Henrika Ringbom: Öar i ett hav som strömmar, dikter, Schildts & Söderströms, 2013, sidor 79.
Henrika Ringbom (f. 1962) on suomenruotsalainen runoilija, jonka runoja olen raapaissut täällä.
Öar i ett hav som strömmar on ensimmäinen runokokoelma häneltä, jonka luin kokonaan ruotsiksi. Kansikuvasta pidin paljon vihreä väri ja ovela kuva muodostavat hyvän kokonaisuuden.
Teos on jaettu osiin, joiden alussa on kuvatunlaisia "mottoja"
Framtiden står fast ... men vi rör oss i den oändliga rymden. Yksi on englanniksi ja kaksi suomeksi, joista molemmista pidin, mutta vain toisen kirjaan: Ehkä et minkään ääriin mee niin kuin meet henkesi ääriin.
Osa runoista on lyhyitä 'minä-muotoisia kertomuksia': Jag behöver inte lyfta bort alla lamporna som står framför fönstren ... tai minä-muotoisia runoja
Jag njuter av att
försöka hitta, oftast
inte hitta,inte just ...
Osa runoista on yksikön kolmannessa. Minun silmääni jotkut sanat toistuvat. Verbiä njuta on muutamasti, samoin rymd sanaa.
Itse asiassa tämä bloggaus on kertomus siitä, että vasta selailen tätä runokirjaa, vielä kaikkea ymmärtämättä. Sen olen ymmärtänyt, että tämä on laatuteos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti