Tuomas Anhavan runoja

Tuomas Anhava oli suomalainen runoilija ja suomentaja, hän vaikutti 1927-2007.

Tuomas Anhavan runoja on Uuden runon kauneimmat I -teoksessa 21 kappaletta. Osa runoista on ilman erillistä nimeä, ja sisällyksessä ne on nimetty ensimmäisen runorivin mukaan. Tämä on nimetty "Kevääni on kirkas"

Tässä ensimmäinen runo ilman viimeistä säkeistöä (tekijänoikeus ei salli kirjata koko runoa!)

Kevääni on kirkas, maani paljas: kuloa
kaiken ruohon, menneen lihaa.

Aikani on ilta, lieska savu
taivas pilvi niin kuin savu

Päiväni on lumi: kevyt sade. Haavaisen
maani peittää kevyt sade

...

Ensimmäisessä säkeistössä toinen säkeistö täydentää ensimmäisen ajatuksen loppuun. Toinen säkeistö toistaa sanan savu, joka toimii loppusointuna, muissa kahden säkeen säkeistöissä ei ole loppusointua Kolmannessa säkeistössä piste katkaisee ajatuksen, ja toinen säe lopettaa "lauseen" sade toistuu.

Runossa on selkeä rakenne säkeet alkavat samoin
Kevääni on kirkas, ...
Aikani on ilta, ...
Päiväni on lumi: ...

Runossa on Ystävä, olet vetänyt suusi kokoon on kymmenen säkeistöä, joista tässä kaksi ensimmäistä ja viimeinen.

Ystävä, olet vetänyt suusi kokoon,
mutta kuuntele porinaa keittiöstä:
etanat käristyvät kokoon, simpukat

solisevar vadille, valkoviini tuoksuu,
viileä tuuli vatsaa myöten,
ankeriaan kalvas perhe kuultaa

seitsemän säkeistöä

kolea viini,
varjoisat vauraat etanat matkalle
kulhosta iäisyyteen

Runo on hyvä, vaikka en osaa sitä selittää, tähän olen kirjannut vain etana-teeman loppuun. Minusta koko runo on hieno, vaikka edes toista teemaa on vaikea nimetä.

Homo homini -runossa (latinaa tarkoittanee ihmisen ihmiselle, ja viittaa luultavasti sanontaan "homo homini lupus est" eli ihminen on ihmiselle susi) tätä ajatusta en kyllä löydä runosta, mutta tästä runosta olin löytävinäni loppusointuja useita. Katkelma on runon keskeltä eikä tee oikeutta Anhavalle.

Ja uljas: rinta rinnan
hän verestä suorittaa täsmälleen veren hinnan.
ja tunnontarkka: muilta kun perin mutkattomasti sujuu
                                                                         siitos,
vain ihminen kuiskasi: kiitos
ja maksoi
lopun ikänsä minkä jaksoi 

...
Tunnustan, että luultavasti olen poiminut väärät kohdat, ja väärät runot, eli kannattaa itse tutustua Anhavan runoihin.

***
Tuomas Anhavan tankarunokäännöksistä täällä.