perjantai 27. syyskuuta 2019

Kalle Tamminen: Yön saapuessa minä kuuntelen



Kalle Tamminen: Yön saapuessa minä kuuntelen, Kulttuurivihkot, Helsinki, 2019, sivuja 45. Taitto ja ulkoasu Markus Hirvelä.

Yön saapuessa minä kuuntelen on Kalle Tammisen kuudes runoteos. Niteen takakansiteksti viittaa melankolisuuteen ja Raymond Carver vaikutteisiin.

Minusta Kalle Tamminen  menossa runodessaan eteenpäin mutta runoissa on vielä  jumissa alkavassa aikuisuudessaan, jossa vielä nuoruus on kuin yksittäinen takiainen, jota yrittää rapsutella välillä pois.

Nimiruno Yön saapuessa minä kuuntelen on ensimmäisenä ja on teoksen yksi kiteytyneistä helmistä, runon alussa on teoksen tiivistymä:
Olet kaipuuni alku.
Nostalgian syövyttävä
melankolinen laulu.

Runot naaraavat muutaman vedon lapsuuden ja nuoruuden muistoista, mutta pääpaino on parisuhteessa. Minän kaipuu sinussa, jota rakastaa "ilman käytöskatkoja". Nuoruudessa roikutaan, kun aikuisuus on vielä "päälleliimattua".

Kalle Tammisen uusin runoteos Yön saapuessa minä kuuntelen on täynnä merkkejä miehisestä melankoliasta. Takakansitekstin takaamaa tekstiä.

*****
Kalle Tammisen edelliset runoteokset on blogattu:

Pygmi täällä,
Elämä sarja katkenneita hetkiä täällä.
Yksinkertaisia runoja täällä
Enkelten baari täällä
Sekasointuinen kitumaa täällä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti