Paavo Haavikko: Tiet etäisyyksiin

Paavo Haavikko (1931 -2008)  oli runoilija, kulttuuripersoona, kirjailija ja kustannusalan vaikuttaja.

Esikoiskokoelma Tiet etäisyyksiin (1951) on haastava kokoelma. Takakannessa lukee, että ”uutta Haavikon ilmaisutavassa on, että runoilla on harvoin ’sanottavaa’, jonka voi käsittein selittää”

Laitan tähän ”Roomalaisia iltoja” –osion ensimmäisen runon ensimmäisen säkeistön (yhteensä kaksi)

Kaikki maa,

kunnes sillat kaareutuvat barbaaristen jokien ylitse,

kunnes meret päättyvät syvyyksien portilla,

kaikki maa, joka vastaa malmisten kellojen kumuun

         laaksosta laaksoon,

Eurooppa, synnyinmaa, miksi en ylistäisi sinua.

Uuden runon kauneimmat esittelee Paavo Haavikon tuotantoa ensimmäisen runon ensimmäinen säkeistö kuuluu

Joku tulee täällä vanhaksi

ja kulkee sokeana lammikon ympärillä,

                      ihmettelee veden hiljaisuutta

                      ja kaikkea vettä

Seuraavaksi Uuden runon kauneimmat -teoksessa on Marja-Liisa Vartion runoja (Paavo Haavikon vaimon). Nekin ovat mitattomaia ja hyviä.

Häät -runo alkaa
Ovella tuvan seisot morsian.
Ikävä kiertää, nousee ripsen päihin.
On vieras katto, vieras lattia
ja seinänvierustoilla ikkunat
avaavat silmän outoon metsään, veteen ...

Runo on yli kolme sivua pitkä, ja tässä vain alku. Vartio oli merkittävä runoilija.