sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Aino Suhola: Rakasta minut vahvaksi


Aino Suhola: Rakasta minut vahvaksi, Atena kustannus Oy 1991, sivumäärä 144.

Aino Suholan (s. 1950) Rakasta minut vahvaksi on intensiivisen voimakas runoteos, joka on myös Keskisuomalaisen sadan kirjan listalla.

Aino Suhola nimeää itsensä takakannessa filosofian maisteriksi, sanomalehden toimittajaksi ja rakkauden matkasaarnaajaksi. Teoksessa onkin saarnaamisen elementtejä  ensimmäisessä osassa Ihminen minussa yksin ryvetään kärsimyksessä,  raamatullisin  vertauksin pitkäperjantai piinaa ja kärsitään pitkin Via dolorosaa. Pahan olo pelkistyy tulosvastuuksi, status-taisteluksi ja yksin jäämiseksi. Kärsimystä lisää annokset rajattoman itsekkyyden sappea. Saarnaaja tulee myös mieleen ilmauksissa "ei sijaa majatalossa" ja "lisääntykää ja täyttäkää maa" sekä "on polvistuttava".

Runoista monet ovat yhdistelmiä perinteisistä runoista ja siihen liittyvistä teksteistä. Runoteoksessa on paljon luettava, ja se sisältää paljon oivalluksia, joista yksi parhaimmista on: "Älyn vastakohta ei ole tunne vaan tyhmyys".

Yksi teema on typerä elintasokilpailu, johon liittyy kehuskelu läheisten saavutuksilla, ja missä "silmät ovat pullollaan kun Harkimon purje".

Aina jonkun muun pitää antaa ja järjestää itselle etuja, ja päästää vaikka sitten oma lapsi Jypin junnuihin. Tästä seuraa teoksen ydin. Rikkinäisyys, joka johtuu loppujen lopuksi haluamisesta, vaatimuksesta ja oravanpyörästä.

Rikkinäisyys olisi hyvä tunnustaa, ja antautua rakastettavaksi.

lauantai 4. tammikuuta 2020

Markus Leikola: Naamakirja



Markus Leikola: Naamakirja, Schildts, 2012, sivumäärä 109.

Markus Lekolan runokirja Naamakirja on ollut oivaltava vuonna 2012, se kokosi Facebookin kliseet runoteokseen.

Facebook levisi Suomeen 2007, ja perustin tilin samoihin aikoihin 2008 loppuvuonna, pistin tilinin kiinni jo kesäkuussa 2009. Facebook levisi varsinkin keski-ikäisille, ja on nykyisin suhteellisen varttuneiden ihmisten sosiaalisen median  palvelu, Sitä ikäluokkaa on myös Markus Leikola, joka kirjan ilmestyessä on ollut 52-vuotias.

On hienoa, että keski-ikäiset ihmiset voivat olla noin tohkeissaan lomakuviensa jakamisista ja postausten tykkäämisistä.

Kirjan ilmestymisvuonna 2012 Facebook ylitti miljardin kuukausikävijän rajan ja kirja sai paljo myönteistä huomiota, ja varmasti se kertoo keski-ikäistyvän some-elämän saloja.

Ehkä Leikola tavoitttaa jotain olennaista kesi-ikäisen isän kysymyksellä "voiko Facebookista poistua?" ... "mutta  millä saisin poikani lähtemään mukaani ....".

Meillä työpaikalla Facebook on levinnyt vasta viime vuosina, kuten instagram. Minulla on insta, mutta blogien kautta, joten en osallistu keski-ikäisten setien ja tätien näennäiselämän ihmettelyyn ja tykkäilyyn. Loppurunossa Leikola kirjoittaa:

minä kommentoin sinua
sinä kommentoit minua
kaikki näkevät kuinka
onnellisia me olemme ... s.109

Teoksen anti minulle on muutama slummimaininta Korsosta
jossakin Korson kupeessa
heräsin kylmästä kaksiosta
kahvia vailla
en jäänyt hissiä odottamaan
en ovikylttiä vilkaissut ...40

Lisäksi jos saatte teoksen käsiinne voitte lukea ajatuksia hallituksesta eroamisesta ja ydinvoimasta, sivulta 23.

Markus Leikolan Naamakirja on suunnattu keski-ikäiselle keskiluokalle keskinkertaisin riimein. Someilu latistaa kaikki paitsi tunteet, jotka alkavat kiehua.

Markus Leikolan Matkalla tänne on blogattu täällä.