perjantai 31. tammikuuta 2014

Werner von Heidenstam, kirjallisuuden nobelisti 1916

Werner von Heidenstam (1851 - 1940) on ruotsalainen runoilija, joka voitti Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1916.

Gutenbergissä ja wikipediassa hänen etunimi on kirjoitettu muotoon Verner, projekt Runebergissä hänen nimensä on Carl Gustaf Verner.

Yhtä kaikki Nobelin palkinnon hän sai. Hän oli itse Ruotsin akatemian jäsen vuosina 1912-1940. Aale Tynnin Kaksikymmentäyksi nobel-runoilijaa -teoksen mukaan hän aloitti uusromantiikan kauden Ruotsin runoudessa. Samassa teoksessa on kaksi hänen runoaan ensimmäinen kaksi ja puolia sivua pitkä ja toinen neljä ja puoli sivua pitkä.

Kuningatar Kristinan jouluyön viides ja varsin lyhyt säkeistö kuuluu (Yrjö Jylhän suomennos).
Hän katsoo vaatetta välkehtivää,
jota kantaa kuihtunut olkapää.
Yön varjot ne nousee ja vaipuu.
Kun pää liki peiliä taipuu,
lasin pinnalle hengitys jää.

Nobel-palkinnon perustelut ovat lyhyet: in recognition of his significance as the leading representative of a new era in our literature

lauantai 25. tammikuuta 2014

Rabindranath Tagore, kirjallisuuden nobelisti vuonna 1913

Intialainen Rabindranath Tagore (1861 - 1941) sai ensimmäisenä aasialaisena Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1913 eli siis sata vuotta sitten.

Aale Tynnin teoksen Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa mukaan hän syntyi rikkaaseen hindulaiseen ylimyssukuun ja antautui kirjailijaksi. Wikipediassa lukee etuliite Sir, mutta mainitaan, että hän luopui arvonimestä brittien politiikan vuoksi. Aale Tynni mainitsee, että hänen"parin tuhannen itse säveltämänsä runon lisäksi proosateoksia, novelleja, romaaneja",  ... näytelmiä esseitä, tutkielmia ...

Lainaus teoksesta Aale Tynni Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa

Muistan erään lapsuuteni päivän. Uitin paperipurtta kanavassa.
Oli sateinen heinäkuun päivä; olin yksin ja leikissäni onnellinen.
Uitin paperipurtta kanavassa.

Äkkiä sakenivat myrskypilvet, tuulenpuuskat tulivat ja sade lankesi virtoina ...

... että myrsky oli tahallaan onneni hävittänyt; että kaikki sen pahanilkisyys oli suunnattu minua vastaan ...

Herjasin kohtaloani niiden monien tepposten vuoksi, joita se oli minulle tehnyt, kun äkkiä muistin paperipurteni, joka oli uponnut kanavaan.

Tässä ajatus ehkä välittyy juuri ja juuri, muttei lyyrisyys, johtuen, että en laita koko runoa, joka on Eino Leinon käännös.
***
Gutenbergissä löytyy lisää Tagorea
Fruit-Gathering by Rabindranath Tagore, käännetty bengalista englanniksi 1916.
I
BID me and I shall gather my fruits to bring them in full baskets into your courtyard, though some are lost and some not ripe. 
For the season grows heavy with its fulness, and there is a plaintive shepherd's pipe in the shade.
Bid me and I shall set sail on the river.
The March wind is fretful, fretting the languid waves into murmurs. 
The garden has yielded its all, and in the weary hour of evening the call comes from your house on the shore in the sunset. 
II
MY life when young was like a flower--a flower that loosens a petal or two from her abundance and never feels the loss when the spring breeze comes to beg at her door. 
Now at the end of youth my life is like a fruit, having nothing to spare, and waiting to offer herself completely with her full burden of sweetness.
***


Nobel-palkinnon perusteluissa todetaan tai en täysin ymmärrä, mutta käänteentekevää lienee hänen kykynsä kääntää omat runot englanniksi ja saada se osaksi läntistä kirjallisuutta:

because of his profoundly sensitive, fresh and beautiful verse, by which, with consummate skill, he has made his poetic thought, expressed in his own English words, a part of the literature of the West

perjantai 17. tammikuuta 2014

Giosué Garducci, nobelisti 1906

Italian Toscanasta kotoisin oleva Giosué Garducci (1836 - 1907) voitti kirjallisuuden Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1906.

Wikipedian mukaan Garduccia pidetään epävirallisena kansallisrunoilijana. Tarkoittaen luullakseni, että asemaa ei ole virallistettu.

Aale Tynnin kirjassa Kaksikymmentäyksi nobel-runoilijaa Garducci kuvataan kiihkeäksi kynäsoturiksi ja kirjastoissa uurastajaksi ja hänellä oli merkittävä osuus Italian kansallishengen muodostumisessa. Nykyinen Italiahan muodostui 1850-luvulla ja sen jälkeen.

Lainaan Tynnin teoksesta osan runosta Sydänpäivä Alpeilla, jonka on suomentanut Kaarlo Sarkia.

Kehäss' suuressa Alppien kolkon graniitin ja 
jääkenttien kimmelvalkeiden yllä hohtaa ...
...

Vain vienona niinkuin sitran soitto kajaa
puron ohuen solina lomissa louhikon.


***
Nobel-palkinnon perusteluissa viitataan luovaan energisyyteen ja tuoreeseen tyyliin
"not only in consideration of his deep learning and critical research, but above all as a tribute to the creative energy, freshness of style, and lyrical force which characterize his poetic masterpieces"

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Frédéric Mistral, vuoden 1904 nobelisti

Frédéric Mistral jakoi vuoden 1904 Nobelin kirjallisuuden palkinnon José Echegaray y Eizaguirren kanssa.

Frédéric Mistral (1830 - 1914) oli provencelainen runoilija, wikipedian mukaan hänen kirjoituskielensä on oksitaania. Aale Tynnin Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa -teos puhuu uusprovencesta, ja mainitsee sen antiikin jälkeen ensimmäiseksi eurooppalaiseksi sivistyskieleksi. Mistralin pääteos on saman lähteen mukaan kyläeepos Miréio, joka kertoo: Miréion ja Vincén rakkaustarinan, joka päättyy morsiamen kuolemaan, mutta ihanaiseen näkyyn.

Jonka lopusta lainaus teoksesta Kaksikymmentäyksi nobel-runoilijaa.

Kai tähtösen mä löydän, jolla rakastaa
vapaasti kaksi lasta saisi.

Mi soi? - Kuin urut humajaisi -
Ja niinkuin uneen uinahtaisi
pään käänsi syvään huoaten hän pois ja maa jäi taa.
(suomentanut Saimi Harmaja)

Gutenbergissä runo Le Poème du Rhône on ranskaksi ja provenceksi, laitan muutaman ensimmäisen rivin, kielitieteilijät voivat tehdä vertailujaan.

Le Poème du Rhône 
Dès la prime aube, vont partir de Lyon
les voiturins qui règnent sur le Rhône.
C'est une race d'hommes robustement musclée,

Lou Pouèmo dóu Rose
Van parti de Lioun à la primo aubo
Li veiturin que règnon sus lou Rose.
Es uno raço d'ome caloussudo,

Hieno runoilija, jonka voittoa Nobel-palkinto sivuilla perustellaan  näin ja sisältää viittauksen provencelaisuuteen.
"in recognition of the fresh originality and true inspiration of his poetic production, which faithfully reflects the natural scenery and native spirit of his people, and, in addition, his significant work as a Provençal philologist"

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa, toimittanut Aale Tynni


Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa, toimittanut Aale Tynni, sivumäärä 296 + 4 sivua hakemistoa, WSOY 1976, kuuluu Nobel-sarjaan.

Kirjassa on esitelty kaksikymmentäyksi valittua Nobel-runoilijaa vuosilta 1901- 1975. Ensimmäinen esitelty on Frederic Mistral, joka voitti Nobel-palkinnon vuonna 1904, mutta teoksessa on esittely myös ensimmäisen kirjallisuuden Nobelin vuonna 1901 saanut ranskalainen Armand Sully-Prudhomme ja joka on Nobelin sivuilla muodossa Sully Prudhomme.

Aivan aluksi tosin on pohdittu palkinnon luonnetta, jonka palkinnon arvo oli laskenut sotien jälkeisessä inflaatiossa, mutta myös arvostuksessa. Tynni kertoo, että palkintoa ei saanut Ibsen, eikä myöskään Tolstoi eikä Zola, itse olen huomannut ettei sitä saanut myöskään Twain eikä Tsehovkaan, kaikki elivät 1900-luvun alussa.
Tynni huomaa, että silmiinpistävän usein palkinto on jäänyt kotimaahan, muttei kuitenkaan ruotsalaiselle August Strindbergille, joka ilmeisesti olisi ollut varteenotettava vaihtoehto.

Esitellyt runoilijat, palkintovuosi
Eugenio Montale, 1975

Linkit bloggauksiin yllä

Nobel- runoilijoita ovat myöhemmin myös
Wisława Szymborska 1996
Tomas Tranströmer 2011
***
Aale Tynni (1913 -1997) on runoilija, mutta voitti kultaa myös Lontoon olympiakisoissa taidelajissa. Tynni oli monipuolinen kulttuuritoimija ja monen muun ohella mainitaan myös kirjallisuusarvostelijaksi. Aale Tynni on suomentanut eniten teoksessa olevia runoja, mutta teoksen vahvuus on myös muiden suomentajien runollinen lista:
Saima Harmaja
Lauri Viljanen
V.A. Koskenniemi
Kaarlo Sarkia
Otto Manninen
Yrjö Jylhä
Yrjö Kaijärvi
Eino Leino
Arvo Turtiainen
Tuomas Anhava
Aila Meriluoto
Helvi Juvonen
Kai Laitinen
Otto Varhia
Eeva-Liisa Manner
Elli-Kaija Köngäs
Pentti Saaritsa
Mirjam Polkunen

***
Tämä kirja on yhtenä lähteenä kun yllä olevista nobelisteista runonurkassa postaan keväällä 2014 tai  Kiplingistä ja Bjørnsonista postaan keväällä kerran kirjanurkan puolella, en runonurkan. Muita lähteitä ovat wikipedia, gutenberg, tietosanakirjat ja nobelprize.org-webbisivusto, tapauskohtaisesti myös muut kokoomateokset ja kirjailijan teokset ja niiden esipuheet ja taka- ja sivukannet. Oikeat tiedot on peräisin lähteistä, väärät tiedot ovat virhetulkintojani.