sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Turkulaista räkäkännirakkautta


Menin väittämään täällä, että Mika Kivelän uutukaisessa runoteoksessa ole turkulaisuutta. Ja kuinka väärässä olinkaan. Luin kommentin jälkeen teoksen uudestaan ja ... jo nimirunossa Räkäkännirakkautta puhutaan Jokirannasta ja paikka mainitaan myöhemminkin. Turku OY mainitaan kertaalleen ja tarkoitettaneen Turun kaupunkia organisaationa, joka muuten siistii joenrantaa matkailuvaltiksi ja näin pistää puliukot siirtymään syrjemmälle syrjäytymään vaikkapa Topinojan kaatopaikalle, joka teoksessa myös mainitaan.

Ankea paikka on krematorio, joka Turustakin löytyy, mutta vain Turussa on TYKS, joka yrittää pitää ihmiset poissa krematoriosta. Saramäkeen runoteoksessa matkataan, se on turkulainen Kakolan vankilan seuraaja Ohikulkutien varressa, joka on lähellä Topinojaa.

Kousankuja on Varissuolla kuten Itäkeskuskin. Lausteen ja Varissuon välisestä rataosasta puhutaan. Lausteella on Raadinkatu, onko siellä Lassen divari, sitä en tiedä.

Teoksen taksikuskin asiakkaina ovat turkulaiset kirjailija Reijo Mäki ja jo edesmennyt runoilija Jarkko Laine. Turun yliopiston professori Esko Valtaoja mainitaan.

Mukava Kulmabaari Martinmäessä mainitaan. Makuuneja Turussa riittää, ja niitä runokirjassakin on.

Teoksessa mainittu Elli ja Gunnar  oli legendaarinen tanssiravintola Sibeliuksenkadulla, Valencia on minusta myös vanha turkulainen juottola ehkä Linnunratakin, Galaxy ainakin, muistaakseni itsekin kävin siellä kerran. Mikä paikka olisikaan miehen runoilulle oivempi ympäristö kuin yli kahden promillen humalassa avata kipeimmät ja kauneimmat muistot runon riimein räkälässä räkäkännissä.

Turkulaisuus sykkii siis Kivelän Räkäkännirakkauden sydämessä.

Turkulaisuus tosin ei ole aina valttia muualla Suomessa. Minusta Turku kuitenkin on runollinen kaupunki. Lauste ja Varissuo sykkivät samanlaista elämää kuin Vantaan Korso ja Koivukylä. Näistä jälkimmäisessä paikassa olen itsekin joskus asunut. Siellä jylhät betonitornit jököttävät radan varrella ja kätkevät tosielämää pikku bunkkereihinsa, mutta toisaalta isot metsäalueet tarjoavat temmellyskentän monenlaiselle inhimilliselle toiminnalle.

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Ton ton tonnikala



Ton ton tonnikala

Haluamme tarjoilua
Mutta
Ei pähkinöitä, eikä kiiviä
ei liivatetta eikä hiivaa
se hermostuttaa diivaa

ei myöskään punaista lihaa,
ei siis sikaa ei nautaa
eikä persiljaa vaikka siinä on rautaa

ei rapuja  ei papuja  eikä herneitä
eikä mitään akanoita eikä leseitä

eikä sipulia eikä selleriä
ei pippuria eikä tilliä
ei silakkaa eikä silliä

ei suolaa eikä sokeriakaan
ei päärynää eikä omenaakaan
ei myöskään sitrushedelmiä

ei raakoja juureksia
ei punajuurta eikä raparperia
eikä edes parsakaalia
pitää aineenvaihduntaa näet vaalia

ruuan pitää olla myöskin
maidoton
laktoositon
gluteiiniton
jauhoton
vehnätön
kauraton
munaton

Tonnikalan pitää
olla
ruodoton
muodoton
hajuton
mauton
TON TON TONNIKALA!

*****
Loppuhuomautus
Olen itse tonton-syömäri
En syö paprikaa enkä punaista lihaa enkä sipuleita.
En syö vehnäjauhoa, en vehnästä leivottua, en viinereitä, en kakkuja enkä leivoksia
En syö myöskään keinomakeutusaineita.

Suosin ruokaa
joka on laktoositonta
gluteiinitonta tai ei sisällä vehnää eikä lisättyä gluteiinia.

Toisaalta jos menen tilaisuuksiin olen syömättä eli en vaadi omaa ruokaa, lisäksi pidän laktaasi-pillereitä mukana, syön tarvittaessa myös lihaa.

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Jack London



Jack London (1876 – 1916)

Valittujen Palojen kuvassa olevan Jack Londonin kirjan Merisusi -esitteen mukaan Jack Londonin äiti Flora Wellman oli pianonsoiton opettaja ja järjesti spritistisiä istuntoja. Jackin isä oli kiertävä tähdistäennustaja William Chaney. Jackin äiti meni naimisiin leskeksi jääneen kauppias John Londonin kanssa, jolta Jack sai sukunimensä.

Perhe ei ollut varakas, mutta Jack luki kirjastossa tarinoita ja jäljensi Rudyard Kiplingin tekstejä. Hän kävi myös ”oppikoulua”, joka jäi kesken. Jack otti 17-vuotiaana pestin hylkeenpyyntikuunarille, joka suuntasi Japanin rannikolle. Tämä on pohjana myös Merisusi –romaaniin.

Hän lähti mielenosoitusmarssille Washingtoniin, mutta jatkoi koulunsa loppuun ja pääsi yliopistoon, joka jäi kesken. Jack lähti Klondikeen kultaryntäyksen mukana.

Jack alkoi kirjoitella tarinoita moniin lehtiin ja alkoi tienata hyvin. Hän oli ahkera kirjoittaja, ja hänen piti kirjoittaa vähintään 1000 sanaa päivässä, useimpina päivinä enemmän.

Sudenpoika ilmestyi vuonna 1900, Erämaan kutsu 1903 ja Merisusi vuonna 1904.

Jack London avioitui ensin Bessie Maddenin kanssa ja myöhemmin avioliiton kariuduttua Charmian Kittredgen kanssa. Jack London sairastui maailmanympärimatkalla, ja söi arsenikkipitoisia lääkkeitä, tämä johti kierteeseen, joka johti Londonin ennenaikaiseen kuolemaan.

Jack London alkoi rakentaa Sudenpesä -nimistä rakennusta, se paloi ennen kuin se valmistui.

Jack London julkaisi 51 kirjaa, 500 artikkelia ja 191 novellia, ja lienee tai on ainakin ollut USA:n käännetyin kirjailija.

Lähteet:

Valitut Palat -lehdykkä (yläkuvassa, nelisivuinen)
Meri-susi -bloggaus

torstai 12. maaliskuuta 2015

Shakespearen Macbethissa rouva herraans' yllyttää ilkityöhön


Agatha Christien Kurpitsajuhlassa (wsoy 1970  suomentanut Anna-Liisa Laine, sivu ss 219-220/ 227) viitataan lady Macbethiin seuraavasti "Olen aina miettinyt millainen nainen lady Macbeth oikeastaan oli. ... Hän oli kaunis nainen - tarmokas ja etevä - synnynnäinen johtaja - yllättävän hyvä näyttelijä".

Niin millainen nainen lady Macbeth on tai oli? Sitä varten oli pakko lukea koko näytelmä. Myös Christien Kissa kyyhkyslakassa viitataan lady Macbethiin.

*****
Shakespearen Macbeth on lyhyt näytelmä.
Macbeth palaa taistelutantereelta voitokkaana, ja Banquon kanssa kuulevat noitien ennustuksen, että Macbeth kruunataan kuninkaaksi ja niin ikään Banquon jälkeläinen.

Ennustukset toteuttavat itsensä.

Macbeth päästää ilmat vanhasta kuninkaasta.

Lady Macbeth yllyttää siippaansa murhatalkoisiin ja nukuttaa vartijat.

Shakespeare: Macbeth, Kajanderin suomennos 1885:
Lady Macbeth:
Omissa silmissäsi pelkur' olla
Ja sanoa kuin kissa tarinassa:
"Tekisin, jos vaan uskaltaisin."
Macbeth:
Vaiti!
Kaikk' uskallan ma, mitä sopii miehen;
Ken enemp' uskaltaa, ei ole mies.
Lady Macbeth:
Mik' elukka sun pani aikees mulle
Ilmaisemaan? Kun sen sa uskalsit,
Sin' olit mies; ja jos vaan uskaltaisit
Enempää olla, kuin mit' olit, oisit
Enemmän vielä mies. Ei aikaa silloin,
... jonkin aikaa myöhemmin ....
Lady Macbeth:
Mi heidät juovutti, mun rohkaisi;
Mi heidät sammutti, mun tulistutti. —

Macbeth salaa tekonsa ja syy vieritetään muualle. Murhatalkoot jatkuvat ja Banquo ja hänen poikansa ovat seuraavaksi vuorossa. Jälkikasvu pääsee pakenemaan murhamiehiä. Mutta murhatalkoot vielä jatkuvat, Macduff säästyy, mutta perhe ei.

Viidennessä näytöksessä koittaa lady Macbethin loppu. Hän kuivapesee käsiään tuntitolkulla, kädet haisevat kuitenkin vereltä. Mitään ulkopuolista kuoleman aiheuttajaa ei ole. Akka sekoaa.

Macbeth saa tietoonsa ladyn kuoleman, ja Kajanderin mukaan

Seyton:
Kuningatar on kuollut, hyvä herra.

Macbeth:
Hän olis saanut toiste kuolla; aikaa
Kyll' olis ollut sille sanomalle. —
Huomenna, huomenna ja huomenna!
Näin päivä päivält' aika vitkaan mataa
Elämän kirjan viime tavuun asti.
Jokainen eilispäivä synkkään hautaan
On narrin vienyt. Sammu, pikku tuohus!
Elämä vaan on varjo kulkevainen,
Näyttelijä-raukka, joka näyttämöllä
Rajuupi aikansa ja katoo sitten;
Tarina on se, hupsun tarinoima,
Täynn' ilmaa, tulta, mutta mieltä vailla. —
(Sanantuoja tulee.)
Sa kieltäs tulet pieksemään; no, joutuun!


Macbethin vastainen liittouma voittaa ja näytelmän lopussa Macduff kantaa Macbethin päätä.

****
Agatha Christie (1890-1976)  käyttää siis varsin voimakkaita vertauksia, lady Macbethin lisäksi hän viittaa monesti Yagoon, joka esiintyy Shakespearen Othellossa.

Christien dekkarien lukija saa päätellä ovatko henkilöt todella niin pahoja kuin esikuvansa.

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Shakespearen Othello on Jagon juonimista tihkuva tragedia



Shakespearen Othello on viisinäytöksinen kiihkeä tragedia. Seuraava teksti paljastaa yksityiskohtia sen juonesta varsin suoraan. Jos haluat lukea itse näytelmän, älä lue seuraavaa surkeaa sepustusta, jonka olen tehnyt itselleni, sillä Othello on varsin viitattu teos, varsinkin monissa Agatha Christien teoksissa tähän viitataan (esim. Helmeilevä kuolema).

Näytelmän aluksi Othello nai Desdemonan tämän isän Brabantion vastusteluista huolimatta. Othello on kenraali, joka käy voitokkaat taistelut turkkilaisia vastaan. Hän haluaisi viettää laatuaikaa pedissä Desdemonansa kanssa. Valtataistelu vaikeuttaa Othellon onnea. Kateus kalvaa ja mustasukkaisuus myrkyttää. Othello tukahduttaa vaimonsa ja tappaa itsensä.

Miten tämä voi olla mahdollista?
Näytelmän päähenkilö on Jago (myös muodossa Yago), joka on vallanhaluinen vänrikki ja mestarimanipuloija. Jago manipuloi Desdemonan isää vihjaamalla varsin suoraan tyttärensä suhteesta tummaan Othelloon: "vanha musta jäärä astuu valkoista uuhtanne". "Tyttärenne ja mauri par'aikaa leikkivät kaksiselkäistä". "Himokkaan maurin ruokottomaan helmaan".  Isä pitää Desdemonaa kuolleena itselleen, eli Jago saa Desdemonan ja isän välit katkaistuksi.

Tämän jälkeen Othello joutuu vaikeuksiin, mutta avioaikeet onnistuvat. Jago luikertelee Othellon uskotuksi, ja Othello pitää tätä jalona miehenä ja ylimpänä ystävänään.

Rodrigo ja Cassio ovat upseereja ja Jagon vertaisia. Jago manipuloi Rodrigon kiinnostumaan Desdemonasta ja myymään omaisuutensa. Jago levittää perättömiä puheita Cassiosta ja Desdemonasta. Jago manipuloi näytelmän loppuvaiheessa Rodrigon Cassion kimppuun, ja näiden taistellessa Jago tappaa Rodrigon ja haavoittaa Cassiota jalkaaan.

Othello lähtee sotimaan turkkilaisia vastaan. Desdemona ei voi jäädä isän tyköön, joten hän jää Jagon hoiviin. Othello nimittää kelvotonta Jagoa kelvoksi. Jago palkitsee isäntänsä usuttamalla Rodrigoa vikittelemään Desdemonaa. Tämä aie ei johda toivottuun lopputulokseen, mutta köyhdyttää ja katkeroittaa Rodrigon, joka on siis Jagon kilpailija.

Othello saapuu voitokkaana vaimonsa luo. Jago juottaa Cassion juovuksiin, vaikka tietää tämän olevan silloin väkivaltainen. Juovuksissa Cassio riehuu ja menettää muistinsa. Kun Cassiosta tulee kyselyjä, niin Jago on tietämätön miksi Jeppe juo ja riehuu. Jago usuttaa Cassiota Desdemonan luo anomaan armoa. Samaan aikaan hän uskottelee Othellolle, että Cassiolla ja Desdemonalla on suhde. Hän kylvää pieniä epävarmuuksia, ja vihjailuja, ja käyttää hyväksi erästä löytynyttä liinaa. Jos Jagoa epäillään, hän vain toteaa, ehkä erehdyn arveluissani ja vihjailee lisää.

Jago sanoo Othellolle, että varokaa vaimoanne, venetian naisten taipumukset tunnen. Othello vastaa, että on iäti ole kiitollinen. Othello epäilee yhä enemmän vaimoaan. Emilia, joka on Jagon vaimo, joutuu mukaan juonitteluihin.  Cassiolle hankitaan Emilian kautta audienssi Desdemonalle ja vaimo anoo Cassiolle virkaa.  Othello ei alkuun usko Jagoa, mutta manipulointi johtaa mustasukkaisuuteen ja avoimeen raivoon. Tärkeänä osana on Othellolle tärkeä liina, joka on pudonnut maahan ja joka päätyy Cassiolle. Jago väittää Cassion puhuneen unissaan Desdemonasta ja kun Desdemona sanoo viattomasti pitävänsä Cassiosta, huutaa Othello HAA ja murhaa pian vaimonsa.

Jagon manipulointi ei jää pelkästään tähän. Venetiasta on tullut viesti, että Othello kutsutaan takaisin ja Cassiosta tehdään Kypron päällikkö. Jago saa kylvettyä Othelloa vastaan epäluuloa, koska hän on tyly vaimolleen. Jago ei muka tiedä, mistä epäsopu johtuu, ja antaa Othellosta huonon kuvan. Jago manipuloi siis viestin tuoja Lodovigoa ja Rodrigoa, jonka usuttaa Cassion kimppuun. Näiden taistellessa Jago tappaa Rodrigon ja tekee rammaksi Cassion. Othello luulee Jagon olleen sankarillisen.

Jago joutuu tunnustamaan vaimolleen Emilialle, että on saanut aikaan  Desdemonan murhan juoruillaan. Emilia paljastaa Jagon juonittelun, mutta Jago tappaa Emilian. Shakespearelle tyypillisen tapaan murhattu on kuolemassa, mutta osallistuu repliikin tai parin verran näytelmään.

Loppu tulee yhä kiihkeämmäksi Jagoa haavoitetaan ja  Othello tappaa itsensä, ja kaatuu kuolleen vaimonsa päälle.

Motiivit?
Minusta Othellosta ei juuri avata Jagon motiiveja eikä Jago selittele työtään ja tuottamaansa tuonea. Eräissä lähteissä väitetään Jagon vihaavan Othelloa. Ehkä. Siinä tapauksessa hän vihaa minusta kaikkia muitakin. Kateus vaivaa Jagoa, hän on kateellinen kaikille, jotka ovat hänen virkauransa esteenä kuten Cassiota ja Rodrigoa. Jago pystyy manipuloimaan jopa omaa vaimoaan tehokkaasti.

Koska Jago jää eloon, hänelle on tulossa tukalat ajat. Miten tarina päättyy, jää epäselväksi. Jagon tapaisia pahan puhujia on kirjallisuudessa muitakin, eräs mieleen painuvimmista on Lagerkvistin Kääpiö,

****
Lainaukset ja henkilöiden nimet Paavo Kajanderin suomennoksen vuoden 1884 mukaan