torstai 25. kesäkuuta 2015

Tapani Kinnunen: Amerikkalainen parranajo



Tapani Kinnunen: Amerikkalainen parranajo, runot 1994 - 2009. Savukeidas 2009. Sivumäärä 264 (+sisällys).

Tapani Kinnusen runoteokset on kerätty yksiin kansiin.

Ensimmäinen on jo vuodelta 1994 nimeltään Nauru pimeästä huoneesta.

Ensimmäinen teos sisältää duunin ahdistavuutta ja kaljajuttuja, yllättäen seitsemäs runo käsittelee miltei Hamletia ja on nimeltään

Shakespeare
Lähteäkö vai eikö lähteä 
siinä pulma

Taivaalta menevät pilvet,
ruoho tuoksuu sahramille.
Mitä saan jos jään,
mitä menetän jos lähden?
Katosta roikkuu
aurinko
...
Mies rakastaa naista, nainen
tarvitsee miestä, kas
siinä pulma.

Aika kaukana Hamletista, mutta pidin tästä runosta, josta olen jättänyt kolmannen säkeistön pois.
Varsinkin kiinnostavaa on tässä kontekstissä ilmaus "Katosta roikkuu aurinko", yleensä nämä kielikuvat ovat väkisin kyhättyjä, tämä minusta ei ole.
Samoin dilemmaa on, jos toinen vain rakastaa ja toinen vain tarvitsee.

Yleisimmin runoissa liikutaan alapään seutuvilla, kippaillaan juomia ja käytellään päihteitä.

Sama meno jatkuu Tupakoiva munkki -kokoelmassa (1996), jota seuraa K-18-runokokoema Show time vuodelta1998, joka alkaa (ja jatkuu) naintien merkeissä, ja alapääjutuissa pyöritään, mihin kai kokoelman nimikin viittaa. K18 oli oma ikärajasuositteeni, enkä huomannut merkintää kirjassa.

Seuraava nide Alaskan runot ovat hieman arkisempaa, ja jo ollaan Katsomossa, jalkapallokatsomossa tietenkin.

Pyhä kankkunen -runoteos alkaa Jyri Honkavaaran sanoilla Tää ei ole taidetta ... Jyri Honkavaara Ratsian 'äänitorven' biisi Tämä hetki ja tulevaisuus on jo melkein 'taidetta', kova veto.

Kinnusella on luultavasti paljon kavereita, ja Englantinen keittiö kertoo heistä

Kaverit (runon alkua)
"En pääse,
meillä on just
ristiäiset menossa",
Kivelä sanoo puhelimeen
kun pyydän häntä baariin katsomaan
Boron peliä kankaalta....

Ristiäiset (omat ja oman lapsen) ovat luullakseni hyvä syy jättää Boron peli katsomatta!

Amerikkalainen parranajo 2009 päättää Kinnusen kokoelmien kokoelman, siinä on paljon runomuotoista nuoruusmuistoa, alkaen Brightonin kielikurssilta. Tämä kannattaa lukea joko ennen tai jälkeen lapsen kielikurssia, tai ei lainkaan, kaikkea voi tapahtua. Brightonista muuten kertoo Graham Greenen Kiveä kovempi, ja sieltä valmentaja Sami Hyypiä sai viime kaudella töitä ja kenkää.

Nimiruno Amerikkalainen parranojo käsittelee sitä itseään, on varmasti tapahtuma, joka pitäisi itsekin läpikäydä. Partakin jo jonkin verran kasvaa.

Erään runon jälkeen viitataan Interin ja TPS:n väliseen Liigacupin finaaliin, josta futisforumilla on 57 sivua tekstiä. Luullakseni Inter voitti finaalin 1-0, ja TPS pelaa ainakin tämän kauden ykkösessä, mutta Turun ykkönen on Inter.

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Arto Lappi: Kevätsateiden aika



Arto Lappi: Kevätsateiden aika, japanilasta tankarunoutta, Sammakko 2005.

Sisäkannessa lukee, että suomentanut ja toimittanut Arto Lappi. Arto Lappin muut teokset lienevät omaa tuotantoa, mutta mukava tämäkin on.

Teen kuten Tuomas Anhavan teoksen Kevään kukat, syksyn kuu kanssa, kirjaan kaksi tankarunon alkua ja loppua, ja saatte sommitella.

