Helvi Hämäläinen: Sokeat lähteet

Helvi Hämäläinen: Sokeat lähteet, WSOY 1967.

Helvi Hämäläinen (1907 - 1998) oli kuuluisa suomalainen kirjailija ja runoilija, joka sai Pro Finlandia mitalin vuonna 1959, ja kirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 1987.

Sokeat lähteet on Hämäläisen myöhäistuotantoa, ja sen sävyt enteilevät  maailmanloppua, kärsimystä  ja kuolemaa, runot ovat ahdistavia. Itse pidän runoista, joihin on ladattu tunnetta, tässä on vahva viritys.

Haavat (ensimmäinen säkeistö)
Kummalliset haavat sinertävät, säteilevät
      pyhät haavat minussa.
Lihani kuivuu ohueksi, näännyn, 
     kuivun kuin lähde
Minusta lähtee sokea valkea lintu, sokea lintu
                nokkii silmäni.

Sokeat lähteet -runo alkaa:
Mustia säteitä tihkuu tukka, 
musta kaste peittää niityn.
Kasvot muodoton kivi,
katoavat kasvot.

Puiden henget ovat kuolleet,
veden silmät tulleet sokeiksi.

Runon täydentää viimeinen säe, jossa runoilija kaihtaa katsomasta kuvaansa sokeista lähteistä,

Kokoelmassa on paljon Raamatullisia "vertauksia" "Käärme kun saapui arkkiin...Murskattavaksi tuomittu pää loisti kuin musta kruunu".

Sinun siipesi tunkeutuvat lävitseni, palan sinussa kuin Jumalan pensaassa.
Raamattua lukeneet tietävät, että Jumala ilmestyi Moosekselle palavassa pensaassa, ja käärme on Mooseksen ensimmäisen kirjan mukaan "kavalin kaikista eläimistä" ja käärme vietteli Eevan ja sai hänet syömään kielletystä puusta yhdessä Adamin kanssa, ja Jumala kirosi käärmeen ja karkotti ihmisen paratiisista. Tematiikkaa on enemmänkin, vaikka suoraa yhteyttä en heti älyäkään "Tiedän Jumala on polttava minut luitteni  roviolla", Danielin kirjassa puhutaan pätsistä. Luultavasti sanaa rovio ei ole Raamatussa.

Tematiikka jatkuu myöhemmissä osissa, Enkelin ruumiit runo alkaa:
On kääritty auki tuomiokirja
            vihan paperi joka palaa

Johanneksen ilmestys 16 alkaa "Ja minä kuulin suuren äänen temppelistä sanovan niille seitsemälle enkelille: "Menkää ja vuodattakaa ne seitsemän Jumalan vihan maljaa maan päälle".

Enkelien ruumiit -runossa toinen osa alkaa:

"Enkelien ruumiit kiertävät maata
rankaisevana kuolleena virtana"

Johanneksen ilmestyksen 16:4 "kolmas enkeli vuodatti maljansa jokiin ja vesilähteisiin, ja ne tulivat vereksi".

Hämäläisen runoteos menee aikamoisiin tasoihin, mutta kuitenkin loppuu runoon Uusi syntyminen, jossa

Taivaalla makasi lohikäärme suojellen elämää
se mietoi maapallon näkevään vaippaansa
miljoonia kertoja se nieli kaiken maan elämän
ja synnytti uudelleen ...

Helvi Hämäläisen runoteos Sokeat lähteet on väkevä lopunajan kuolemaa ja tuhoa ennakoiva runoteos. Olin sangen vaikuttunut, eli pidin, vaikka loppu olisi voinut olla teoksen teeman mukaan täysin lohduton.