F.E Sillanpää: Hiltu ja Ragnar

F.E Sillanpää: Hiltu ja Ragnar, 1923, teoksessa Hurskas kurjuus ja kansalaissodan kirjoitukset, Suuri suomalainen kirjakerho, 1988, kirjan kuvien oikeudet Ulla Rananen 1988. Kansi on kirjan, olen korvannut  Hurskas kurjuus ja kansalaissodankirjoitukset -tekstin Hiltu ja Ragnar -tekstillä. Pitkä novelli on sivuilla 309 -381.

F.E. Sillanpään Hiltu ja Ragnar liittyy hänen teokseensa Hurskas kurjuus, jossa Juha Toivolan vaimo Riina kuolee syöpään, ja vanhin tytär Hiltu lähetetään Pyynikille rehtorskan luo ja kuten Hurskaassa kurjuudessa ilmenee Hiltu hukuttautuu kesällä 1906 Pyhäjärveen.

Hiltu ja Ragnar on pitkä novelli tai pienoisromaani, ja sen alussa ilmenee Hiltun (tai Sillanpää käyttää termiä Hildun) palveluksen päättyneen "järven kuutamoisiin laineisiin".

Rehtorska eli rouva Palmerus on rikas leskirouva, joka suojelee 20-vuotiasta polyteekkari poikaansa Ragnaria.Äiti ja poika puhuvat ruotsia keskenään. Rehtorska on vaihtanut piikaa monesti. Kun Hiltu, epävarma juuri ripiltä päässyt pelokas tyttö, tulee palvelukseen, Ragnar, joka on suojeltu lapsi, iskee silmänsä Hiltuun. Ragnar onnistuu manipuloimaan äitinsä matkalle, ja hänellä on kolme kuutamoista yötä aikaa Hiltun kanssa. Ensimmäinen menee hapuillessa, molempien tunteet ailahtelevat. Hiltu pelkää Ragnaria, hän on tunnustanut rakastavansa Hiltua, jonka naiseus on puhkeamassa. Pelon lisäksi asia kiehtoo. Ragnar lähtee aamulla pois talosta ja tapaa opiskelukaverinsa Murtomäen, jonka kanssa siemailee punssia. Hän tulee kotiin syömään, mutta ei lähesty Hiltua, joka sitä kaipaa ja kammoksuu:
"Syötyään hän meni ulos päässään tuo ihmeellinen valkoinen tupsulakki, jota hän ei kotona koskaan käyttänyt". Lakki on Teekkarilakki, joka oli saanut nykyisen muotonsa ennen kirjan tapahtuma-aikaa eli vuotta 1906. Ragnar opiskeli Polyteknillisessä opistossa Helsingin Hietalahden vieressä. Hiltu värisee ajatuksissaan "Ragnarhan on minun kultani ja minä olen Ragnarin heila". Ragnar jatkaa opiskelutoveriensa kanssa viinin juontia. Toisena kuutamoyönä, kun vieraat ovat lähteneet, Ragnar on vietellyt värisevän Hiltun ennen lopullista päätepistettä, Murtomäen ikkunaan koputus estää nuorten aikeet. Ragnar päättää toimia kolmantena kuutamoyönä. Hiltussa on tapahtunut muutos, joka kummastuttaa Ragnaria. Myöhemmin Ragnar havaitsee Hiltun hukuttautuneen Pyhäjärveen.

Motiivi on nykymittapuun mukaan ehkä vähäinen, mutta Hiltu tuntee olevansa sairas ja saastainen. Hänellä on oireita ja luulee äitinsä taudin häneen tarttuneen.

F. E. Sillanpään Ragnar ja Hiltu on herkkä tarina, jossa tunnelma on kerrottu taiten. Hiltun ja Ragnarin motiivit tulevat hyvin ilmi. Lisäksi nykylukijalle ilmenee yhteiskunnan luokkajako ja ajankuva.


Kirjassa esiintyy myös Hiltun isoveli Kalle, joka lähti kotitorpastaan, vaurioitettuaan pikkuveljensä Villen selkärangan. Hän on vossikka, eli vuokra-ajuri eli kyyditsee rattailla (reellä?) ihmisiä. Hän radikalisoituu, mikä ilmenee Hurskaassa kurjuudessa.


Tästä on blogannut myös Paula, hän on tiivistänyt kirjan teeman ja tunnelman hyvin osuvasti täällä.
*****
Frans Emil Sillanpää (1888 - 1964) voitti Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1939. SKS:n biografiakeskuksen webbisivujen mukaan "Sillanpää varmisti Siljan tarinalla asemansa eurooppalaisena kertojana, ja sen myötä hän myös ponnahti vuotuisten Nobel-veikkausten eturiviin". Eli tämän mukaan FES-taata olisi ollut tyrkyllä palkinnon saajaksi vuodesta 1933 saakka. Silja -hahmo on luullakseni teoksessa Nuorena nukkunut vuodelta 1931.

Sillanpää syntyi siis Hämeenkyrössä, kävi koulunsa Tampereella, opiskeli Helsingissä.

Hurskas kurjuus, joka ilmestyi vuonna 1919, oli Sillanpään kolmas romaani.

F.E. Sillanpään pääteoksina pidetään 1930-luvun alussa ilmestyneitä Nuorena nukkunut. (1931), Miehen tie (1932), ja Ihmiset suviyössä (1934), ne on minulta  lukematta, sen sijaan olen lukenut elämänkerrallisen teoksen Poika eli elämäänsä.

1/100 #satasuomalaista täällä.