lauantai 24. maaliskuuta 2018

Heli Slunga: Varjomadonna





Heli Slunga: Varjomadonna, Minerva Kustannus, 2009, sivumäärä 88.

Varjomadonna on toinen Heli Slungan (s.1982 Tervola) runokokoelma,

Slunga kirjoittaa naisista, arviossani Slungan esikoisteoksesta Jumala ei soita enää tänne, kirjoitin, että Tervolassa kaikki tytöt eivät ole sokerista, pumpulista, kanelista eikä kukkasista, noin hieman varioiden".
Tässä Slunga hempeilee:
Mistä on pienet tytöt tehty?
Raa'asta kalasta ja munanvalkuaisista
lumivalosta, television huminasta, tammanmaidosta ...

Varjomadonnan ilmaisu on kehittynyttä, mutta en päässyt oikein lähelle.
Koiravaunussa kotiin  on tosin vaikuttavaa kahdeksanosainen "runo"

6.
Aamulla juna,
joka vie hulluja narttuja koiravaunussa
takaisin Pohjoiseen
ja haureus on vain kaunis sana

7.
Vessan peilissä
kiimaiset, tyydyttämättömät kasvot,
niiden ahneus, tyly nälkä,
Hetki vain ja nuoruus on kulunut
luuhäkissä
hakaten rystysiä verille, ....

KARUSELLIHEVOSET alkaa

I

Nainen 
jolla on arabialaisen tamman ryhti,
ja ryntäät

saa kaiken anteeksi

Anteeksi saan varmasti minäkin, jos lopetan bloggauksen.

Slungan kolmannesta runokokoelmasta Orjan kirjasta on bloggaus täällä

torstai 22. maaliskuuta 2018

Vingun ja vikisen



Vingun ja vikisen
itken ja kitisen



aivan tyhjästä

itken ja vikisen



Vingun 

kun 
hingun
ja huudan
kaikki mulle heti

Vingun ja kitisen
anna anna mulle lisää lisää
yhteiskunnan sammosta pitää
lypsää yhteistä nisää



itken

en pettymystä 
kestä
en jaksa  
ponnistella
vaan kaikki mulle 
tarjottimelle



Valitan ja vaadin

isot toivelistat laadin



kaikille kaikki ilmaiseksi

heti heti 
hopi hopi
nyt heti mulle heti
muuten itken ja vaadin
ilmaislistat laadin
valitan ja vingun
kaikille kaikkea
ilmaista mannaa
maksutonta mammonaa



Suomi on  velkojensa lannistama

kansalaistensa kellistämä
ilmaisten palvelustensa uuvuttama



Vihdoin lainatunnelista  valo välähtää

Nyt
velkojen eräpäivä rävähtää
Velkavouti tulee

on
tilinteon paikka
ja
velkojen maksuaika
nyt
vasta alkaa itku
ja vyön loputon kiristys

Vingun ja vikisen
nähdessäni 
työläisen hikisen



lauantai 17. maaliskuuta 2018

Heli Slunga: Jumala ei soita enää tänne




Heli Slunga: Jumala ei soita enää tänne, Minerva Kustannus 2008, 95 sivua.

Minulle on suositeltu luettavaksi  Heli Slungan (s. 1982) teosta Orjan kirja, jonka sitaatit ja kansikuvakin antaa ounastella, että se on raju runokirja. Päätin lukea koko Slungan runotuotannon ja  Jumala ei soita enää tänne on Heli Slungan esikoisteos.

Slunga on kotoisin Tervolasta pohjoisesta. Tervolan Vanha Kirkko mainitaan jo toisessa runossa, jossa on lukukauden päätösjumalanpalavelus. Runon mukaan: Perseennuolijat ja uskovaiset menevät eturiviin ja veisaavat muidenkin puolesta, takarivissä purukumeja piilotetaan sopiviin koloihin ....  Tervolaa kuvataan myöhemmin "Kemi 42/ Rovaniemi 75/Junat juuri pysähtyvät".

Ensimmäinen osa kuvaa nuoruutta ja nuorten tekemisiä ja tekstejä, joista osa on kirjoitettu sillan alle soita helille jos haluat pillua ... mutta elämä jatkuu Tervolassa sukupolvien ketjuna naapurista haetun puolison kanssa ...

Ensimmäisessä osassa ilmenee, miksi Jumala ei soita enää tänne "Löi luurin korvaan". Kansikuva on merkillinen, siinä on nimittäin perinteinen lankapuhelin

Toinen osa ei ole sen keveämpi, kristallit ovat hajalla, lapsuus pilalla, tai ainakin se kuvataan ankeaksi: Puuro syötetty puoliväkisin, naama itkussa ja räässä Lapsena minulla on tärkeä tehtävä/pitää äiti hengissä/ oli kätkettävä/ veitset, lääkkeet, lukittava/ ovet ...

Kolmas osa on fyysistelyä "Jos nussia haluat sano se suoraan".

Neljännessä osassa löydetään kumppani:
Nostin jalkani syliisi
ja kerroin ettei minulla ole pikkuhousuja.

Myöhemmin 
tunnustit että se oli se hetki

jolloin rakastuit.

Ehkä Tervolassa kaikki tytöt eivät ole sokerista, pumpulista, kanelista eikä kukkasista, noin hieman varioiden, mutta pojatkaan ei ole puhtoisisia: "Kerrot minulle panneesi huoria".

Viides osa sen sijaan on jo kauniimpaa, siinä saadaan lapsi ja sitten:
Katamme pöydän.
Olemme kauniita.

.....
Sukuperintönä kulkevat 
punainen tukka ja pahansisuisuus.

Heli Slungan runot ovat moderneja, ne ovat vapaata ilmaisua, ja rajuja. Esikoiskokelma on esikoiskokoelmaksi hyvä, mutta ei vielä parempaa eikä parasta, luen seuraavaksi Varjomadonnan, joka on parempi ja lopuksi Orjan kirjan, joka on varmasi Slungalta paras.
--
Vino teksti on lainattu Slungan runoista.
Varjomadonna on Slungan toinen runokokoelma, ja so on blogattu TÄÄLLÄ