Tapani Kinnunen: Amerikkalainen parranajo

Tapani Kinnunen: Amerikkalainen parranajo, runot 1994 - 2009. Savukeidas 2009. Sivumäärä 264 (+sisällys).

Tapani Kinnusen runoteokset on kerätty yksiin kansiin.

Ensimmäinen on jo vuodelta 1994 nimeltään Nauru pimeästä huoneesta.

Ensimmäinen teos sisältää duunin ahdistavuutta ja kaljajuttuja, yllättäen seitsemäs runo käsittelee miltei Hamletia ja on nimeltään

Shakespeare
Lähteäkö vai eikö lähteä 
siinä pulma

Taivaalta menevät pilvet,
ruoho tuoksuu sahramille.
Mitä saan jos jään,
mitä menetän jos lähden?
Katosta roikkuu
aurinko
...
Mies rakastaa naista, nainen
tarvitsee miestä, kas
siinä pulma.

Aika kaukana Hamletista, mutta pidin tästä runosta, josta olen jättänyt kolmannen säkeistön pois.
Varsinkin kiinnostavaa on tässä kontekstissä ilmaus "Katosta roikkuu aurinko", yleensä nämä kielikuvat ovat väkisin kyhättyjä, tämä minusta ei ole.
Samoin dilemmaa on, jos toinen vain rakastaa ja toinen vain tarvitsee.

Yleisimmin runoissa liikutaan alapään seutuvilla, kippaillaan juomia ja käytellään päihteitä.

Sama meno jatkuu Tupakoiva munkki -kokoelmassa (1996), jota seuraa K-18-runokokoema Show time vuodelta1998, joka alkaa (ja jatkuu) naintien merkeissä, ja alapääjutuissa pyöritään, mihin kai kokoelman nimikin viittaa. K18 oli oma ikärajasuositteeni, enkä huomannut merkintää kirjassa.

Seuraava nide Alaskan runot ovat hieman arkisempaa, ja jo ollaan Katsomossa, jalkapallokatsomossa tietenkin.

Pyhä kankkunen -runoteos alkaa Jyri Honkavaaran sanoilla Tää ei ole taidetta ... Jyri Honkavaara Ratsian 'äänitorven' biisi Tämä hetki ja tulevaisuus on jo melkein 'taidetta', kova veto.

Kinnusella on luultavasti paljon kavereita, ja Englantinen keittiö kertoo heistä

Kaverit (runon alkua)
"En pääse,
meillä on just
ristiäiset menossa",
Kivelä sanoo puhelimeen
kun pyydän häntä baariin katsomaan
Boron peliä kankaalta....

Ristiäiset (omat ja oman lapsen) ovat luullakseni hyvä syy jättää Boron peli katsomatta!

Amerikkalainen parranajo 2009 päättää Kinnusen kokoelmien kokoelman, siinä on paljon runomuotoista nuoruusmuistoa, alkaen Brightonin kielikurssilta. Tämä kannattaa lukea joko ennen tai jälkeen lapsen kielikurssia, tai ei lainkaan, kaikkea voi tapahtua. Brightonista muuten kertoo Graham Greenen Kiveä kovempi, ja sieltä valmentaja Sami Hyypiä sai viime kaudella töitä ja kenkää.

Nimiruno Amerikkalainen parranojo käsittelee sitä itseään, on varmasti tapahtuma, joka pitäisi itsekin läpikäydä. Partakin jo jonkin verran kasvaa.

Erään runon jälkeen viitataan Interin ja TPS:n väliseen Liigacupin finaaliin, josta futisforumilla on 57 sivua tekstiä. Luullakseni Inter voitti finaalin 1-0, ja TPS pelaa ainakin tämän kauden ykkösessä, mutta Turun ykkönen on Inter.