torstai 29. lokakuuta 2015

Hesen kylkäiset: Pikku Treeni sekä Ella&Aleksi Lenni Lokinpoika



Pikku Treeni -kirjaa jaetaan tai kirjaa saa Hesburgerin lastenaterian yhteydessä, jos ei ota minipehmistä (tai erikseen ostamalla). Olin matkalla ja söin pari kertaa Hesessä ja sain kaksi kirjaa.

Pikku Treeni -kirja sopii varmasti neljästä vuodesta ylöspäin, siinä opetellaan lukumääriä, ja siinä lasketaan ja opetellaan numeroita. Lisäksi pitää hahmottaa kuvien suuruusjärjestystä ja etsiä samanlaisia eli tässä opitaan hahmotusta.



Ella&Aleksi Lenni Lokinpoika, kirjoittanut Katri Manninen.

Tätä 25-sivuista kertomusta saa myös lastenaterian kylkiäisenä tai ostamalla erikseen. Luin tarinan ja se kertoi Lenni Lokinpojasta, joka ei opi lentämään, sekä Ellasta, jolla on omat haasteensa, mutta hän opettaa Leniä lentämään. Lopussakaan Lenni ei osaa jurikaan lentää, mutta on saanut onnistumisen kokemuksia, kuten Ellakin, joka on reipas tyttö, joka ottaa vastoinkäymiset hienosti ja yrittää uudestaan. Tekstiä oli varsin paljon, mutta myös kuvia.

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Seamus Heaney: Ukkosvaloa



Seamus Heaney: Ukkosvaloa, valikoinut ja suomentanut Jyrki Vainonen, WSOY 1997, sivumäärä 104.

Kokoelmassa on runoja pitkältä ajalta ja ne on valinnut suomentaja Jyrki Vainonen, hän suosittaa myös aiempaa Ojanpiennarten kuningas -teosta.

Harvemmin olen nykyisin mykistynyt runoteosta lukiessani, nyt olen.

Kansikuva on upea, siinä on sammakon kutua, jokaiselle pojalle tuttua, myös nuijapäät on monesti nähty. Kuva liittyy ensimmäiseen runoon vuodelta  1966 Death of a Naturalist suomennettuna Luonnonlapsen kuolema, josta upea ote.

 ... mutta kaikista parasta oli sammakonkudun
paksu ja lämmin löllö, joka muhi pengermien varjossa
kuin vesihyytelö. Keväisin
minä täytin hillopurkkeja täpläisellä hyytelöllä,
panin ne kotona riviin ikunalaudoille
koulussa hyllyille, ja vahdin ja vartosin kunnes
paisuneista täplistä purskahti vikkelästi
uivia nuijapäitä.   ...

But best of all was the warm thick slobber
Of frogspawn that grew like clotted water
In the shade of the banks. Here, every spring
I would fill jampotfuls of the jellied
Specks to range on window-sills at home,
On shelves at school, and wait and watch until
The fattening dots burst into nimble-
Swimming tadpoles.


Upeaa, itse runo sisältää vastauksen luonnonlapsen kuolemaan, joka on enemmän kuvittelusta kiinni, mutta alkuosassa runoa on hienosti kuvattu raatokärpäset ja löyhkät. Sammakonkutua olen itsekin monena poikavuotena seurannut. Minusta harrastukseen ei tarvita purkkeja, eikä minulle ole tullut kammoa niin kuin runon lopussa käy:

Mahtavat limakuninkaat
olivat koolla kostaakseen ja minä tiesin
että jos upottaisin käteni kutu ei hellittäisi otettaan

Niin kudusta tulee nuijapäitä, joille alkaa kasvaa keuhkot ja niistä tulee pieniä sammakoita. Ojassa sammakon yksi vihollisista on kuivuus. Myös sammakoiden "kutemistapaus" kurnutuksineen on "mahtava ja pitkäkestoinen tapaus". Sammakoita kokoontuu läjäpäin kurnuttamaan, vesi on tahmeaa "nesteistä"

Ahtaaja -runo on mahtava, laitan hieman toista säkeistöä mutta varsinkin kolmas säkeistö on oivaltava

Tuo nyrkki iskisi katolilaista kuin moukari -
kyllä vaan, tuo kaikki voisi alkaa taas ...

Kolmas säkeistö:
Mooseksen käskyt upposivat tajuntaan kuin niitit
Jumala on esimies, joka tietää mitä haluaa;
hän järjestää elämän työn ja huvin vuoroiksi
Tehtaan pilli ujeltaa ylösnousemusta

Koko nelisäkeistöinen runo on niin elävä ja visuaalinen, vältän näitä tällaisten runojen kirjaamista (epäsopua ryhmien välillä ja uskonnollista tematiikaa), mutta kysymyksessä on irlantilainen runoilija, joka on asunut lapsuudessa Pohjois-Irlannissa, runo on siis kirjoitettu puoli vuosisataa sitten.

Heaney on kirjoittanut 1916 Pääsiäiskapinan muistoksi (runoa ei ole tässä kokoelmassa)

Requiem for the Croppies (1966), painettuna "Printed in Door into The Dark, 1969".  Lähde the Telegraphin artikkeli Seamus Heaneystä täällä.

Terraced thousands died, shaking scythes at cannon.
The hillside blushed, soaked in our broken wave.
They buried us without shroud or coffin
And in August... the barley grew up out of our grave.


Varsinkin Ukkosvaloa -teoksen alkuosan luettuani olin varsin mykistynyt. Suositan.

*****
Irlantilainen Seamus Heaney (1939 - 2013) sai Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1995.

Elina on blogannut tästä näin.

lauantai 17. lokakuuta 2015

Odysseus Elytis: Ylistetty olkoon



Odysseus Elytis: Ylistetty olkoon, To Aksion esti 1959, suomentanut Markku Pääskynen, WSOY, 2010. Sivumäärä 110.

Odysseus Elytiksen  teos Ylistetty olkoon on väkevästi kirjoitettu mytologinen teos, joka on hyvin omintakeinen ja jäi minulle osin hämäräksikin, jonka tässä tapauksessa voi lukea kirjan ansioksi.

Teos alkaa osiolla Genesis, jossa selitetään runomaailman syntyä. Se on kirjoitettu minämuotoon. Minulle ei tullut mieleen Raamatun Genesis vaan jossakin määrin kirjoitusasultaan  Johanneksen ilmestys, joka on varsin väkevä teos kaunokirjallisestikin.

Genesis on yhtä runoa pienin tauoin.
Genesis alkaa:

Alussa valo Ja ensimmäinen hetki
                                               jolloin huulet yhä savessa
                                               maistavat maailman asioita
Vihreä veri maassa ja kultaiset mukulat
Ihana meri unessaan levitti haihtuvat
valkaisemattomat taivaanharsot
johanneksenleipäpuitten ja korkeiden palmujen alla
                                               Siellä tapasin maailman
                                                Yksin
                                               ja huusin ja valitin s.15

Ensimmäinen hymni on kahden sivun mittainen, koko Genesis on 17-sivuinen.

Kärsimys-osio 57-sivun mittainen ja noudattaa kaavaa kaksi psalmia, oodi ja lukukappale.

Minusta lukukappaleet olisivat voineet kertoa toisesta maailmansodasta, sillä ensimmäisessä tarinassa lähdetään sotaan ja kolmisivuinen ensimmäinen Marssi eturintamalle -tarina päättyy

"Vihdoin kaukaisuudessa näkyi kohoavia savuja, taivaanrannassa ensimmäiset punaiset ja kirkkaat valoammukset". s.40.

ja toisessa; "Ja samassa pimeyden halkaisi putoavan kranaatin vihellys" s.48. Tarina on kuitenkin paljon symbolisella tasolla ja lyyrisissä ulottuvuuksissa.

Psalmit ovat omanlaisensa

Näyte Psalmi II:sta:

        Minulle annettiin kreikan kieli
Köyhä talo Homeroksen rannoilla 

kaksi ensimmäistä riviä 29-rivisestä psalmista sivulta 36.

Oodit ovat hyvin rytmisiä, laitan tähän oodi kolmosen, sillä siinä on viitattu alun saveen

Suuni oli yhä savessa         *        kun hän nimesi sinut
ruusuisen vastasyntyneen   *       täplikkään ensikasteen

Lainaus sivulta 37

Ensimmäisessä Oodissa on kolme säkeistöä ja 18 säettä, tässä siis kaksi ensimmäistä,

Bloggauksen *-asteriski-merkkiä korvaa kirjassa pieni "asteri"-kukkanen.

Teos päättyy 15-sivuiseen ylistykseen, joka on kolmiosainen runo.

En ymmärtänyt kaikkea teoksesta, mutta pidin siitä, yllä olevat maistiaiset ohjaavat ehkä eri suuntaan, sillä tämä on varsin mytologisen mystinen teos, josta suomentaja Markku Pääskynenkin toteaa alkusanoissa "Meren, valon ja sanan taikuri" "Myös tulkinnat olen jättänyt lukijalle". s.8.

 Markku Pääskynen varmasti tietää mytologian tulkinnan, tämä bloggari varmasti ei.

