Mies, joka luki runon

Mies, joka luki runon, toimittanut Salme Saure, Otava 1995 on teos, joka  sisältää miesten valitsemia runoja.

Sivumäärä on 319 ja miehiä on peräti 102 ja runoja on satoja. Yleensä runojen lukeminen mielletään naisten harrastukseksi. Pintaraapaisen tätä, eli postaus on lyhyt eikä kerro muuta kuin kirjan idean, joka on esitetellä tunnettujen miesten runovalintoja. Kirjan julkaisusta on tovi aikaa, joten en tuntenut kirjan miehiä.

Kirja alkaa Eino R. Mikkosesta, hän on syntynyt 1904 ja hän on valinnut Viljo Kojon runon sekä Eino Leinoa. Google ei tunnistanut Eino R. Mikkosta, joka on tai on ollut teoksen mukaan huumormies ja kunnallismies Säämingin Kiviapajalta, myös maanviljelijä ja konstaapeli, eli minusta edustaa hyvin suomalaista miestä.

Minulle tunnettuja miehiä on arkkiatri Risto Pelkonen, joka on valinnut kolme runoa ensiksi Lassi Nummia ja lopuksi Clas Andersonia, joka puolestaan on valinnut Gunnar Ekelöfiä, jonka runon on suomentanut Caj Westerberg. En ala luetella henkilöitä ja runoja, mutta kirjailija Heikki Hietamies on valinnut P.Mustapäätä.

Suuri elokuvaasiantuntija jo poismennyt Peter von Bagh on valinnut Elmer Diktoniuksen runon Kolme runoa minuudesta, jonka on suomentanut Arvo Turtiainen. Ensimmäinen säkeistö tässä.
I
Minun runoni on reikäinen
hammas
hermot
kouristuneina
Ken kajoaakaan minuun
tulee siitä mielettömäksi.
Ja runoni siitä sitten! -
ihminen: tee kenkävoidetta
aivoaineestasi!

Iiro Viinanen, entinen yrittäjä ja valtiovarainministeri  on valinnut Yrjö Jylhän runon Laulu Kuujärvestä

Oli marssittu Aunuksen teitä
                     ja taisteltu tottavie
tomupilvet peittivät meitä,
                    jalan alle upposi tie
Oli meitä paahtanut helle
                    tuli tykkien kärventänyt
oli rynnätty lakeudelle
                    taas korpeen painuttu nyt
Runossa on monta säkeistöä.