torstai 5. tammikuuta 2017

Mika Kivelä: Elukkavaunu




Mika Kivelä: Elukkavaunu, 2016 Kirjokansi, sivumäärä 170.

'Räkäkännirunoilija' Mika Kivelä on tunnettu roiseista, mutta inhimillisistä runoteoksistaan. Inhimillisistä, sikäli, että ihmisellä ei aina mene hyvin.

Inhimillistä toimintaa on myös Mika Kivelän Elukkavaunussa, joka on herran ensimmäinen romaani.

Elukkavaunun minäkertoja 35-vuotias krapulainen mies herää sidottuna sängyssään sateen ropinaan, ja Kwai-joen sillan teemaa kuuluu vihellettynä keittiöstä. Mies on kytketty käsiraudoin sänkyyn ... avain pitää "paskantaa ulos" ja pian ropisee muukin kuin peltikatto. Monesta kuulostaa kuvottavalta ja varmasti onkin, mutta kun takapuoli paukkuu sinappia seinään, niin tämä oli aika hauskasti todettu, ja tähän liittyy myöhemminkin koomisuutta, ja etovuutta, myös laatta lentää...

Kun rahaa ei ole, sitä tienataan varsin erikoisella tavalla....

Tässä kirjassa on kaikki tai joillekin ei mitään,tai vaikka molempia, minusta välillä oltiin aika kliseisiä, välillä leikkasi aika terävästi.

Turussa seikkaillaan tai paremminkin sekoillaan. Tarinaan kytkeytyvät Härkä Härkönen ja Näätä.

Kirjan päätepiste on sellainen, että tuskin tälle tulee jatkoa

Luin kirjan nopeasti, varasin sen kirjastosta,  teen tiettäväksi, että tämäkin on ulkona kaikkien tutustuttavana.

****
Mika Kivelä on turkulainen runoilija, jonka runoteoksista
Räkäkännirakkautta
Dumdum
Haudattu
olen blogannut

2/100 #satasuomalaista täällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti