J.R.R Tolkien: Satumaa ja seppä

J.R.R Tolkien: Satumaa ja seppä, 2001, sivumäärä 54, joista mustavalkoisia kuvia kymmenen sivua, Smith of Wootton Major, 1967

Tässä sadussa Iso-Woottonin kylässä vaihtuu mestarikokki. Kylässä vietetään Lasten kestit joka 24:s vuosi. Isoon kakkuun leivotaan sisälle haltioiden taikatähti. Poika, joka sen saa, näkee "taikamaailman". Pojasta varttuu mies, ja seppä, mutta hän näkee myös toisen maailman ja vaeltaa paljon. Hän tutustuu Satumaailmaan ja tapaa sen kuningattareen. Hän saa viestin välitettäväksi Kuninkaalle, joka asuu yllättäen samassa kylässä ...

Tarina oli eheä, ja kuvat hienoja, siinä on paljon tolkienilaista ideaa: mestarikokki lähtee pois kylästä, haltiat, mahtavat miehet ovat vaatimattomissa asuissa ja töissä, ihmiset lähtevät seikkailemaan, ja tulevat takaisin, aika kuluu ja eletään vaatimattomasti ...

Luulisin, että tämän kohderyhmä on Tolkien-fanit, itse kuulun siihen joukkoon  "löyhästi", joten minusta tarina oli mukava ja opettavainen, wikipediankin mukaan se on julkaistu 1967, kun Tolkien kuoli 1973, saman lähteen mukaan tämä olisi julkaistu suomeksi jo 1983. Piirroskuvat lienevät alkuperäisiä.

Kirja on kuin uusi, se on ostettu kirppikseltä hintaa 95 senttiä. Seuraavista asioista lisäpisteitä: kirjan kansi on hieno, paperi hyvälaatuista, kirjan koko on hyvä, lopussa lyhyt luettelo Tolkienin muusta kuvitetusta tuotannosta.

Vihermatto

Asuu rivitalossa naapur jos toinenkin, Jurri niminen kyttis vaimoineen ja katsoo ulos, kuten aina

Hepuli

Tytön Marsalkka-koira kovaa haukkuu

Sen takapuoli kahdesti paukkuu

Saa Jurri hepulin

kun näkee auton renkaassaan ripulin

Sitten hän haukkuu, että kitarisat paukkuu,

Mitä sä duunaat,  du-du-duunaat, mun autoani sä heti puunaat

Marsalkka koira kipittää kotiin, vetää perässään tyttöä, joka miettii

Kyttääjä

Jurri ei relaa

pihalla kun joku pelaa

Pelit hän pilaa

pahan mielen tilaa

Kaikesta jäkättää

ja vielä mäkättää

Mistään ei tykkää

päälle vielä kyttää

 Kevät etenee ruoho kasvaa

Ruohomatto

Jurri aamuin illoin muistaa

kun känniltään käynti luistaa

Savuttavan ruohonleikkurin käyntiin nykiä

ja astmaansa samalla rykiä

Kaljuksi hän nurmimaton kaataa

kaikki tieltään häätää

Aamuisin etupiha

iltapäivisin vuorossa takapiha

Öisin letkusta nurmikolle vettä juoksuttaa

hyönteismyrkkyä päälle tuoksuttaa

hieno on Jurrin piha

ruoho ruskeaa kuin liha

---

Sanojen Seitti kokoelmasta (c) Jokke

Tuomas Anhava: Kevään kukat, syksyn kuu, Kootut tankarunot

Tuomas Anhava: Kevään kukat, syksyn kuu, kootut tankarunot 1960-1982, 320 sivua, Seven pokkari 2011, kuvassa on hintalappu mukana.

Teos on kokoelma Tuomas Anhavan suomentamista tankarunoista.

Tanka-runo on peräisin Japanista, ja nämä runot ovat japanilaisia, nämä ovat suomennettu eri kielistä, ei siis suoraan japanista, runojen käännöksiä on katsottu rinnan ja jonkin verran on ollut japanilaisia analyysejä. Tankarunot on nimeenomaan japanilainen runouden mitta, joka oli minulle ennen tätä teosta varsin outo. Tanka-runo on siis viisirivinen määrättyjä tavuja sisältävä runo, joka kuvaa tunteita. Tankarunot ovat lyhyitä ja kuvailevia

Tanka -sanassa on viisi kirjainta, tanka-runossa on viidellä rivillä 31 tavua riveittäin 5 / 7 / 5 / 7 / 7

Normaalisti kolme ensimmäistä riviä eli säettä muodostaa oman kokonaisuuden ja tauon (ilmeisesti luettaessa) jälkeen tulee täydentävät kaksi säettä.

Tähän en uskalla tekijäoikeussyistä kirjata peräkkäin yhtään koko tankarunoa, mutta ajattelin kirjata muutaman runon alun kolme riviä ja sitten kaksi riviä, voitte katsoa, sopivatko yhteen. Tietenkin tämä on epäeettistä, mutta näyttää mahdollisuuksien määrän.

Toinen asia on hyvä muistaa Suomen kielen ABC-kirja tehtiin 1500-luvulla, tankarunoja on laadittu huomattavasti ennen sitä ajankohtaa, kirjassakin on mainintoja Tanka-antologioista ennen 1000-lukua esim. vuosina 759, 951 ja 997. Japanin kielessä samalla sanalla on eri merkityksiä, eli tämä lisää käännöksen haastetta.

Alkuja
Aurinko laskee,
Aution meren yllä
pilvet kuin liput

Tenji Tenno

Puuskainen tuuli
puhaltaa vuorten yli.
Yöt ovat pitkät.

Ikusa Shinno


Loppuja

Pian nousee taivaalle
kuu täynnä kirkkautta.

Yksin nukun ja kaipaan
Kotiin armaani luokse.

Itse asiassa ensimmäinen loppu kuuluu ensimmäiseen alkuun ja toinen toiseen, näitä ei ole soveliasta "pilkkoa", mutta minusta nämä loput minusta soveltuvat molempiin  alkuihin, mikä todistaa vain sen, että en ymmärrä tankaa.

Tuomas Anhava sen sijaan on ymmärtänyt, suositan kirjaa tankan ystäville.
***
Tuomas Anhavan runoista täällä.

Mikä päivä! Tänään juhlitaan

Mikä päivä! Tänään juhlitaan toimittanut Sanna Hytti ja kuvat Terese Bast on Kirjapajan runokirja, vuodelta 2011, jossa on kuvia ja vanhoja runoja erilaisiin tilaisuuksiin juhliin lähtemiseen, sopii sekä lukea tilaisuuksissa että käy jossain tilaisuuksissa lohduksi tai piristykseksi.

Runoilijoiden rivi on vaikuttava: Paavo Kajander, Eino Leino, V.A Koskenniemi, P. Mustapää, Lauri Pohjanpää, Jaakko Juteini, Aaro Hellaakoski, Eila Kivikk'aho, Katri Vala, L.Onerva, Helvi Hämäläinen, Aila Meriluoto ja uudempaa Tove Janson, Tommy Taberman, Juice ja Claes Anderson, Kari Hotakainen ja vielä uudempaa kuten Petri Tamminen neljäkymmentäkahdeksan runoa.

Teos alkaa Paavo Kajanderilla "Ilo, laulu ja nuoruus ..."Eino Leinolla, vuodelta 1898 "Minä tahdon maljani tyhjentää / kun ensi leivpset laulaa ... välin ollaan Hotakaisen sanoin "Retkimielellä": "Kun lähdet matkaan, ota mukaasi / syvät saappaat/ ... Älä ilmoita lähdöstäsi / etteivät pelkurit ..."

Runoja on moneen tilaisuuteen, teos voi olla hyvä perheessä, jossa halutaan lukea runoja tilaisuuksissa tai kirjoittaa onnittelukortteihin niitä tai muuten vain selailla ja lukea, kaunis kirja hieno teos.

Toisaalta 48 runoa on pian läpikäyty, mutta runot ovat iättömiä, eli ne eivät käytössä kulu, tosin maailmassa on luultavasti se 49:skin runo.