sunnuntai 6. kesäkuuta 2021

Aila Meriluoto: Pahat unet

 


Aila Meriluoto: Pahat unet, WSOY 1958, sivumäärä 82.

Pahat unet on Aila Meriluodon (1924 - 2019) kolmas runokokoelma. Edellisiä tummempi ja modernimpi kokoelma. Aila Meriluoto löi itsensä läpi esikoisrunokokoelmallaan LasimaalausSairas tyttö oli Meriluodon toinen kokoelma ja Pahat unet siis kolmas.

Alku on hyvinkin perinteistä Runo Tämä -runo alkaa:

Käden alla aaltoaa
hengityksen meri.
Lämmin, levollinen maa.
Syvällä kiertää veri

Runossa Inkvisitio puhutaan synnyttämisestä ja kivusta

Yhdeksän kuuta tai yhdeksänkolmatta vuotta
tämä on minussa ollut, kasvanut minussa.
Aika on täysi: se syntyy nyt.

...
Kipu on alhaista, suonsilmäke liejuinen,
hurpahtaa kuin veltto suu ja imee kaiken,
Hajalle se ehjän myllertää,
vellon raskaasti ja nostaa joskus pintaan
kappaleita ilman merkitystä,

Aila Meriluoto on kirjoittanut runon Abisagista, josta kerrotaan Kuninkaiden kirjassa, sivuilla 47-49 on 8 säkeistön mittainen  runo, joka päättyy

Ei hän neitsyyteeni koske, vanha mies.
Toinen koskee, se, se kylmä, se, se viimeinen.
Tähdet säkenöivät, joka yö on hääyö,
joka yö sen kanssa kisailen,
sen syvimmän, sen joka nousee,
kuoleman mahla, vanhan miehen kuivaan runkoon.

Aila Meriluoto runoili aikana, jolloin yhteiskunta oli enemmän patriarkaalinen. Runon aihe löytyy Vanhan Testamentin ensimmäisestä Kuninkaiden kirjasta: (1 Kun 1-4)

Sunemilainen Abisag
Kuningas Daavid oli käynyt vanhaksi, ja vaikka häntä kuinka peiteltiin, hänen ei ollut lämmin. Hänen palvelijansa sanoivat hänelle: »Sinulle, herramme ja kuninkaamme, pitäisi etsiä tyttö, neitsyt, joka olisi luonasi ja hoitaisi sinua. Kun hän makaa sylissäsi, sinulla, herramme ja kuninkaamme, on lämmin.» He etsivät kaunista tyttöä kautta koko Israelin ja löysivät sunemilaisen Abisagin. He toivat hänet kuninkaan luo. Tyttö oli hyvin kaunis, ja hän alkoi hoitaa ja palvella kuningasta. Mutta kuningas ei yhtynyt häneen
.

Aila Meriluodon kolmas kokoelma päättyy runoon Wallis. Sen viime rivit:
Runoilijan hauta // tuulinen, harmaa.

Olen blogannut myös Aila Meriluodon Tällä kohtaa 1975 - 2004 päiväkirjoista täällä, ja romaanista Peter, Peter  täällä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti