keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Breivi Deeku ja Kultsi


----- JOKKE  ------

Breivi Deekun alus kiihdytti hyppyyn hyperavaruuteen, ja Kullervo sinkoutui päin tuulilasia, Kultsi kieppui kiveniskemästä läpi, harmaan, lasin, läpi ...

Kuului astmaattista huohotusta HOOH HOOH HOOOHHH

Darth Wader, oletan
- Kyllä Star Vars-miehiä
- Mikset käytä astmalääkkeitä Cereditee tai Wentoliinii

Imaisee sinisestä avaavasta

-Aah helpottaa
-Miksi muuten käännyit pimeälle puolelle?
-Don’t underestimate the power of dark side!
-Älä mantraa tota nonsenseä vaan, hanki personal trainer ja opi uudet hengitystekniikat. Tiedätkö muuten, että galaktinen komissio laittoi päästörajoitukset  ja haittaverot voimalle.
-Älä jauha, en kuulu Seldonin Säätiöön enkä suunnitelmaan, säätiöt sitä paitsi erikoistilintarkastetaan, ja olen kuuluisa elokuvasankari, jota varten piti hankkia kaksi näyttelijääkin, toinen Britanniasta ja ääni USA:sta.
******

torstai 24. huhtikuuta 2014

Nelly Sachs, kirjallisuuden nobelisti vuodelta 1966

Nelly Sachs (1891 - 1966) jakoi vuoden 1966 Nobelin kirjallisuuden palkinnon. Palkinnon perustelut kuuluvat nobelin sivujen mukaan: "for her outstanding lyrical and dramatic writing, which interprets Israel's destiny with touching strength". Palkinnon perusteissa on maininta Sachsin taustasta.

Nelly Sachs oli ja eli Saksassa juutalaisena vuoteen 1940 asti, kunnes pääsi pakenemaan Ruotsiin, jossa asui kuolemaansa asti. Hän oli ollut kirjeenvaihdossa Nobel-voittaja Selma Lagerlöfin (1858 - 1940) kanssa. Tätä seikkaa on avattu wikipediassa täällä. Sachs käänsikin saksalaista lyriikkaa ruotsiksi.

Sachsin kuuluisimmat teokset ovat hänen myöhäistuotantoaan hän on runoillut Israelin kärsimyksestä. En tuo usein esille ihmisten taustaa, mutta jo Nobelin perusteissa viitataan tähän.

Näytteeksi Aila Meriluodon kääntämä runo Minne oi minne

Minne oi minne
sinä kaipauksen maailmankaikkeus
joka jo toukkana hämärän lumouksen vallassa
jännittää siipiään,
kalojen evin
alati alkua piirtää
veden syvyyksiin, jotka
yksi ainoa sydän
pystyy murheen lyijypainolla
mittamaan

Runo jatkuu vielä tovin, ja en sitä kirjoita tekijäoikeussyiden vuoksi, mutta tässä aistii runon henkeä.

lauantai 19. huhtikuuta 2014

T.S Eliot, kirjallisuuden nobelisti vuonna 1948

Thomas Stearns Eliot (1888 - 1965) tai tunnetummin T.S Eliot on kirjallisuuden nobelisti vuodelta 1948. T.S Eliot syntyi Missourissa USA:ssa, mutta muutti Englantin, jossa asui ja vaikutti aina kuolemaansa asti ja sai Englannin kansalaisuuden vuonna 1927.

T.S Eliot oli kirjallisuuden moniottelija ja kirjoitti siis runojakin, joka on tämän nurkan aiheena. Luettuani annoksen hänen runoutta hänellä on monipuolinen keinovalikoima jo niissä harvassa runossa, joita osaan avata: rytmi, toisto ja vastakohdan käyttö. T.S Eliotin runouden loiston tunnustan, mutta en osaa analysoida sitä neroutta enempää, mikä hänen lyriikasta loistaa.

Nobel-palkinnon perusteluissa korostetaan hänen edelläkävijyyttään ja läsnäoloaan."for his outstanding, pioneer contribution to present-day poetry". Lauri Viljanen toteaa kirjoittaessaan T.S Eliotista, että modernististakin tulee klassikko, mutta että T.S Eliotin lyriikka on paljon muuta kuten hämmentävä, arkisen todellisuusläheinen ja syvämielisen symbolinen.

Puritaani perheen vesa siirtyi ensimmäisen maailmansodan aikoihin ensin Ranskaan, kävi Saksassa ja sieltä hän muutti Englantiin. Viljanen mainitsee hänen menneen naimisiin 1915 ja muuttaneen Lontooseen, jossa toimi pankkimiehenäkin, hyvä ura sanskriittiakin lukeneelta älyköltä.. Samana vuonna Viljasen mukaan hän julkaisu esikoiskokoelmansa The Love Song of J.Alfred Prufrock.

J.Alfred Prufrockin rakkauslaulusta otteita
Lähtekäämme siis sinä ja minä
kun ilta on levällään taivasta vasten
kuin eetterillä nukutettu potilas leikkauspöydällä;
menkäämme, tiettyjen puoliautioiden katujen,
rauhattomien öitten mutisevien pakopaikkojen kautta
halpoijhin yhden-yön hotellleihin ... 
Ensimmäinenkin säkeistö jatkuu.

T.S Eliotin esikuvaksi Tynni mainitsee myös Danten.

Viljanen käsittelee paljon "Autio maa" runoa, hän näkee maailmansodan ahdistuksen vaikutuksen. Viljanen tykittää, että T.S Eliot suuren taitelijan tavoin imee tyhjäksi sen alueen, mikä on hänen käytettävissään eli ne jotka koittavat viljellä aluetta epäonnistuvat.

Autio maa -runosta juontaa sanonta Huhtikuu on kuukausista julmin ja runo päättyy sanskriittiin.

Lumikarpalo -blogissa on pidempi lainaus täällä.

Toisaalta netistä löysin hieman toisen käännöksen eli alku kuuluu näin
Huhtikuu on kuukausista julmin,
kasvattaa syreenejä kuolleesta maasta
sekoittaa muiston ja halun,
... Lumikarpalon runossa halun -sanan tilalla on "pyyteen".

Hieno modernisti tuo T.S Eliot

Lähteet:
T.S Eliot Autio maa, Neljä kvartettia ja muita runoja, Otava, toinen painos 1972, sisältää artikkelit, Lauri Viljanen: T.S Eliotin asema, Kai Laitinen Peilien Viidakossa,

Aale Tynni (toim): Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa Wsoy,
Wikipedia, Lumikarpalo -blogi sekä suomi24 -keskustelu sivu.

Virheistä ja väärintulkinnoista vastaan, ei siis juonnu lähteistä




lauantai 12. huhtikuuta 2014

Eugenio Montale, kirjallisuuden nobelisti vuonna 1975

Italialainen Eugenio Montale (1896 - 1981) voitti kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1975.

Hän harjoitti alkujaan opperalaulua, mutta laulunopettajan kuoltua jätti laulun.

Eugenio Montale joutui myös ensimmäisen maailmansotaan, ja toimi sodan jälkeen kirjaston esimiehenä. Toisen maailmansodan jälkeen hän toimi sanomalehden palveluksessa.

Montale on luettu italialaisiin modernisteihin yhdessä toisen nobelvoittaja Quasimodon ja Ungarettin kanssa. T-S Eliotkin lienee innoittaneen Montalea.

Runo Falsettiääni on Aale Tynnin suomentama.

Esterina, sinua uhkaavat kaksikymmentä vuotta,
harmaanpunerva pilvi,
vähä vähältä saartaa sinut.
Sen ymmärrät etkä pelkää.
Pian saamme sinut nähdä 
savun keskellä, jota tuuli
tihentää tai raastaa, raju.

...

Runo jatkuu vielä ensimmäisenkin säkeistön osalta, mutta näyte osoittaa modernismin ja minusta intensiivisen rajuuden.

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Erik Axel Karlfeldt, kirjallisuuden nobelisti vuonna 1931

Erik Axel Karlfeldt (1864 - 1931) ruotsalainen kirjallisuuden nobelisti vuodelta 1931, Tynnin mukaan kuoleman jälkeen, wikipedian mukaan kuollut 8.4 ja palkinto yleensä jaetaan joulukuussa, toisaalta saman lähteen mukaan hän olisi kieltäytynyt palkinnosta vuonna 1918, jolloin sitä ei jaettu kenellekään aikakirjojen mukaan. Palkinnon perusteluissa todetaan hänen runoutensa vuoksi: The poetry of Erik Axel Karlfeldt.


I höststormen runo alkaa (projekt Runebergissä)

Du älskade, du unga!
Hör, stormens nävar tunga
på våra portar falla
liksom en hemlös, jäktad mans.
Sjön brusar grön som galla
mot strandens videfrans.

Varsin sidottua ilmaisua mutta aivan oivaa.