Runouteen liittyvä blogi. Arvioin lukemiani runoteoksia ja blogissa jotakin itse kirjoitettua runon tapaista ja sekalaista sekoilua. Koittakaa kestää. Yhteystieto jokken.kirjanurkka (at) gmail.com.
maanantai 24. marraskuuta 2014
Suuri runokirja
Suuri runokirja on Kariston vuonna 1981 kustantama hieno kunniakas runokirja, jonka on toimittanut Hannu Sarrala ja liitekuvat on Reino Vihisen. Teoksessa on peräti 510 sivua. Tämä on esipuheen mukaan valikoima suomalaista perinteistä runoutta.
Suuri kuvaa myös kokoa, painoa ja sisältöä. Kirjan ehdottomana etuna on sen kattava runo- ja runoilijahakemisto. Runoilijahakemisto alkaa runoilijasta Abraham Achrenius (1706 - 1769) ja päättyy Mathias Östermaniin. Luettelossa on laskujeni mukaan 99 runoilijaa sekä 5 muuta lähdettä esimerkiksi Kanteletar ja Kalevala.
Teoksessa on runoutta kansanrunoudesta: Kalevalasta, Kantelettaresta, ja kansanlauluista, sitten on runoutta 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta puoleenväliin asti, mutta jopa runoja 1600-luvun lopulta. Tässä on siis vain perinteistä suomenkielistä runoutta.
Teos on jaettu viiteen eri osaan: Maa kunnasten ja laaksojen, Laulu elämän nautinnosta, Tulin onneni yrttitarhaan, Jo joutui armas aika sekä Ihminen kuiskasi: Kiitos.
Maa kunnasten ja laaksojen -osio sisältyy paljon Suomea ja isänmaata käsitteleviä runoja: Elias Lönrotia, J.H Erkkoa, Aleksis Kiveä, Jaakko Juteinia, Eino Leinoa ja V.A Koskenniemeä.
Laulu elämän nautinnosta -osio sisältää edellisten lisäksi Aaro Hellaakosken, P. Mustapään, Kaarlo Sarkian ja Arvo Turtiaisen runoja
Tulin onneni yrttitarhaan -osio sisältää edellisten lisäksi Jaakko Juteinin, Elias Lönnrotin, Henric Achreniuksen ja Kasimir Leinon runoja ja Nocturno-runon Olavi Paavolaiselta, joka alkaa säkeellä Rakasta minut uneen.
Jo joutui armas aika -osiossa on edellisten lisäksi Eerik Cajanuksen Suwi Wirsi, joka "alcaa" sanoin "jo joutu armas aica, Ja Suwi suloinen, Joll caunist caicen paican, Caunista cuckainen". Pietari Ticklén ja monia muita runoilijoita on tässä osiossa. Tämä kirja on todellinen runojen ja runoilijoiden töiden aarreaitta.
Viimeinen osio Ihminen kuiskasi: Kiitos on synkkä ja Kuolemasta paljon runoillaan. Täysin uusi tuttavuus on Mathias Österman (syntynyt noin 1670) , jonka runo Ad Viatorem alkaa,
Ajattele Ihmis parca
Cuin sun päiwäs poies carca
Nijncuin wirta juoxeva
Jos nyt seisot elos olet,
Huomen langet pian cuolet ...
Tässä osiossa on Aleksis Kiven, J.H Erkon, , Eino Leinon, V-A Koskenniemen, Joel Lehtosen, sekä monen muun runoja kuten Saima Harmajan, jonka runo Rakas Kuolema alkaa
Oi Rakas Kuolema,
lastasi muistatko viimein ..
Aila Meriluoto tai hänen runonsa Largo päättää teoksen, runon viimeinen kolmesta säkeistöstä kuuluu:
Olevan rajaan jo yltävät, ohitse siitä
rakennus verkkaan kasvaa suunnaton.
Ei, älä pelkää. Ei, älä silmiäs peitä.
Väkevä rauha vain. Ei Jumala heitä
kenenkään kättä, kelle ei riitä
se mikä on.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti