyy:
Bagdad Spa
äläkä edes yritä laskea
kuinka paljon kärsimystä maksaa
yhden omahyväisen elättäminen
Runoteoksessa on riittävästi vaihtelua, Seiniin kirjoitettua -osiossa on napakoita lauseita:
Kaikki orjat
eivät kulje kahleissa
Kulta -runo on minusta myös hyvä
Kulta
Kultaa et saa mukaasi
et vaikka kuinka
anoisit kyynelsilmin,
et vaikka kuinka
ompelisit taskuja
käärinliinaan
Kultaa ovat kyyneleet
kun ne eivät ano, pyydä mitään
mutta kaiken ovat valmiit
ilmaiseksi antamaan
Runo jatkuu vielä viiden rivin voimin.
Parasta kirjasta en voi kertoa, ja se on Tabermannin runojen teema ja voima, eli kahden kauneus, rakkauden voima. Tabermann on runoudessaan sillä tasolla, että erotiikastakin hän uskaltaa ja osaa kirjoittaa.
En ole lukenut Tabermannin kaikkia teoksia, tämä tuskin on paras, mutta hyvä teos.
Suositan kaikille, ainakin yksi teos kannattaa lukea, nämä vaikka ovat hyviä, aukenevat helposti, ja Tabermannin teesit on helppo hyväksyä.
keskiviikko 26. elokuuta 2015
Reijo Mäen novellikirjailija Luusalmi: Siivellä eläjä
Reijo Mäen novellikirjailija Luusalmi: Siivellä eläjä, Otava 2015, sivumäärä 191.
Takakannen mukaan Siivellä eläjä -teoksen kirjoittaja ei ole Reijo Mäki, mikä mielikuva tulee helposti kirjan kannesta ja osasta tekstiäkin. Mäen itsensä tekemäksi teos on liian laimea, liian kiltti ja velloo lutuisasti luuseri Luusalmen arjessa.
Kirjan teksti ja teemat olivat tavallaan oivaltavia, mutta minulle ei välittynyt kirjasta oikein mitään tunnetta ei edes ärtymystä, kaikki tuli suodattimen läpi, kirja ei ollut hauska eikä edes ilkeä.
Siivellä eläjä haahuilee Vareksen hahmojen ja miljöön keskellä, se kertoo harhaisen novellikirjailija Luusalmen enkelikokemuksista, viinaharhoissaan hän kirjoittaa tätä Siivellä eläjä -parisuhdeopasta yhdessä viinapörriäisten Metatronin, Pitkäkorvan, Domen sekä Leijonankidan kanssa. Voi tuntua hauskalta, mutta voin vilpittömästi vakuuttaa, että kertaakaan en edes meinannut nauraa, eikä kyllä itkettänytkään, Juha Vuorinen on juopon nykymiehen kuvaajana Suomen ykkönen.
Turun katuja ja ravintoloita luetellaan. Parhaiten tunnen Runosmäen Pirunpellon. Olen käynyt paikalla suunnistaessani lukuisia kertoja ensimmäisellä kerralla tosin loppusyksystä pimeällä ilman lamppua, ilman karttaa ja kompassia kävellen, pirunpeltoa en silloin hahmottanut. lähdin vain kyltin mukaan enkä tajunnut pimeyden tulevan ja kivikkojen paljoutta..
Paikalla on siis paljon kiviä, epäilen, että Luusalmen tapainen juoppo edes eksyisi moiseen paikkaan, koska kuten korkeuskäyristä selviää pitää hieman kiivetä ja kivissä löytyy.
Siivellä eläjä -teoksessa on näitä parisuhdeohjeita isolla ja mustalla tekstillä. Ensimmäinen lainaus sivulta 75:
Jos haluat nähdä enkelin, älä leiki
salapoliisia, salaista agenttia äläkä
yksityisetsivää. Odota kärsivällisesti.
Kuuntele
Kirjassa on kuivia viitteitä Bond-elokuviin, joista yksi viite on tummennettukin sivulla 91:
Elät kahdesti
Filmin nimi on siis Elät vain kahdesti.
Sivulla 121 on näitä alatyylin juttuja
Kun menet naisesi tyköön
älä unohda kumisukkaa
Lopussa Luusalmi selviää, ja höpisee etelään lähdöstä, jonne Reijo Mäen Tulivuoressakin esiintyvä Wellu Komppa yhdessä luottotoimittajansa Dandy Wileniuksen kanssa on suunnannut "ginivalkoisin siivin".
Luin pari arviota netistä, ne olivat varsin neutraaleja tai myönteisiä
Takakannessakin lukee "syvähenkiseksi viisaudeksi naamioitu huumori iskee lukijaan kuin tarjottimellinen Talonmiehen vapaapäiviä". Minusta tässä ei ollut syvähenkistä viisautta ilmeisesti olen liian pinnallinen idiootti tajutakseni tätä syvällistä viisautta.
Ostin kirjan kovakantisena.
torstai 20. elokuuta 2015
Gustaf Erik Eurén: Kaffe ja tupakki
Gustaf Erik Eurén: Kaffe ja tupakki, lukemista kansalle n:o 46, 1855, luettu Projekt Lönnrotin kautta.
Tämä oli avartava teos, jossa esitellään kahden suositun nautintoaineen kahvin ja tupakan historiaa ja silloista nykyisyyttä. Tämä on myös ikkuna 1800-luvun "lukemistoon".
Kirjassa sijoitetaan kahvin juonnin alku 1450-luvulle, vaikka nykytietämyksen mukaan kahvi on paljon vanhempi "keksintö".
"Kaffejuominen kuuluu kokonaan kykyisempiin aikoihin. Vanhat Grekalaiset ja Romalaiset eivät tästä juomasta tienneet mitään. Eräs vanha arabialainen kirja asettaa kaffejuomisen 15 vuosisadan keskipaikoille, josta päättäen se olisi noin 400 vuoden vanha. Joskin kirjassa eiväitetä, etteikö kahvia oli tunnettu jo aiemmin. "Tässä tosin ei ole kaffejuomisen alkua osoitettu, mutta kuitenki sen leviäminen Arabiassa, josta se sitten yli koko maailman on saatettu".
Opuksessa maiden asukkaat kirjoitetaan isolla kirjaimella.
Kahvipensaita kuvaillaan oikein:
"Arabiassa ja Javan luodolla nousee kaffepuu 8-10 kyynärän korkuiseksi, mutta länsi-Indiassa ei sitä päästetä siihen korkeuteen, vaan leikataan oksat poikki ajallansa, josta se paremmin vesoo, tulee haaraisemmaksi ja antaa niin enemmän hedelmiä". Kahvipensaita tosiaan leikataan.
Kahviherneen harhaanjohtava nimikin otetaan huomioon:
"Valkoiset ja hyvähajuiset kukkaset istuvat rypälettäin lehtien loukossa. ... Kukkasia seuraa punainen hedelmä, joka sekä muotonsa että kokonsa vuoksi on kirsipuun marjan kaltainen, suurempi ja punaisempi kuin tuomen marja. ... Nämät kutsutaan kaffepöönäksi (kaffeherneeksi), joka on väärä nimi koska ei hedelmä ole palko vaan marja".
Kahvipapu on marja, ei siis missään palon (nominatiivi: palko) sisällä.
Opuksen mukaan kahvihuoneita on ollut jo 1500-luvulla Konstantinopolissa
" Vuonna 1554 asetti kaksi miestä erinäisen kaffehuoneen Konstantinopolissa; siellä oli hienot istuimet, tarittiin kaffeeta, juotiin, pelattiin schack-peliä ja iloittiin"
Muutenkin teoksessa pidetään kahvia hyvänä asiana
"Siis on kaffeherne ja kaffejuominen suureksi palkinnoksi niille, jotka aivan vähän lihaa saavat syödäksensä".
Kahvin juonti lisää ulkomaan kauppaa, sillä kahvin tuonnin maksamiseksi pitää vastaavasti viedä jotain muuta ulkomaille.
"Kaikki ulkomailta tuodut aineet ovat siis maksettavat oman maamme tuloilla. Viimisessä kädessä on kauppa sula vaihetus. Jos taas ajattelemme ulkomaitten ihmisten tilat, niin havaitsemme että he maksavat meidän maamme kalut heidän maansa ja työnsä tuloilla. Ellemme nyt ostaisi mitään ulkomailta, ei kaffeeta eikä muuta, niin arvattavasti eivät taitaisi hekään meiltä mitään ostaa. Kaikki kauppa olisi tykkänään loppu".
Tämä on totta, ja ulkomaan kauppa on Suomelle tärkeää
Liiallisesta kahvin juonnista varoitetaan näin:
"Ei ole taivaan kannen alla sitä ainetta, terveellisintäkään, joka ei ylöllisesti nautittuna tulisi vahingolliseksi. Ja tietty asia on myös että mitä voimallisempi aine, sitä pikemmin taitaa se myös vahingoittaa."
Tupakki.
Tupakki -kappaleen alku on valaiseva:
"Kaikkein maailman kasvuin seassa on tupakki merkillisimpiä. Se on myrkyllinen ja kuitenki nautitsevat sitä melkein kaikki ihmiset yhdellä eli toisella tavalla".
Tätä itsekin olen pohtinut, miksi myrkyllistä ainetta saadaan myydä tai halutaan päivittäin käyttää?
Tupakan löytämisesta Euren kirjoittaa:
"Koska Hispanialaiset ensin tulivat Amerikaan, löysivät he tnpakkikasvun. Matkustavaiset Amerikassa kertovat että ihmiset siellä, ennen Europalaisten sinne tultua, käyttivät tupakkia lääkkeeksi; erinomattain oli se aivan hyvä lääke haavoissa".
"Myös kertovat ensimäiset matkustavaiset Amerikassa että Meksikon kuninkaallisessa hovissa oli tapana tupakkia polttaa kieruissa taikka sigarrina. Koska Englantilaiset ensin tulivat Amerikaan, löysivät he saman tavan, erinomattain Virginiassa, jossa vieläkin kasvaa hyvin arvossa pidetty tupakkilai".
Seuraavaksi puhutaan tupakka-nimen historiasta
"Europalaisten näyttää saaneen ensimäisen tiedon tupakista Antillien saaristossa, sillä nimi Tobako on Haitin kieltä, merkiten sitä putkea, jolla tupakkia poltettiin, eikä siis itse tupakkia. Tupakin meksikolainen nimi on yete ja perulainen nimi sagri. Mutta tyhjä luulo on se että tupakin nimi on otettu Tobago nimisestä luodosta".
Eurenin mukaan tupakan nimi tulisi haitin kielestä ei Tobago-saaresta!
Tupakan savu on syöpävaarallinen aine (lähde esim. täällä). Eurenin tekstin mukaan Jaakko I oli jo tajunnut tupakan vaarallisuuden: "Sentähden, o kansalaiset, jos teissä vielä on vähäkin häpyä, niin pankaat pois tuo hullu nautinto, jonka alku on hävyttömyys, joka tietämättömyydestä on tavaksi otettu, joka voiton vuoksi levitetään; nautinto, jolla Jumala vihoitetaan, ruumiin terveys hävitetään, kotoelämä katkerutetaan ja kansan arvo ulkona sekä kotona häväistään; nautinto, paha silmille ja
vielä pahempi nenälle, aivoille vahingollinen ja keuhkoille kalvavainen; nautinto, jonka paksut, mustat savupilvet antaa oikean kuvauksen helvetin kaasusta."
Gustaf Erik Eurénin (1818 - 1872) lehdykkä Kaffe ja tupakki on ollut myynnissä nimellä lukemista kansalle n:o 46 vuonna 1855, minusta miellyttävä tuttavuus ja suosittelen perinnetutkijoille ja kaffen ystäville.
keskiviikko 19. elokuuta 2015
Kulutusjuhlan tyly loppu
Soitellen alkoi Suomen eurotaival
oltiin kuin herrasväki Titanicissa
syötiin, juotiin, tuhlattiin
ja vielä lisää kulutusjuhlittiin
lisää, lisää lisää palkkaa
lisää, lisää julkisia palveluita
lisää, lisää tukia
lisää, lisää kaikkea
lisää lisää lisää valtion velkaa
unohtui tarkka markka
Ei törmätty jäävuoreen
tuli vain pari finanssipuhuria, ja Nokia tuho
Valtion kassa on ollut kauan jo kuiva
mutta jatkuu vielä härmäläisten tolkuton uho
etelän tantereilla möykkäiltiiin, Suomi on ollut liian nuiva
Euroaikana saa markkinoilta valitettavasti lisää velkaa
Edessä on pian kassakriisi ja lopullinen lama
Olisiko nyt hyvä tunnustaa ikävä jama
On pakko alentaa palkkoja ja purkaa saavutetut edut
ja vielä tukkia verovuodot ja kiristää vyötä
muuten on tarjolla porua ja monta pimeää unetonta yötä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






