Italialainen Salvatore Quasimodo (1901 - 1968) voitti kirjallisuuden Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1959. Palkinnon perusteluissa sanotaan: "for his lyrical poetry, which with classical fire expresses the tragic experience of life in our own times". Quasimodoa pidetään myös modernistina perusteluista huolimatta..
Minulle Quasimodo oli varsin tuntematon, ja nämä seuraavat tiedot löytyvät netistä helposti:
Yleisin tai siteeratuin Quasimodon runon nimi suomeksi on "Ja äkkiä on ilta" italiaksi
Ed è subito sera è una. Netistä löytyy koko runo eri versioin pelkillä hauilla ensimmäinen rivi kuulunee: "Jokainen yksinään maan sydämellä" ja runo on itse asiassa hieno ja on kolmirivinen.
Seuraavaksi yleisin on Harakka nauraa, musta appelsiinipuissa eli italiaksi, Ride la gazza, nera sugli aranci
runo alkanee sanoilla
Ehkä juuri tämä on elämän merkki
italiaksi
Forse è un segno vero della vita:
Aale Tynnin toimittama 21 nobel runoilija -teos vahvistaa tiedot. Quasimodo syntyi Sisiliassa rautatieläisen lapseksi ja muutti Roomaan ja hankki leipänsä tieinsinöörinä. Kirjalliset harrastukset alkoivat Milanossa, ja 1929 alkoi julkaista runoja. Modernismin Tynni vahvistaa, teoksessa on Quasimodolta peräti kymmenen runoa ensimmäisenä Aale Tynnin kääntäminä Ja äkkiä on ilta ja on myös Harakka nauraa, mustana oranssipuussa (huomaa oranssipuussa eli appelsiinipuussa), myös Elli-Kaija Köngäs on kääntänyt Quasimodon runoja ja runon Lempeät eläimeni Mirjam Polkunen.
Jo on sade kanssamme -runon kääntänyt Elli-Kaija Köngäs sen ensimmäinen säkeistö loppuu näin
Pääskyset liukuvat raukeiden vetten yllä
Lombardian järvillä,
lentävät pienten kalojen päällä kuin lokit;
puutarha-aitauksista heinä tuoksuu
Aale Tynnin kääntämässä Pajunoksissa -runo päättyy
Pajunoksissa riippuivat meidänkin kantelemme,
ripustettuina uhrilahjoiksi, hiljaa
ne liikkuivat tuulessa surullisessa.
Aale Tynnin toimittama 21 nobel runoilija -teos vahvistaa tiedot. Quasimodo syntyi Sisiliassa rautatieläisen lapseksi ja muutti Roomaan ja hankki leipänsä tieinsinöörinä. Kirjalliset harrastukset alkoivat Milanossa, ja 1929 alkoi julkaista runoja. Modernismin Tynni vahvistaa, teoksessa on Quasimodolta peräti kymmenen runoa ensimmäisenä Aale Tynnin kääntäminä Ja äkkiä on ilta ja on myös Harakka nauraa, mustana oranssipuussa (huomaa oranssipuussa eli appelsiinipuussa), myös Elli-Kaija Köngäs on kääntänyt Quasimodon runoja ja runon Lempeät eläimeni Mirjam Polkunen.
Jo on sade kanssamme -runon kääntänyt Elli-Kaija Köngäs sen ensimmäinen säkeistö loppuu näin
Pääskyset liukuvat raukeiden vetten yllä
Lombardian järvillä,
lentävät pienten kalojen päällä kuin lokit;
puutarha-aitauksista heinä tuoksuu
Aale Tynnin kääntämässä Pajunoksissa -runo päättyy
Pajunoksissa riippuivat meidänkin kantelemme,
ripustettuina uhrilahjoiksi, hiljaa
ne liikkuivat tuulessa surullisessa.
*****
Olen lukenut italiaa ja italia on minusta kaunis rytmikäs kieli, minusta yllättävän vähän Suomessakin luetaan runoja italiaksi. Minusta on varsin suuri ero riveillä
Harakka nauraa, musta appelsiinipuissa
Ride la gazza, nera sugli aranci
Itse en osaisi kääntää paremmin, sillä italian kielen rytmiä ja sujuvuutta ei pysty kääntämään. Pidän suomen kieltä loistavana kielenä, jonka hienous tulee puolestaan esiin Kalevalassa, minusta millekään muulle kielelle ei voi kääntää Kalevalaa sen runollisessa mielessä. Tämä asia tuli mieleen Pajunoksissa -runossahan puhutaan kantelesta.
Pitkähkö lainaus Kalevalan alusta Gutenbergistä osoittamaan, että vaikeaa tätä olisi italiaksi ilmaista.
Mieleni minun tekevi,
aivoni ajattelevi
lähteäni laulamahan,
saa'ani sanelemahan,
sukuvirttä suoltamahan,
lajivirttä laulamahan.
Sanat suussani sulavat,
puhe'et putoelevat,
kielelleni kerkiävät,
hampahilleni hajoovat.
Veli kulta, veikkoseni,
kaunis kasvinkumppalini!
Lähe nyt kanssa laulamahan,
saa kera sanelemahan
yhtehen yhyttyämme,
kahta'alta käytyämme!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti