torstai 25. lokakuuta 2018

Pansio ja Perno mainettaan parempia


Pansio on asuinalue Turun ja Raision rajalla. Kuvassa oleva Turun Pansion Lumikontien rakennus on peruskorjattu. Isovanhempani asuivat juuri kuvan talossa ensimmäisessä kerroksessa, ja olen pitänyt aluetta hyvänä ja viettänyt aikaa aika paljon varsinkin viikonloppuisin.


Tässä se talo on vielä korjaamatta


Yllä on karttakuva Pansion alueesta. Harmaalla on teollisuusalueita, niitä on Pansio-Perno -alueen eteläosissa, ja luoteisosissa, jossa on Meyerin Telakka. Olen ollut Telakalla kesätyössä. Pansiossa on myös Armeijan Laivastoasema, jossa olin varusmiesaikana,

Pansio on  siis Turkua, ja on Ruissalosta pohjoiseen. Alueen luonto on hienoa, mutta toisen maailmansodan jälkeen, aluetta on pala palalta rakennettu.

Telakka rakennettiin Pernoon 1970-luvulla, alue oli alkujaan Raision, mutta se liitettiin Turkuun. Laivatyöt Wärtsilän Pernon telakalla alkoivat vuonna 1975, ja ensimmäinen laiva luovutettiin vuonna 1978, mutta Wärtsilän Turun telakka toimi 1980-luvun alkuvuosille asti! Wärtsilän telakkatoiminnat yhdistettiin Valmetin kanssa, Wärtsilä Meriteollisuudeksi,  Valmetin telakka Pansiossa lopetettiin, tai osia siirrettiin Pernoon. Telakka-alalla oli vaikeuksia jatkossakin, ja toiminta siirtyi lopulta Wärtsilä Meriteollisuudesta Kvärner Masa-Yardisille, sitten Aker Finnyardsille ja edelleen STX Europelle mutta se on nyt saksalaisen Meyerin alaisuudessa, ja toiminta kukoistaa.


Tässä on Pansion koulu, se oli ensin kansakoulu, nyttemmin alakoulu. Äitini (joka on valitettavasti jo kuollut) on käynyt tätä koulua (ja oppi lukemaan sekä laskemaan). Hän oli kirjakaupassa töissä, mutta ei Pansiossa.


Lumikonkadun taloja siis remontoidaan, ne valmistuivat 1960-luvun lopussa.


Tässä on Pernon lukio, joka on nyttemmin lakkautettu. (Olen ollut lukion tiloissa urheilutreeneissä, oli hyvä koulu muistaakseni teollisuuspainotus, mutta loppuvaiheessa oli sisäilmaongelmia).



 Tähkiökadun talo näkyy vasemmalla


Noora Vallinkosken kirjan Perno Mega City päähenkilö asui Tähkiönkadulla, tämä on yksi Tähkiönkadun taloista.

Tässä on Jalostajan tehdas (olen ollut kesätöissä rakennuksessa), se on Pansioon tultaessa, alueella on lääketehdas, pitkään Leiraksen nimellä, sekä lähellä on Marlin tehdas. Alueella on muitakin teollisuusalueita, mutta myös kerrostaloja, rivitaloja, sekä omakotitaloja.

Noora Vallinkoski puhuu tornista, joka ohjasi lentokoneita, se näkyy kartassa ylänuolen kohdalla.
Alanuolen kohdalla on kaupparakennus, siinä on ollut eri nimisiä kauppoja. (Olen suunnistanut kartalla, ja alue on ihan kulkukelpoista ja turvallista),

tiistai 15. toukokuuta 2018

Romeon ja Julian ensiluvun tunnelmia


William Shakespeare: Romeo ja Julia, Suomentanut Yrjö Jylhä, Seven pokkari, 2006, 134 sivua sisältäen Eino Krohnin esittelyn.

William Shakespearen Romeo ja Juliaa pidetään ensirakkauden ikimuistoisena kertomuksena. Romeo ja Julia on traaginen rakkaustarina Veronasta. Romeo Montague ja Julia Capulet ovat suvuista, jotka ovat riidoissa. Romeo tapaa Julian sattumalta, he vaihtavat ensisuudelman tietämättä edes toistensa nimeä. Romeo ja Julia menevät naimisiin, heidät vihkinyt veli Lorenzo saa aikaan traagisen lopun. Hän juottaa Julialle juomaa, joka vaivuttaa Julian kuoleman kaltaiseen tilaan. Romeo tekee itsemurhan luullessaan Julian kuolleen, ja Julia tappaa itsensä havaitsessaan, että Romeo on tappanut itsensä. Näytelmä, vaikka päättyy traagisesti on kuitenkin myös karkea ja hauska

Näytelmän teemat ovat sukuriita, kosto ja rakkaus, ne ovat ajankohtaisia nytkin, vuorosanat ovat loogisia, selkeitä, hauskoja ja erittäin visuaalisia, on helppo nähdä näytelmä kuvina kun runojen rivit soljuvat silmien ohi kastepisaroisin seitteinä. Näytelmän juoni on traagisuudestaan huolimatta viileän looginen.
Romeo ja Julia ovat yllättävän nuoria, Julia vasta täyttämässä neljäätoista.
Hän tuskin neljäätoist' on vuotta nähnyt

Taustalla olevan Rosalinan, Romeon exän ikää ei ole mainittu, mutta muuten hänestä annetaan kummallinen kuvaus toisen näytöksen ensimmäisessä kohtauksessa s.46
Nimessä Rosalinan silmän kirkkaan
ja otsan korkean ja punahuulen,
jalan ja säären sorjan, pulloreiden
ja niiden likiseutujen sua manaan…

Jo ensimmäisen näytöksen ensimmäisessä kohtauksessa hätkähdytti Simsonin vulgääri kommentti … ”rupean julmaksi piioille ja otan heiltä piikuuden”, alkukielellä - englanniksi Samp. Ay, the heads of the maids, or their maidenheads. ja Paavo Kajanderin suomennoksessa alan julmaksi piioille: otan heiltä piikuuden

Viisaudet kiertävät ikuista kehää, viisaus keksitään, sisäistetään, unohdetaan ja oivalletaan uudestaan. Ensimmäisen näytöksen ensimmäisessä kohtauksessa Kajanderin suomentamana, havaitaan tämä päästäessäsi irti saat, heittäytymällä heikoksi vahvistut, vastakohtien -viisaus, koska siipi ei ole lyijyn raskas, eikä savu ole kirkas, …. Vastakohdilla ja paradokseilla rakennetaan montakin runollista vuorosanaa.

Keveys raskas! Vakaa hullutus!
Kuvaton kaaos muodoist' ihanista!
Sa siipi lyijyinen, sa savu kirkas.
Sa tuli jäinen, terveys sa sairas!

Kieli on rehevää ja ilmaisu voimakasta. Sanoja koronkiskuri, lörppä ja juoruämmä käytetään. Maksullisen naisen ilmauksia piisaa, esimerkkinä toisen näytöksen neljännessä kohtauksessa Kajanderin mukaan
MERCUTIO. … saakelin kelpo huora!" …
(Romeo tulee.)
BENVOLIO.
Tuossa on Romeo! Tuossa on Romeo!
MERCUTIO. Rommiansa vailla, niinkuin kuivattu silakka. — …Dido, homsu; …; Helena ja Hero, hutsuja ja porttoja;
Itse asiassa Jylhä käyttää muuten samoja sanoja, mutta kohdan Rommiansa vailla, niinkuin kuivattu silakka, hän on kääntänyt loistavastikuittina kuin kuivattu silakka
Englanniksi
a very good whore!'
… Enter Romeo.
  Mer. Without his roe, like a dried herring.
Dido a dowdy, …,
    Helen and Hero hildings and harlots,

On niitä kauniitakin kohtia, enemmän, paljon enemmän, toisen kohtauksen tämä runo lienee mainittu jopa piirretyissä Muumilaakson tarinoissa (Lampun henki parantelee Papan näytelmää ja vain Nuuskamuikkunen tietää lähteen!)

ROMEO.
Se naarmaa nauraa, jok' ei haavaa tunne.
    (Julia ilmestyy ylhäälle ikkunaan.)
Vait! mikä loisto tuolla ikkunassa?
Se itä on, ja Julia aurinko! —
Oi, nouse, kaunis aurinko, ja surmaa
Tuo kade kuu, mi kalvas kaihost' on, ..

Tragediasta kun on kyse, tuoni korjaa miekoin, myrkyin runsain satoans', ei ois' Lorenzon kuulunut laittaa kohtalon rihmaan sormiaan ...
Lainaukset Yrjö Jylhän suomennos Seven pokkarista, Kajanderin suomennos Gutenberg täällä, ja alkukielellä Gutenberg tuolla.

Suositan!


Tämä oli alkuaikojeni bloggaus, johon olin värkännyt alakoulurunon, tätä "hieman" häpeän, mutta olkoot miehisen häpeän manifestina.


Jokke ollut on perusjuntti, täyshoukka
ah niin sivistymätön miesmoukka

kauneutta runouden ei ymmärtänyt lain
kertaalleen lukemansa Romeo ja Julia meni ohi vain

Jokke kaunoon siirtyi
jo tenho riimien tajuntaan piirtyi

uusintakerrall’ ymmärs’ cupidon, amorin nuolet
rakkauden ja riitaisten sukujen huolet

riimien seitin punoman tarinan huomas
”oon iät sun luonas”

näin tumman tuonen takaa,
Julia Romeolle ensirakkauttans' jakaa

mut’ Shakespeare, hän riveillä vielä elää
mestar on
vaik’ vuot' viis'sataa kuolostaan on

torstai 10. toukokuuta 2018

Pyhimyksen kaatunut kasi



Rap-artisti Pyhimys on varsin uudenlainen rap-riimittäjä. Jokainen on kuunnellut Jättiläinen -biisiä, joka alkaa:

Mä oon vaan tää tunnetilojen tuuliviiri
Itsetuhosesti pyörin, en saa mistään kiinni
Kompastelen murusiin, pieniin ongelmiini
Mitätön, mitaton rikkinäinen riimi
En mä pyytäny et syntyisin tänne

Varsin vakuuttavaa, biisi jatkuu, mutta varsin voimakas rivi on viittaus ohjenuoraan!
Kaulassa ohjenuora: ole mies
Puolesta molempien umpikujaan oman tien
Maailma on kaunis mut nii julma
...
Minuun tehoaa kuitenkin enitren seuraava ajatus, mitä hapeämme:

En häpee täällä sitä mitä sä näät
Vaan sitä minkä kätken, mun epäelämää
Pelkään, et kaikille paljastuu et mä oon -
Sellanen kun mä oon
Itse olen hävennyt nuorena juuri sitä, millainen olen, joskin luultavasti olen iän karttuessa päässyt siitä irti

Mutta kaikkein nerokkain ilmaisu on kaatunut kasi.
Fobia ja mania, kai ne on sama asia
Ku aika kiertää iän kaiken kaatunutta kasia
...

Pyhimys on sivilissä 40 vuotispäiviä lähestyvä sanavirtuoosi.


sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Heli Slunga: Orjan kirja






Heli Slunga: Orjan kirja. WSOY 2012, sivumäärä 83.

Orjan kirjaa ovat blogeissa kehuneet Annika K, ja Omppu, joten päätin lukea ja blogata koko Slungan runotuotannon. Lyhyt bloggaus teoksesta Jumala ei soita enää tänne on täällä, ja Varjomadonnasta täällä. Leena Lumin arvio on Orjan kirjasta jo kuitenkin jo vuodelta 2012 täällä.

Orjan kirjan kansikuva on ruma ja luotaantyöntävä, eli herättää tunteita. Sen sijaan runot jättivät minut välinpitämättömään tilaan. Eniten ihmettelin Slungan heittoja viisikymppisistä naisista ja miehistä, ja heidän reaktioistaan sänkyilyn jälkeen. Eihän Slunga ole yli viisikymppinen. Minusta tässä yritettiin liikaa. Tässä oli paikoin oivaltavaa, mutta muuten väljähtänyttä.

Seuraavaksi hyviä huomioita:
Himo on kaivo, äkkiä ammennettu s.26.
Saituus sairastuttaa avioliitot,  s.50.

Jotakin ehkä hätkäyttää Orjan kirja alku
"Täällä,
missä köyhien ja lintujen pesät on pystytetty kaatopaikkojen
lantiosoluille"

Tai
Minua ei Orja kirja rivot sanat erityisemmin hätkäyttänyt puhutaan vitusta ja anustapista, ...

Liiskaantunut vittu luodinreikä otsassa, ketsuppitahrainen
kipsivenus, O:n anustappi, ... s.13

Ehkä kuitenkin ainakin kerrostalo kyttääjän prototyyppi on seuraava:

Kun vatsa on täynnä ja murheet menevät suoraveloitukseen
kun metsästysvietin tyydyttää naapurin kyttääminen s. 14

Orjan kirjan parempia arviointeja:
Annika K,
Omppu,
Leena Lumi 




lauantai 24. maaliskuuta 2018

Heli Slunga: Varjomadonna





Heli Slunga: Varjomadonna, Minerva Kustannus, 2009, sivumäärä 88.

Varjomadonna on toinen Heli Slungan (s.1982 Tervola) runokokoelma,

Slunga kirjoittaa naisista, arviossani Slungan esikoisteoksesta Jumala ei soita enää tänne, kirjoitin, että Tervolassa kaikki tytöt eivät ole sokerista, pumpulista, kanelista eikä kukkasista, noin hieman varioiden".
Tässä Slunga hempeilee:
Mistä on pienet tytöt tehty?
Raa'asta kalasta ja munanvalkuaisista
lumivalosta, television huminasta, tammanmaidosta ...

Varjomadonnan ilmaisu on kehittynyttä, mutta en päässyt oikein lähelle.
Koiravaunussa kotiin  on tosin vaikuttavaa kahdeksanosainen "runo"

6.
Aamulla juna,
joka vie hulluja narttuja koiravaunussa
takaisin Pohjoiseen
ja haureus on vain kaunis sana

7.
Vessan peilissä
kiimaiset, tyydyttämättömät kasvot,
niiden ahneus, tyly nälkä,
Hetki vain ja nuoruus on kulunut
luuhäkissä
hakaten rystysiä verille, ....

KARUSELLIHEVOSET alkaa

I

Nainen 
jolla on arabialaisen tamman ryhti,
ja ryntäät

saa kaiken anteeksi

Anteeksi saan varmasti minäkin, jos lopetan bloggauksen.

Slungan kolmannesta runokokoelmasta Orjan kirjasta on bloggaus täällä

torstai 22. maaliskuuta 2018

Vingun ja vikisen



Vingun ja vikisen
itken ja kitisen



aivan tyhjästä

itken ja vikisen



Vingun 

kun 
hingun
ja huudan
kaikki mulle heti

Vingun ja kitisen
anna anna mulle lisää lisää
yhteiskunnan sammosta pitää
lypsää yhteistä nisää



itken

en pettymystä 
kestä
en jaksa  
ponnistella
vaan kaikki mulle 
tarjottimelle



Valitan ja vaadin

isot toivelistat laadin



kaikille kaikki ilmaiseksi

heti heti 
hopi hopi
nyt heti mulle heti
muuten itken ja vaadin
ilmaislistat laadin
valitan ja vingun
kaikille kaikkea
ilmaista mannaa
maksutonta mammonaa



Suomi on  velkojensa lannistama

kansalaistensa kellistämä
ilmaisten palvelustensa uuvuttama



Vihdoin lainatunnelista  valo välähtää

Nyt
velkojen eräpäivä rävähtää
Velkavouti tulee

on
tilinteon paikka
ja
velkojen maksuaika
nyt
vasta alkaa itku
ja vyön loputon kiristys

Vingun ja vikisen
nähdessäni 
työläisen hikisen



lauantai 17. maaliskuuta 2018

Heli Slunga: Jumala ei soita enää tänne




Heli Slunga: Jumala ei soita enää tänne, Minerva Kustannus 2008, 95 sivua.

Minulle on suositeltu luettavaksi  Heli Slungan (s. 1982) teosta Orjan kirja, jonka sitaatit ja kansikuvakin antaa ounastella, että se on raju runokirja. Päätin lukea koko Slungan runotuotannon ja  Jumala ei soita enää tänne on Heli Slungan esikoisteos.

Slunga on kotoisin Tervolasta pohjoisesta. Tervolan Vanha Kirkko mainitaan jo toisessa runossa, jossa on lukukauden päätösjumalanpalavelus. Runon mukaan: Perseennuolijat ja uskovaiset menevät eturiviin ja veisaavat muidenkin puolesta, takarivissä purukumeja piilotetaan sopiviin koloihin ....  Tervolaa kuvataan myöhemmin "Kemi 42/ Rovaniemi 75/Junat juuri pysähtyvät".

Ensimmäinen osa kuvaa nuoruutta ja nuorten tekemisiä ja tekstejä, joista osa on kirjoitettu sillan alle soita helille jos haluat pillua ... mutta elämä jatkuu Tervolassa sukupolvien ketjuna naapurista haetun puolison kanssa ...

Ensimmäisessä osassa ilmenee, miksi Jumala ei soita enää tänne "Löi luurin korvaan". Kansikuva on merkillinen, siinä on nimittäin perinteinen lankapuhelin

Toinen osa ei ole sen keveämpi, kristallit ovat hajalla, lapsuus pilalla, tai ainakin se kuvataan ankeaksi: Puuro syötetty puoliväkisin, naama itkussa ja räässä Lapsena minulla on tärkeä tehtävä/pitää äiti hengissä/ oli kätkettävä/ veitset, lääkkeet, lukittava/ ovet ...

Kolmas osa on fyysistelyä "Jos nussia haluat sano se suoraan".

Neljännessä osassa löydetään kumppani:
Nostin jalkani syliisi
ja kerroin ettei minulla ole pikkuhousuja.

Myöhemmin 
tunnustit että se oli se hetki

jolloin rakastuit.

Ehkä Tervolassa kaikki tytöt eivät ole sokerista, pumpulista, kanelista eikä kukkasista, noin hieman varioiden, mutta pojatkaan ei ole puhtoisisia: "Kerrot minulle panneesi huoria".

Viides osa sen sijaan on jo kauniimpaa, siinä saadaan lapsi ja sitten:
Katamme pöydän.
Olemme kauniita.

.....
Sukuperintönä kulkevat 
punainen tukka ja pahansisuisuus.

Heli Slungan runot ovat moderneja, ne ovat vapaata ilmaisua, ja rajuja. Esikoiskokelma on esikoiskokoelmaksi hyvä, mutta ei vielä parempaa eikä parasta, luen seuraavaksi Varjomadonnan, joka on parempi ja lopuksi Orjan kirjan, joka on varmasi Slungalta paras.
--
Vino teksti on lainattu Slungan runoista.
Varjomadonna on Slungan toinen runokokoelma, ja so on blogattu TÄÄLLÄ