*****
Odysseus Elytis (oik. Odysseas Alepoudelis tai paremminkin Οδυσσέας Αλεπουδέλλης) syntyi 2.11.1911 Kreetalla ja perhe muutti ennen ensimmäistä maailmansotaa Ateenaan. Markku Pääskysen alkusanojen mukaan hän opiskeli oikeustiedettä ja alkoi kirjoittaa runoja. Runoilija toimi toisessa maailmansodassa vastarintaliikkeessä. Sodan aikana hän "löi" itsensä myös runoilijana läpi. Häntä on kutsuttu uuden ajan Homerokseksi, jonka tarinoissa kaiketi Odysseia (Odysseus) seikkaili.

Odysseus Elytis sai Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1979, ja hän menehtyi vuonna 1996.

torstai 15. lokakuuta 2015

Hallitushaikuja


Huonoimmat haikuni

Ansiosidonnainen
Työttömyysturva
sata päivää keveni
Kiva yllätys

Sairasta
Sairaspäiväni
omavastuulla jippii
olo huonompi

Näkemiin 38 päivää
Lomani meni
kesänikin lyheni 
tili oheni 

Köyhät ja laiskat kuriin
Köyhät luukuille
Kyykytetään laiskoja
Hyvää joulua

Kaikki ja ei mitään
Rikkaille kaikki
Köyhille ei, ei mitään
Reilua niin reilua

Hei me leikataan
Saksilla saksin
köyhä on ypöyksin
laskujen kanssa



Suolakurkku (hallituksen resepti)
Suolaa haavoille
Suolakurkkua nälkään

Kyllä se siitä



Kolme ässää
Ne kolme ässää
Yhdessä aina sössii 
Köyhät ne köyhtyy

Ne kolme ässää
Yhdessä vielä sössii 
Vaaleihin saakka

-Jokke 2015-

Yläkuva on graffitista, tekijä tuntematon, ei varmaankaan halua nimeään julkisuuteen, mutta graffassa lukee, että löysä meininki. Nyt meininki on jo liian tiukkaa.

Haiku on runo, jossa riveittäin on tavuja 5 - 7 ja 5. Nämä eivät siis ole oikeita haikuja, Haikuja ei kaiketi otsikoida, toisaalta hallituskin puhuu normien purkutalkoista, vaikka valmistelee pakkolakeja, ja puretaan vain työnantajien normeja.

tiistai 13. lokakuuta 2015

Robin Valtiala: Barnvagn i överhastighet



Robin Valtiala: Barnvagn i överhastighet, Haikudikter, Schilds & Söderströms, 2013, sivuja 41.

Robin Valtialan (s. 1967) haiku-runo -teos on ruotsiksi, joka ei ole äidinkieleni.

Haikurunohan on tavutusruno 5-7-5 ja usein luontoaiheinen, ja katkeaa keskeltä kahdeksi ajatukseksi.

Vuokra-asunto
Lutikka imee verta
Kiva yllätys

(Tämän keksin itse, vuokra-asunnon voi korvata myös sanalla Hotellihuone, koska siinä on viisi tavua, vaan jos on lutikoita ei viittä tähteä, vaan pitää nopeasti lähteä)

Sen sijaan Robin Valtialan haikut olivat parempia. Minusta kaikissa ei ollut rivi- tai tavusääntöä noudatettu, jos ruotsin tavutus menee kuten oletan. Minusta sisältö on runoudessa ennen muotoa. Robin Valtiala taitaa haikun. Kaikkia tai suurimpaa osaa linkityksiä en ehkä ymmärtänyt, kielen syvällinen osaaminen puuttuu, mutta näihin sain otteen tai pidin niistä ymmärtämättä. Luen ruotsiksi runoja, ymmärrys kasvaa, ja helpottaa romaanien lukua

karaokehem
här får du skryta med allt,
även med pruttbrått

ja tämä lienee nimiruno sivulta 17.

vägen tillbaka
till sovrummet - barnvagn
i överhastighet



Kiinnostavaa, sillä myös ilmaus Barnvagn i överhastighet jo sinällään sisältäisi minusta seitsemän tavua.

En ole haikurunoilija enkä osaa edes ruotsia, mutta olisikohan seuraava haiku vai sen kaiku?
vägen framåt nu
barnvagn i överhastighet
otrolig rolig

Minusta Valtialan teos on hyvin virkistävä ja virikkeinen.

Rudyard Kipling runoilijana



Rudyard Kipling (1865 - 1936 ) voitti Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1907. hänen tunnetuimpia kirjojaan ovat Meren urhoja, Kim, koko maailman ystävä,  sekä Viidakkokirja.  

Rudyard Kipling
tunnetaan myös runoilijana ja joka Aale Tynnin kirjan mukaan ylisti miehisiä ja ritarillisia hyveitä, ja runot "poikkesivat edukseen ajalle tyypillisestä väsähtäneestä kirjallisuudesta". s.121. Polittiinen maailman katsomus oli myös briteille myönteinen.

Kiplingiltä teoksessa on vain kolme Yrjö Jylhän kääntämää runoa. Jokainen runo on sivujen mittainen, eli näitä runoja lienee mahdoton opetella ulkoa ja lausua.

Balladi idästä ja lännestä kertoo tarinan Kemalista ja everstin pojasta, jotka ystävystyvät, Kemalin varastettua everstin raudikon, tarinan kuluessa raudikko saadaan takaisin ja miehet ystävystyvät.

Kemal on lähtenyt miehineen ulos saaliin ajohon
ja on ryöstänyt everstin raudikon, jok' everstin ylpeys on
...

Mut everstin nuori poika nous, näin huus partiojoukolleen:
Kuka teistä mulle sanoa voi, miss' on hän saaliineen?


...
He silmästä silmään katsoneet ovat suoraan toisiaan,
he valan vannoin yhtyneet ovat veljesatriaan

...
Seis, miehet! everstin poika huus, löi tulta silmäin lies,
oli rosvo hän vielä viime yön, nyt onhän meidän mies
...
Runo on kolme ja puoli sivua pitkä.

Näytteinä Tynnillä on vielä kaksi ja puoli sivuinen Viimeinen merilaulu sekä kuusisivuinen Mary Gloster

maanantai 12. lokakuuta 2015

Kireex veti


Kaikki MULLE  heti
HETIHETI
Kireex veti

Emmä voi ventata ees hetkistä
Kun elämä on niin  hektistä

-Jokke 2015-

torstai 8. lokakuuta 2015

Tule luo, runoja ja lauluja rakkaudesta



Tule luo, runoja ja lauluja rakkaudesta on rakkausrunojen kokoelma, jonka ovat toimittaneet Katri Helena Kalaoja ja Panu Rajala. Tämä on Otavan painos vuodelta 1994.

Teos on kuudessa osassa ja runoja on pitkälti yli sata. Osiossa "Anna mulle tähtitaivas" on Katri Helenan esittämien laulujen sanoja, joita ovat tehneet Jukka Kuoppamäki, Chrisse Johansson, Toini Karivalo ja Jukka Saarinen, jonka kynästä on lähtenyt kappale Tule luo, jonka kuuntelin youtubesta, ja sanat oli kirjattu tänne ylös.

Luultavasti runonurkan lukija luulee, että teos on huono. Ei kuitenkaan ole, vaan hyvä, runot ovat nimittäin huolella valittu ja runoilijoiden kavalkadi on mahtava: Arvo Turtiainen, Eila Kivikk'aho, Pentti Saaritsa, Aale Tynni, Mika Waltari, V.A Koskenniemi, Tiina Kaila, Lauri Viljanen, Eino Leino L. Onerva, J.H Erkko, Ilmari Kianto, P. Mustapää, Kaarlo Sarkia, Kirsi Kunnas, Aila Meriluoto, Aulikki Oksanen, Katri Vala, Eila Pienimäki, Lasse Heikkilä, Aaro Hellaakoski, Yrjö Jylhä, Pentti Saarikoski, Lassi Nummi ja Elina Vaara ja vielä lisäksi monelta muulta suomenkieliseltä runoilijalta, lisäksi on käännösrunoja, Catullukselta, Sapfolta, Edith Södergranilta, Pär Lagerkvistilta, ja Jaroslav Seifertiltä, joitain mainitakseni

Arja Tiaselta ja Tommy Tabermannilta ja V.A Koskenniemeltä on aika paljon runoja. Runoilija Tiaisen olen aiemmin noteerannut, mutta en juurikaan lukenut.

Arja Tiaisen viiden rivin nimettömän runon alku kuuluu:
Ei rakkaudessa ole valintoja.
Se on huima laskettu rinne, hyppy mäeltä.
Ja alastulo on aina yhtä epävarmaa ..

V.A Koskenniemi on loppusointujen mies Sisarsielun ensimmäinen säkeistö kuuluu:
Mun edessäni epätoivon nielu
mun otsallani kaikki kukat maan
oi lienetkö sa jossain, sisarsielu
jok' ymmärtäisit minut kokonaan?

Jätän lyyrisimmät ja kauneimmat runot siteeraamatta, jokainen lukekoon itse. Liiallinen lainaus on epäreilua runoilijoiden ryöstöviljelyä.