sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Aaro Hellaakoski: Runot



Aaro Hellaakoski: Runot, WSOY 1993


Aaro Hellaakoski (1893 - 1952) oli suomalainen runoilija, kuvan kirjassa on runoja 473 sivua, sekä Vilho Vikstenin 20-sivuinen Runon tietä artikkeli.

Teoksessa on Aaro Hellaakosken teokset Runoja (1916), Nimettömiä lauluja (1918),  Me kaksi (1920), Elegiasta oodiin (1921), Maininki ja vaahtopää (1924), Hauen laulu (1928), Jääpeili (1928), Vartiossa (1941), Uusi runo (1943), Huojuvat keulat (1946), Hiljaisuus (1949). Sarjoja (1952) sekä Huomenna seestyvää (1953).

Viksten lainaa ensin Conceptio -runon neljättä ja viidettä säkeistöä, neljäs säkeistö kuuluu:
Sinut tahdon alastonna
helmetönnä, maalitonna
vailla rihkamaa
muitten antamaa


Tämä on minusta mahtavaa ja totta. Meikki on aina feikki.

Vartiossa -kokoelma alkaa runolla 
Sotarukous
Herra kasvojes eteen
heitti meidät sota.
Herra kasvojes eteen
huonoutemme ota,
vahvista sieluamme
että se kestää vois,
pyysi otsaltamme
elämän tahrat pois

Runossa on kolme säkeistöä, tässä on varmastikin julkaisuajankohdan mukainen ajatus ja teema.

Toinen Runo on Sireenit ulvovat, nelisäkeistöisen runon ensimmäinen ja viimeinen säkeistö kuuluvat:

Sireenit ulvovat
Kuoleman torvet
vonkuu, ne vonkuu
kuoleman varjot
peitti koko maan

..
Huimaava hetki
Kuoleman torvet
vonkuu ne vonkuu:
kuonasta kulta
irti otetaan


Tähän ei ole juuri lisättävää, paitsi todetaan Aaro Hellaakosken koskettavan vielä tänäänkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti