lauantai 19. huhtikuuta 2014

T.S Eliot, kirjallisuuden nobelisti vuonna 1948

Thomas Stearns Eliot (1888 - 1965) tai tunnetummin T.S Eliot on kirjallisuuden nobelisti vuodelta 1948. T.S Eliot syntyi Missourissa USA:ssa, mutta muutti Englantin, jossa asui ja vaikutti aina kuolemaansa asti ja sai Englannin kansalaisuuden vuonna 1927.

T.S Eliot oli kirjallisuuden moniottelija ja kirjoitti siis runojakin, joka on tämän nurkan aiheena. Luettuani annoksen hänen runoutta hänellä on monipuolinen keinovalikoima jo niissä harvassa runossa, joita osaan avata: rytmi, toisto ja vastakohdan käyttö. T.S Eliotin runouden loiston tunnustan, mutta en osaa analysoida sitä neroutta enempää, mikä hänen lyriikasta loistaa.

Nobel-palkinnon perusteluissa korostetaan hänen edelläkävijyyttään ja läsnäoloaan."for his outstanding, pioneer contribution to present-day poetry". Lauri Viljanen toteaa kirjoittaessaan T.S Eliotista, että modernististakin tulee klassikko, mutta että T.S Eliotin lyriikka on paljon muuta kuten hämmentävä, arkisen todellisuusläheinen ja syvämielisen symbolinen.

Puritaani perheen vesa siirtyi ensimmäisen maailmansodan aikoihin ensin Ranskaan, kävi Saksassa ja sieltä hän muutti Englantiin. Viljanen mainitsee hänen menneen naimisiin 1915 ja muuttaneen Lontooseen, jossa toimi pankkimiehenäkin, hyvä ura sanskriittiakin lukeneelta älyköltä.. Samana vuonna Viljasen mukaan hän julkaisu esikoiskokoelmansa The Love Song of J.Alfred Prufrock.

J.Alfred Prufrockin rakkauslaulusta otteita
Lähtekäämme siis sinä ja minä
kun ilta on levällään taivasta vasten
kuin eetterillä nukutettu potilas leikkauspöydällä;
menkäämme, tiettyjen puoliautioiden katujen,
rauhattomien öitten mutisevien pakopaikkojen kautta
halpoijhin yhden-yön hotellleihin ... 
Ensimmäinenkin säkeistö jatkuu.

T.S Eliotin esikuvaksi Tynni mainitsee myös Danten.

Viljanen käsittelee paljon "Autio maa" runoa, hän näkee maailmansodan ahdistuksen vaikutuksen. Viljanen tykittää, että T.S Eliot suuren taitelijan tavoin imee tyhjäksi sen alueen, mikä on hänen käytettävissään eli ne jotka koittavat viljellä aluetta epäonnistuvat.

Autio maa -runosta juontaa sanonta Huhtikuu on kuukausista julmin ja runo päättyy sanskriittiin.

Lumikarpalo -blogissa on pidempi lainaus täällä.

Toisaalta netistä löysin hieman toisen käännöksen eli alku kuuluu näin
Huhtikuu on kuukausista julmin,
kasvattaa syreenejä kuolleesta maasta
sekoittaa muiston ja halun,
... Lumikarpalon runossa halun -sanan tilalla on "pyyteen".

Hieno modernisti tuo T.S Eliot

Lähteet:
T.S Eliot Autio maa, Neljä kvartettia ja muita runoja, Otava, toinen painos 1972, sisältää artikkelit, Lauri Viljanen: T.S Eliotin asema, Kai Laitinen Peilien Viidakossa,

Aale Tynni (toim): Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa Wsoy,
Wikipedia, Lumikarpalo -blogi sekä suomi24 -keskustelu sivu.

Virheistä ja väärintulkinnoista vastaan, ei siis juonnu lähteistä




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti