Lukutoukkien kehityskaari

Mistä niitä lukutoukkia tulee ja minne he menevät?

Lukumuna, opettelee lukemaan, vaihe kestää noin 7-18 vuotta

Lukutoukka, ahmii kirjallisuutta, bloggaa ahkerasti, osa lukuolentolajeista ovat kaikkiruokaisia, osa keskittyy tiettyyn vain kirjallisuuden lajiin. Aikansa luettuaan 5-50 vuotta lukutoukka asettuu aloilleen ja koteloituu

Lukukotelo, kääriytyy kammioonsa ja on hiljaksiin, pohtii ja puntaroi kenties kehrää seittiä, mutta kasvattaa siivet ja kokee muodonmuutoksen

Lukuperhonen, muodonmuotoksen kokenut entinen lukutoukka, jonka siivet kantavat kirjallisuuskeskusteluissa. Lukuperhonen innostaa muita, tajuaa koko lukukentän hienouden. Osa rientää kokkareista toiseen meden perässä, osa liihottelee muuten. Kaikilla lukuperhosilla on tarkoituksena levittää lukuilosanomaa ja avittaa lukumunien kuoriutumista lukutoukiksi.

Hankala on pyöräilijän pyöräillä

Hankala on pyöräilijän pyöräillä
kumit puhki
mieli maassa

kun lasinsiruja pitää väistellä
ja kotona renkaita paikkailla
ja arvailla
kuka murskaa tielle lasia
ja kuka sen tekee ja ja miksi
tahallaan ja pahallaan
siksi, että
ei näe arvoa toisessa
eikä järkeä moisessa
pyöräilyssä
***
kysyn itsekin
voisko alkoholit pullottaa muoviin?

Parkkimaksuja ja unohduksia

Parkkifirmassa on käskynjako

ala laputtaa
ala laputtaa

ja sinä siinä, et ole laputtanut
ala laputtaa

***
Työ on loputonta laputusta

Sopimusrikkeen seuraus on maksulappu
unohtui vain parkkilippu
se oli parkkerauksen nolo loppu

***
Vartijoilla loputonta laputusta
Laputetuilla armotonta vitutusta

Pekka Seppänen, Jari Panzar: ME MUUT

Pekka Seppänen, Jari Panzar: ME MUUT, Arktinen Banaani, 2004, 320 sivua

Tästä kirjasta ja sarjakuvasta todella pidän. Minusta näitä julkaistiin Länsiväylässä ja luin niitä Espoossa asuessani.

Näissä sarjakuvissa on lähes poikkeuksetta kyse sanaleikeissä.

Me Muut muistuttaa siis idealtaan Fingerporia, mutta Me muut -sarjakuva olleet ennen Fingerporia ja mikä tärkeämpää, tämä sarjakuva ei ole lainkaan kaksimielinen, eivätkä sanaleikit sisällä lapsilta kiellettyä.

Sarjakuvissa on joko kaksi tai kolme ruutua.

Esimerkkejä ideoista
Lotossa on me muilla vakiorivit, jossa on käytetty lasten syntymäpäiviä, mutta toisella on vain kolme rastia, kun on vain kolme lasta :)

Lakimieshuumorikin on mukavaa:
-Äitini toivoi minusta lakimiestä
-Onko hän rikollinen?

Esimerkkejä sanaleikeistä

Ihmetellään miksi ollaan simatynnyrissä
On sanottu että mars simaan

Lopuksi mukava sanaleikki, jossa viimeinen rivi on mitä mainioin.
Ota tutti suuhun
-lapsi heittää tutin vaunuista pois ->
Suututti suututti

Eeva-Liisa Manner hieno runotar ja kääntäjä

Eeva-Liisa Manner, joka vaikutti vuosina 1921-1995 oli suomalainen runoilija, jonka runoja on julkaistu Uuden runon parhaimmat teoksessakin.

Näyte Talvi -runosta

Talvi
Lehdet leijailevat, tunnit, vuodenajat
huoneesta huoneeseen

Lumi tuulee, ja aukaisee verhot
Autius seiniin nojaa, talon levittää
varjot nojaavat ja narahtavat

Lumi niinkuin matala eläin liikkuu
nurkkiin pesii

Älkää pyytäkö selittämään, mutta tässä on animistinen tunnelma, ja ilmiöt on käännetty tavallisuudesta poikkeavaksi,

Lumi tuulee, ja aukaisee verhot
ei lumi tuule, ei aukaise verhoja, tai siis tässä hienossa runossa kyllä, tähän olen kirjannut seitsemän ensimmäistä riviä kaikkiaan 18:sta.

Autius seiniin nojaa, talon levittää
Minusta tämä on hyvin oivaltavaa autius levittää taloa.

Tämä on minusta animistista
Lumi niinkuin matala eläin liikkuu
nurkkiin pesii

***
Eeva-Liisa Manner on kääntäjänäkin ollut ahkera ja arvostettu, esimerkiksi hän on kääntänyt luultavasti saksasta lukemani nobelisti-teokset Arosusi (Herman Hesse) ja  Kioton (Yasunari Kawabata).

Joku siipi pitäis olla

Joku siipi pitäis olla, Aira Savisaaren kirjoittama runoteos, jonka on kuvittanut Lotta Kauppi.WSOY, 2009 (ostin kirjan kirjakaupasta), 79 sivua.

Tämä kuvitettu runo- tai loruteos lienee tarkoitettu noin kymmenen kaksitoista vuotiaille tytöille, tai päätelkää itse seuraavasta "analyysistä".

Teoksen alussa on esitelty kysymyksin meidän luokka. Kuka heittelee kumin paloja akvaarioon ...? Arttu Kuka esittää välillä ahkeraa ja ...? Arttu

Tämän jälkeen teos on jaettu seitsemään osaan: Arttu; Veeti, Emma ja Ellu; Inkku .. ja lopuksi vielä Eetu ja muita kamuja.

Arttu sai useimmat osumat alkukysymyksissä, ja ensimmäinen osa onkin "pyhitetty" Artulle ja runot ovat minusta varsin yksinkertaisia
Yksi Arttu valui luokkaan aina vikana
ja tytöt tykkäsi siitä ihan sikana
...
...
Tän kaverin koukku koukutti ihan pikana.

Tämä "riimikuviointi" toistuu teoksessa valitettavan usein

Mä surffaan "runossa" Veeti, Emma ja Ellu -osiossa pikana sikana toistuu, ja jollekin ehkä se maistuu tai muistuu.

Pistä kommenttia pikana
kuu on liekeissä, grillaa sikana

Riimejä päättäviä sanapareja ei ole kauhean kaukaa haettu, kuten seuraavasta ilmenee
puut -luut; 
kyy - syy;
perällä -kerällä; kyliin; syliin ja sitten taas terällä

Teos sisältää myös kivaa puuhaa, kuten rakkausprosenttien laskentaa, kuvarunoja ja joitain rastitustehtäviä. Meno on varsin lutuista, minkä Emma ja Ellun vappukokemuksetkin kertovat
Yhdet tytöt tahtoi sutinaa
oli vappu ja varpaissa kutinaa

loppurimmaukset muodostuvat sanoista himaan, simaan ja rutinaa

Teoksen eduksi pitää sanoa, että siinä sivutaan koulukiusaamisen ongelmaa runoissa Onko noloo pelätä ja En kohta jaksa

Päättöruno voisi olla ratkaisu Joku siipi pitäisi olla suojaamassa ...

myös kiusaajia vastaan.
***
Mä oon ihan feikki -runoa ihmettelin, se ei sopinut ala-astekuosiin, eikä nuoriin vuosiin, kirjan riimikuvioita lainatakseni, mutta runossa on minusta silti asiaa, mutta ei sovi siihen minusta mukavan lapselliseen kuosiin, mikä teoksessa on. Minusta panemisesta puhuminen ei kuuluisi tähän teokseen.

"Siedän välkällä tyyppejä
jotka puhuu vain panemisesta
vaikkeivät ole taatusti
hipaisseet vielä ketään
navan alapuolelta, paitsi itteään"
***
Koulun alkajaisiksi vinkkinä, lapset runotalkoisiin edes kerran vuodessa :)

Lasse Heikkilä oli modernisti

Lasse Heikkilä oli modernisti. Hän vaikutti vuosina 1925-1961, ja joutui kasvattilapseksi ja oli rintamalla jatkosodassa. Löysin 11 merkintää julkaistusta teoksesta, joista 8 elinaikana.

Uuden runon kauneimmat kirja esittelee Lasse Heikkilän hienoja mutta minusta tummia runoja.

Ensimmäinen siterattu  runo alkaa
Väsyneenä läpimurtoihin
jotka epäonnistuvat etukäteen

myöhemmin teema jatkuu
Purjehdin

purjeet mustat
mustemmat aallot alla

....

kun saavutan rannan

on eräs pimeys
mutta sitä en tahdo

eikä se ole mikään ranta
eikä mikään vapaus
ei mikään rakkaus
ei mikään


.... ja loppuu ...

olen hyvin rauhallinen
tuska ei auta

naurussa on enemmän voimaa
ja minä nauran

Tekijänoikeussyistä en voi laittaa koko runoa, enkä  kokonaisia runoja enkä laita tähän muita runon tynkiä (koko runo on teos, ei voi siten kirjata, Heikkilän kuolemasta kulunut 52 vuotta), mutta modernista runoudesta pitävät, tämä on minusta upeaa ja tummaa. Tutustukaa Lasse Heikkilän runoihin.