Aaro Hellaakoski: Runot

Aaro Hellaakoski: Runot, WSOY 1993


Aaro Hellaakoski (1893 - 1952) oli suomalainen runoilija, kuvan kirjassa on runoja 473 sivua, sekä Vilho Vikstenin 20-sivuinen Runon tietä artikkeli.

Teoksessa on Aaro Hellaakosken teokset Runoja (1916), Nimettömiä lauluja (1918),  Me kaksi (1920), Elegiasta oodiin (1921), Maininki ja vaahtopää (1924), Hauen laulu (1928), Jääpeili (1928), Vartiossa (1941), Uusi runo (1943), Huojuvat keulat (1946), Hiljaisuus (1949). Sarjoja (1952) sekä Huomenna seestyvää (1953).

Viksten lainaa ensin Conceptio -runon neljättä ja viidettä säkeistöä, neljäs säkeistö kuuluu:
Sinut tahdon alastonna
helmetönnä, maalitonna
vailla rihkamaa
muitten antamaa

Tämä on minusta mahtavaa ja totta. Meikki on aina feikki.

Vartiossa -kokoelma alkaa runolla 

Sotarukous

Herra kasvojes eteen

heitti meidät sota.

Herra kasvojes eteen

huonoutemme ota,

vahvista sieluamme

että se kestää vois,

pyysi otsaltamme

elämän tahrat pois

Runossa on kolme säkeistöä, tässä on varmastikin julkaisuajankohdan mukainen ajatus ja teema.

Toinen Runo on Sireenit ulvovat, nelisäkeistöisen runon ensimmäinen ja viimeinen säkeistö kuuluvat:

Sireenit ulvovat

Kuoleman torvet

vonkuu, ne vonkuu

kuoleman varjot

peitti koko maan

..

Huimaava hetki

Kuoleman torvet

vonkuu ne vonkuu:

kuonasta kulta

irti otetaan

Tähän ei ole juuri lisättävää, paitsi todetaan Aaro Hellaakosken koskettavan vielä tänäänkin.