torstai 20. syyskuuta 2012

Nahan luonti

Nelistää runoratsu paikalle. Ärähdän runoratsulle, että syyskuu meni täysin koomassa. Runoile se väkevästi, runoratsu hirnuu, jos et saa lyyrillistä runoa, vonkhaa, vingu, herätä niitä tunteita, aitoa tunnetta paperille, valuta sappesi lehdille, kyyneleesi, onnesi laita likoon näppäimistö laulamaan.


Syys

Syksy meni apeasti
näin tulevaisuuden kapeasti
työkaverit puhuvat kopeasti
paloin loppuun taas nopeasti

Ei tuossa ollut mitään tunnetta, vain turtumusta, tao tiiviimmin riimiä



Syntipukki

Töissä löysivät syntipukin
sitä tölvii vuorollaan kukin

viihtyvyys kiusaajilla kasvoi oivasti
syntisäkki taas verta aivasti

No tuo on hieman parempi, mutta unohda jo ne lapselliset loppusoinnut.
Puren kieleen, en!




Vastarintaan

Työpaikalla vallasta väki taistelevi
kun työläisjoukko areenalle astelevi

kunniasta häpeästä ja asemasta
palkasta, pomon suosiosta kamppailevi

Kaunan kiväärit jatkuvasti paukkuvi
kateuden kapiset rakkikoirat haukkuvi

yöksi taistoo raukeevi
toiset nautinnossaan nukkuvi

heikot valvoskelee,
tuskaansa tihuttelee

hammasta pureevi,
aamuksi itsensä kovettavi

aamun hyiset ensi viillot
murtavi mielen suojauksen

hajottavi hauraat unelmoidut
ohjeet läheisen kultivoidut

Menee yö, toinenkin uneton, iloton, vierähtää viikko, kiertävi kuu, sitten ..

Nahan luonti

Reviirini oman turvaan
kahvihuoneeseen varmana kurvaan

varpailleni en anna enää hyppiä
rusinoita työkakustani nyppiä

kiusaajille rajani näytän
omaa oikeuttani käytän
loin nahkani, toteutin tahtoni

---
Julkaisemattomasta kokoelmasta Sanojen Seitti (c) Jocke Böcker 2012, runot 31-34

tiistai 18. syyskuuta 2012

Työn ilottomuutta

Kahdet kasvot työpaikalla

Työpaikalla ilmassa on kateutta ja kiimaa
riidan jäätävää viluttavaa viimaa

lämmitä ei edes poskisuukot
kun selkää satuttavat puukot

Töissä sipistään ja supistaan
vaan pomolle työkavereista rutistaan

edessä ollaan mielin kielin
takana viekkain mielin

vihapuhetta perätöntä kylvetään
ansioille toisen syljetään

Kutsutaan paikalle konsultti
oiva kehittäjä mutta suupaltti

Ohjauksessa kitistään ja parutaan
toinen toista torutaan

… ja tukalammaksi tulee


Saikku

Onttous mieltä kaivaa,
monenmoista fyysistä vaivaa

auttaisko sairasloma?

ei kellisty paha olo vaan jatkuu,
Nukkumatti josko illalla saapuu

Unettomuus on onnettomuus


--
Julkaisemattomasta kokoelmasta Sanojen seitti (c) Jocke Böcker, 2012, runot 19 ja 20

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Karja Kiven Seitsemässä veljeksessä



Tarkastelin postauksessani Juhani Ahon Juha teoksessa esiintyviä lehmä-viittauksia.

Juhani Aho osoittautui todelliseksi ”lehmä-tietäjäksi”. Aleksi Kiven Seitsemän veljen -kuvaus on enemmän korven raivausta, metsästystä, itsensä etsimistä ja löytämistä kuin karjan hoitoa, mutta lehmä-viitteet ovat sangen runsaat.

Seitsemässä veljeksessä mainitaan sana lehmä ainakin seitsemän kertaa, ainakin kerran on muodossa lehmiä, on siis kahdeksas kerta. Karja mainitaan 35 kertaa, ometta 7 kertaa sekä nauta 5 kertaa, sonni –sana on 33 kertaa (Sonnimäki 13), myös sanat härkä ja härjä ovat yleisiä eikä vähiten Hiidenkiviseikkailun vuoksi.

Ensimmäisessä luvussa Laurin ehdotukseen Aapo toteaaPeriköön hän talosta kappaleen maata, johon hän rakentaa huoneensa ja pellot sen ympärille. Saakoon hän myös osaksensa jonkunmoisen niittulohon, ja olkoon hänellä valta raivata itsellensä metsästä heinämaata lisäksi, niin että voi elättää pari hevosta ja neljä, viisi nautaa. Ja ilman yhtään veroa ja ulostekoa viljelköön tilaansa ja nauttikoon sen tuotteita niin hän kuin hänen lapsensa, eleskellen rauhassa omalla pohjallansa

Tässä mainitaan sama määrä lehmiä, mitä Juhani Ahon Juhalla oli, eli viisi, eli piti talon maidossa, voissa. Joksin veljet Impivaarassa ollessaan pitävät "10 nautaa ometassa"
***
Impivaaraan muutetaan, ja karhun kaatoon lähdetään. Härjät häiritsevät ja seitsemän niistä pian hengettömänä hurmeisella tantereella makaa. Loput laumana perään säntää, ja veljet hiiden kivelle käkkimään.
Tämä kuvaus ei minusta ehkä kuvaa tyypillistä tilannetta. Miksi härjät olisivat laumana, lihakarjaako se oli? Talvella moinen lauma ei minusta mahtuisi navettaan, eikä voisi olla ulkonakaan. Vaikka veljet väkivaltaisia härjille olivatkin, moisen härkien maanisuuteen en usko. Tämä täytyykin nähdä taiteellisena allegoriana ja juonen osana, mutta minusta karjaa ei Kiven klassikossa käsitellä samalla lailla kuin Juhani Ahon Juhassa. Kivi käyttää karjaa taustalla, ja juonessa. Juhani Ahon karja oli kuvattu sellaisena kuin se luonnossa on.

***
ja korvesta tullaan uudestaan ihmisten ilmoille.
” Virnapäisinä talon naudat, niin uhkea sonni kuin vakavat lehmät, juoksivat tuonne, tänne, ja ympäri kaikui huuto, möry ja poru, kun Jukolan veljekset löivät ja kun Toukolaiset löivät heitä vastaan …

Tässä vaikuttaisi lehmät ja sonnit kulkevan samassa laumassa.
***
Kahdennessatoista luvussa kuvaillaan lypsämistä aholla, ja tarhaan pistämistä.
Mutta kotia jäivät Simeoni ja Timo, jäivät karjan korjuun tähden; ja ammuten ja kelloin kilinällä palasivat jo vääräsarviset laitumeltaan pitkin kanervaista nummea. Ja kantoisella, kuivalla aholla lypsettiin märehtivät lehmät, ajettiin siitä tarhaan, jossa he pian toinen toisensa perässä vaipuivat alas havuisille vuoteillensa. ..
Lehmät varmaankin märehtivät seisaallaan, mutta myös makuullaan. Minusta ulkoolosuhteissa lehmät hakevat makuupaikakseen kuivan paikan. Suomen karjalla voi olla sarvet esimerkiksi länsisuomalaisella lehmällä, sarvet voivat olla toki vinossakin, yleisempää on nutipäisyys.
***
Toiseksi viimeisessä luvussa tapahtuu taas karjan siirtämistä
Sitten astelivat Simeoni ja Timo, kumpikin taluttaen ammuilevaa lehmää karjan aluksi Jukolan omettaan. Mutta viimeisenä vaelsi veli Eero, johdattaen nuorasta pientä, könttipäistä sonnia, joka oli määrätty pitämään talon karjan karttumisesta murhetta. Kernaastihan seurasi sonnimulli lehmiä, astellen heidän jäljessään vallan kopealla mörinällä …
***
Viimeisessä luvussa Kivi kirjoittaa
Päivä oli kuuma ja helteinen, etäällä ukkonen jymisi ja sumuna parveilivat paarmat ja kärpäset, saattaen karjan kiilivään kimmaan. Mutta ennen iltaa oli hän koonnut karjansa taas ja asteli iloisena kellojen kilinässä kotia. Sitä päivää hän nyt muistelee ja hymyää…

Tässäkin karjalla on kellot kaulassa, kuten Juhani Ahon Juhassa. Paarmat ja kärpäset tosiaan lehmien ympärillä pörräävät. Tässä Kivi paljastaa suhteensa karjaan, hän ylistää Suomen lehmää.

perjantai 14. syyskuuta 2012

Kierrätystä ja vanhempainvartteja


Vanhemmilla tuntui joskus olevan pinna kireällä

Kierrätystä

Kiitos kunta kierrätysaapisista
repaleisista,
irtosivuista, ja puuttuvista

Onneksi äiti osti kirjakaupasta  ikioman
sillä pärjäsimme ykkösvuoden ja yli loman


Äidin mietteet

Pojan reppu maata viistää
Kyl mä jaksan poika kiistää

Raskasta ol sen myönnän
joka päivä kierrätyskirjat kun pojan reppuun työnnän

Mitä tehdään verorahoin meidän?

pitäisi koulun alkuun panostaa
ja kunnon materiaalit ostaa



Vanhempainvartit

Opettaja tapaa äidit isät
kiireessä, äreänä

Läpi käydään unohdukset, kaikki kuona
vihko kotona, ja eikä maistu koulumuona

lasta aletaan painaa harmaaseen kuosiin
tää on alku pitkiin tasapäistämisen vuosiin

Loppui leikin aika
ja koulutenhon taika





--

Kokoelmasta Parhaat koululaisrunot ovat (c) Jockes Kola, ei julkaistu (ja tuskin julkaistakaan :)

tiistai 11. syyskuuta 2012

Maniani on mani


Euroopassa myllertää , varat ja maiden verot valuvat velkoihin: runojenkin on oltava lyhyitä, tehokkaita sloganeita ajanhengessä. aprikoin.

Mottoja Manista

Maniani on money,
mania, mania, lisää mania.

Kun money talks,
köyhät kyykyttyvät

Kerro, kerro korkotaso,
kenellä on parhaat säästölistat

Ennen itsenäisyyden merkkinä oli oma valuutta,
nyt markkinoille kelpaava säästöohjelma

Raha on arvon mitta,
 rikkaat ovat siis arvokkaampia.

__
Velkapaperi jälkimarkkinoille
vai järki markkinoille?

--
ps Monen velkamaan pelastaisi lisäverot, 
ei lisäsäästöt






--
Mottoja Manista julkaisemattomasta kokoelmasta, Sanojen seitti, Runoja koko perheelle, MMXI by Jocke Böcker © 2012

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Koulun ruokala

Koulun ruokala oli mukava, oma opettaja oli aina mukana ja hänkin mukava, kaikkea hänkään ei nähnyt onneksi, eikä olisi ollut enää niin mukava.


Ruokavuoro

Kouluruoka hyvin maittoi
silloinkin kun Pete pippuria laittoi

kalapuikko aina maistuu
ruokalistassa se kuukausittain toistuu

allergia kummasti unohtuu
paistettu kala kun tuoksuu




Biojäte

Koulussa on toisinaan keittoa
voi se on pelkkää pois heittoa

valvoja kunnon annokset lautaselle mätkäisee
syö, muuten, merkinnän ope reissuvihkoon  lätkäisee

No, ruoka roskikseen heti salamana siirtyi
selkä kun valvojan hetkeksi kääntyi



--
Julkaisemattomasta kokoelmasta Parhaat koululaisrunot (c) Jockes Kola, 2012

perjantai 7. syyskuuta 2012

Laiduntavat


Laiduntavat

Ol hiehoja kolme, Lumi, Viti ja Mokka
vasikoita kaksi Niko ja Mokkavanilja

Lehmiä, lehmiä voi katsoa aina
ei tarvitse minnekään kiirehtiä
kuinka joku voi noin kauniisti märehtiä

Seuraa on lehmillä toisissaan,
Ruoho ravinnoksi jauhautuu leuoissaan

Yöksi karja yhteen hakeutuu
kun ilta hämärään pukeutuu

Kesän paras hetki, pyöräretki
lehmät laiduntavat ja pääskyset lentävät
murheet mailleen entävät

Lehmien lempeys

Lehmät ruohoa rouskuttavat
leukojaan aina louskuttavat

koiranputkea ja saraa syödä ehtii
hiljalleen vain märehtii

hännällään väliin suihkii
pois hyttyset turkiltaan pyyhkii

lehmät viisaita elikoita
terapeutteja mainioita

ei tarvitse aina pelätä
ja murheitaan selata

voi vain olla
onnellinen nolla.



--

Runot 26 ja 30 julkaisemattomasta kokoelmasta, Sanojen seitti, Runoja koko perheelle, MMXI by Jocke Böcker © 2012

torstai 6. syyskuuta 2012

Liu’uttaen lukemaan

Liu’uttaen lukemaan
Hiirellä on aakkoset aabeecee
luokka näin laulelee

liu’uttaen pitää oppia lukemaan
sitä joka ope nyt hokemaan

tavaus on väärää ja tautista
vanhanaikaista ja vaarallista

isä äiti mummi sen ties’
jokainen tavaaja lukutaidon ennenkin omaksui
vaikka ope tavausta kummasti vieroksui

Jouluun mennessä
tavaajat ja liu’uttajat
lukutaidon oppivat

Lukutaito on kultahippu
kirjojen maailmaan pääsylippu


--
___
Runo julkaisemattomasta kokoelmasta Parhaat koululaisrunot (c) Jockes Kola

 

maanantai 3. syyskuuta 2012

Hauenleukaista haastetta

Riimihärkä ja runoratsu laukkaavat paikalle.

Runoratsu räyhää


Rupea riimittämään runoa
säettä soinnitonta sepittämään

Hae hauenleukaista haastetta
muokkaa merkitysmaissia muhevaa
Helpot aate ja vaate unohda
painaa sekä lainaa hylkää

Loppusoinnut helpot unohduta
ytimen sanoista kuorituta
ajatuksia auvoisia avaa

herätä hekumaa
kirvoita kiihkoa

kapse korviin kohisuta
runon ratsu liitoon ravistuta
lukija läkähdytä
sanojen solinaan
merkitysten moninaisuuteen.

WTF....

Runoratsu katsoi voitonriemuisena minuun:
-Ymmärsithän!

Vastasin runolla
Neuvot runoratsun
oli kuin 100A Datsun

Riimitön härkä
on kuin sytytystulppa märkä

Haluan harrastaa kieltä härmän
Hioa teräväksi sanan särmän

Runoratsu poistui jupisten
En osannut sua sivistää
päätäni kivistää
pitää livistää

Näin ratsu pois nelistää




--
Hauenleukainen haaste julkaisemattomasta runoteoksesta Sanojen seitti, (c) Jocke Böcker, 2012