Alut

I
Peilivuorella
pysähdyn ja muistelen
hetkeä menneitä -

II
Illassa yhä
purppuraisten pilvien
reunojen alla

Loput
I
kaikki nämä vuodet vain
keppiin nojatakseni


II
Odotan häntä, joka
taivaita ja vaeltaa

Eli tankat rakentuvat I ja I ja on Kuronushin tanka

II ja II on tuntemattoman.

En ole tankaaja, mutta minusta ajatuksellisesti ristiriitaa olisi II ja I ja I ja II, mutta olisi niissäkin oma ajatuksensa.

Tämä on hyvä teos tankan ystäville, suositan myös Anhavan tankaa. Jos taas tanka ei aukene, eivät aukene nämä teoksetkaan.

tiistai 23. kesäkuuta 2015

J.A.B: Karjan luku




Bergman, J. A. (nimim. J. A. B.) (1844-1924) on kirjoittanut hienon runon lehmistä.

Kolmella säkeistöllä on kaikilla oma sisältönsä.

Karjan luku

Huis nyt lehmät lehtohon!
Kourusarvet salohon,
Kultaisille kunnahille,
Hopeisille ahoille!
Siel' on ruokaa nykkiä
Heinän päistä heleistä,
Läikkyvistä lähtehistä
Saatte siellä särpiä.
Sitten, päivän laskiessa,
Iltalinnun laulellessa,
Tpppy tpppy kourusarvoeni!
Tulkaa kotiin sievästi,
Maito-lampi lautasilla,
Utarilla uhtuvilla,
Joista makeen maidon saa
Pieni piika piukuttaa.


Etelätär luonnon eukko -- valio vaimo Suvetar!
Pihlajatar piika pieni, kaunis neiti Hongatar!
Viitsikäätte viljoani, katsokaatte karjaani,
Ettäs varsin vahingotta viimein kotiin saapuisi.


Mesikämmen käyretyinen, Otso, metsän omena!
Anna rauha raavahille tänä suurna suvena,
Jos sa tahdot tapella ja lihaa tekee mielesi,
Jyrsi koivun pökkelöitä, visko viitaan vihasi.

*****
Mahtaako karhusta tulla kasvissyöjä?

Karjan luku on tässä kolme, kuten on säkeistöjäkin.
Karjan suku on taas kuvassa Suomen karja,

lauantai 20. kesäkuuta 2015

Vääristävätkö blogien kirja-arviot?



Vääristävätkö blogien uutuuskirja-arviot?

Kun saadaan ilmainen arvostelukappale tai tunnetaan tekijä, tohditaanko torpata tekele?

Uskalletaanko kehua kirja, joka on valtavirrasta poikkeava, uusia avaava, ymmärretäänkö sitä?

Kun yksi kärkiblogi kehuu uutuuden, seuraavatko muut perässä?

Laitetaanko kirjasta vain takakansitekstitasoinen juttu? Vai vain takakansiteksti?

Nähdäänkö kirjasta olennainen, vai onko arvio vaan ihastelua ja pölinää?

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Pauliina Haasjoki: Hiukset



Pauliina Haasjoki on rustaillut valtoimenaan hulmuavan Hiukset -runoteoksen.

Runoteos on saanut suitsutusta ainakin Hesarissa ja Keskisuomalaisessa.

Haasjoen tapa kirjoittaa irrallisesti ja vuolaasti on luultavasti hieno taito.

Tämä on siis varmasti hieno teos?

*****

Itse vain inhoan tällaista sanojen sekamelskaa ja merkitysten mahdottomuutta. Mitään mittaa ei ole, mitään merkitystä en löytänyt, ei ole otsikoita eikä runon nimiä.

Hiukset -sana on teoksessa mainittu monesti.
Sivulla 26 vielä suhteellisen selvässä lauseessa
"Halavat, ne riiputtavat hiuksiaan".

Sivulla 37:
"Hiukset ovat elävän olennon liikettä 
koordinaatistossa".

Laitan sivun 40 kolme viimeistä säkeistöä

Sitten tuon sinut tähän missä istut
Sitten tanssimme yöhön sillalle

On levitetty yö

hiukset

Sivun 44 alussa mainitaan Hiukset rannalla, "runo" tai sivu loppuu riveihin
Sitä joka kulkee ohi mustien aukkojen tietokoneen
ja puhuu sille vakavasti.

Vakavasti ottaen en ymmärtänyt koko teoksesta yhtikäs mitään. Siinä kylläkin monesti luultavasti käsiteltiin avaruutta, mustia aukkoja, madonreikiä ja puhuttiin hiukkasten mm. neutriinojen duaaliluonteesta, asiasta mistä itsekin jotain ehkä luulin tietäväni. Nyt tiedän, etten tästä tietänyt mitään, enkä ymmärtänyt.

Sivu 50 päättyy

Fotoniin liittyy aalto. Se kertoo fotonille miten olla ja minne mennä.

Aavemainen neutriino halki hiusten

Hiusten halkomista ei ole tunnustaa, että tästäkään en ymmärtänyt mitään, kuten en siis koko teoksestakaan.

****
Teostiedot
Pauliina Haasjoki: Hiukset
Otava 2013
Sivumäärä 60.

Opus, jonka luin oli kirjaston. Ihmettelen edelleen, ymmärsikö kukaan tästä mitään. Annoin erään lyyrikon lukea tätä opusta, hän kahlasi jonkin aikaa ja luovutti. Hänen kauniit pitkät hiuksensa hapsottivat selaamisesta sekaisena, lukemisesta tuli hänellekin outo olo.

Kirjainten kakofoniaa.

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Koronkorko


Charles Dickensin Bleak house on erityisen hauska ja hyvä kirja. Miltei tuhanteen sivuun mahtuu paljon henkilöitä ja kuvailuja.

Luvussa 21 kuvataan koronkiskuri Smallweedin isoisän isän  olemusta: kovanahkainen ja rahanahne kaksijalkaisen hämähäkki, joka kutoi verkkoja varomattomien kärpästen pyydystämiseksi ja vaani loukoissaan kunnes ne olivat ansassa. Tämän vanhan pakanan jumala oli nimeltään Koronkorko. Hän eli sitä varten, nai sen, kuoli siihen.

"The father of this pleasant grandfather, of the neighbourhood of Mount Pleasant, was a horny-skinned, two-legged, money-getting species of spider who spun webs to catch unwary flies and retired into holes until they were entrapped. The name of this old pagan's god was Compound Interest. He lived for it, married it, died of it".


Koronkoron määritelmä finanssimatematiikassa on kuvan mukainen

eli


                             Kn = (1 + i)nKo, tällöin myös korko jää kasvamaan koronkorkoa.

                             (1 + i)                      korkotekijä
                             rn = (1+i)n                     prolongointitekijä

                             vn = (1/r)n                     diskonttaustekijä


Korkoa, korkoa, korolle korkoa
Koronkoronkoronkorkoa ja sille korkoa


Rikkaiden jatkuvaa ruikutusta ja pohjatonta parkua

muista aina etuja vaatia ja mania mankua ja kirkua

Se on porhon sortoa
jos ei saa itselleen koronkoronkorkoa

Tavoitteena riisto ja rahojen niisto?


Jokke-2015 (yritys on tärkein, sanoo toimitusjohtaja ja kuittaa kohonneen osakekurssin mukaiset optiot)

torstai 11. kesäkuuta 2015

Tapani Kinnunen: Englantilainen keittiö


Tapani Kinnunen: Englantilainen keittiö, Savukeidas 2007, sivumäärä 64.

Tapani Kinnunen on  turkulainen runoilija. Häneltä on lukenut Amerikkalaisen parranajon täällä.

Englantilainen keittiön joka alkaa "riimein":
Tiskikone hitsasi kiinni
ennen lähtöä Berliiniin.
Lentokoneessa söin kylmää kanaa
papusalaatilla,

Runot kertovat Berliinistä (matkoista) osin juopottelusta ja muista päihteistä, paljon on jalkapallosta ja Turun Interistä ja neljäsosa on "The hard core tour", joka kertoo runomatkasta Englantiin. Jos turkulainen Kivelä osuu saattaa Kinnunen kolahtaa.

Tapani Kinnusen miljööt löytyvät siis jalkapallokatsomoista, runorundeilta, juottoloista, päihdeporukoista.

Teoksen kakkososa alkaa runolla Markkinavoimat. Runon loppuosa kuuluu

... Messuvieraat
on kynittävä viimeiseen
höyheneen. Junassa maksan
oluen viisikymppisellä -
kärryneidolla ei ole
antaa rahasta takaisin.
Olemme pattitilanteessa
Minä en saa olutta,
hän ei saa rahaa.

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Malin Stehn: Tunkeilija talleilla


Malin Stehn: Tunkeilija talleilla, alkuteos Inräktare i stallet, suomentanut Nina Mäki-Kihniä, Pollux-hevoskerho 2010 , sivumäärä 150.

Malin Stehnin Tunkeilija talleilla on sujuvasti kirjoitettu kirja minusta ala-asteikäisille luultavasti tytöille.  Kirjan päähenkilö on yläasteikäinen Sofie Lindquist, joka on muuttanut hiljattain Lontoosta Etelä-Ruotsiin Malmön lähelle ja on alkanut käydä enonsa omistamilla Humblebyn ravitalleilla. Sofie on saanut uusia ystäviä Ruotsista kuten Zoen ja serkkunsa Isabellen, Kilpailevan ravitallin poika Adam on alkanut pyöriä Sofian mielessä. Joululomaksi tulee Sofien sisar Emma ja kaveri Jojo Lontoosta Sofien kotiin.

Sofie on ihastunut Adamiin. Nuorta ihastusta koetellaan. Isosisko kiusoittelee, ja viattomissa juhlissa syntyy kitkaa, kun Adam riitelee Isabellan kanssa hevosen pidosta. Myrskyksi sanaharkka muuttuu, kun Isabellen isän (ja Sofien enon) tallin seinään ilmestyy spreijaus ELÄIN RÄÄKKÄÄJÄ. Tämän jälkeen säilöheinäkääröjä viillellään. Kun tekijöillä on vihreät takit epäilykset kohdistuvat Adamiin, jolla sattuu myös olemaan vihreää verkaa yläruumiinsa peittona. Jojo ja Sofie saavat toimia "salapoliiseina" ja tekijät lopulta selviävät ja Sofien eno pyytää heidät keskustelemaan asiasta. Spreijaajien mukaan ravi ei ole luonnollista hevoselle, ja hevoset laitetaan liian koville ja niitä hoidetaan huonosti.
---
Jokkeilua:  En tunne raviurheilua syvällisesti, mutta ratsuhevoskokemukseni pohjalta luulen, että hevosta ei saa väkisin ravaamaan eikä kilpailemaan. Huippuhevosia kohdellaan tosi hyvin ja ihmiset pitävät lemmikeistään hyvää huolta. Tutustuin Suomen Hippoksen sivulla ohjeisiin ja myös määräyksiin, on pdf:nä täällä. Ne ovat todella perinpohjaiset. Minusta eläinrääkkäykseen on puututtava ja puututaan.
---
Näitä samoja asioita tuo esiin myös tallin omistaja, mutta dialogi ei muuta eläinaktivistien kantaa, mutta aikaansaa välirauhan.

Jouluna avataan paketteja, ja Sofie löytää Adamista ehkä rakkauspakkauksen, mutta kovin viatonta on hevosaktiivien "seurustelu"

*****
Hevosten hoitoa ei juuri ehditä tässä tallikirjassa muun juonen pohjalla juurikaan pöyhimään. Minua kummastuttivat kirjan laidunjutut. Teoksessa puhutaan, että on pakkasta ja lumisadetta. Lunta on Malmön lähellä todella paljon jo ennen joulua, joka ihmetyttää näin lumettomina talvina. Olisivatko ravurit olisivat laitumella päivin ja öin paukkupakkasessa ja lumessa? Jos lunta on maassa, ei minusta kannata edes puhua laitumesta. En itse pitäisi lämminverisiä hevosia laitumella yötä päivää lumella ja pakkasella, eri asia on jonkinlainen ulkoiluaitaus. Villihevoset tosin pärjäävät ulkolaitumella, mutta hieman etelämpänä, tosin vuoristoissa on öisin kylmää ja tuulista. Ehkä ottaisin ne ravurit kuitenkin sisälle yöksi talviaikaan. Muutenkin hevosen hoidosta jätettiin teoksessa miltei kaikki mainitsematta. Luultavasti ravihevosiakin harjataan ja hoidetaan ja ruokitaan huolellisesti, kengitetään, puhdistetaan kavioita ja luultavasti niillä ajetaan muulloinkin kuin raviradalla kilpailuissa. (En ole hoitanut enkä valmentanut ravihevosia).

Jojo (on siis tyttö) on ihastunut Lontoon ruotsalaisessa koulussa poikaan nimeltä Jocke, joka Sofien mukaan oli suurinpiirtein seinätapettia.
*****
Malin Stehn (s.1969) asuu Malmössä ja on kirjoittanut tätä Stall Humlebygården -sarjaa kuuden osan verran, tämä on kuudes osa, hän on kirjoittanut myös Starlight -sarjaa kuuden osan verran ja muita lasten ja nuortenkirjoja Lundeby-, Ted-  ja Klubb S.OS -sarjaa sekä muutaman yksittäisen lasten ja aikuisten kirjaa. (Lähde kirjailijan omat ruotsinkieliset sivut täällä).